torstai 11. huhtikuuta 2013

Projekti kaverisynttärit - Säätäminen

kuva: täältä
Melkein tekisi mieli sanoa apua. Kohta on se sunnuntai. Ja tilanne projektissa on se, että hommathan on vielä ihan levällään. Vielä on tärkeitä puuttuvia osia hoitamatta. Kuvan aurinkovarjoja on etsitty ympäri Helsinkiä uupumukseen ja täydelliseen tympääntymiseen asti. Ei ole löytynyt. No miten käy jäätelöbaarin? Huonosti. Eli etsintä jatkuu vielä. Jostain yökerhostahan niitä saisi, joten äiti taitaa lähteä parille mai-taille. Duudiduudaadaa. Hik! Naapurin rouva, jos luet tätä, niin nähdään alhaalla "in fifteen". Tekisi varmasti ihan hyvää nimittäin. Tämä höyryilyn määrä, vaikka mitään ei olevinaan ole vielä tehty, alkaa jo tuntua. Ilmeisimmin myös näkyä Miehen taitaa olla pinna vähän kireellä -vihjailun perusteella. Sulla taitaa kohta olla nenä kipeenä. Pusipusimusi.

Samoin, kun nuukailin heppahattujen kanssa, ja ostin vain yhden paketin, ja nyt lapsia tuleekin se kutsuttu määrä (9) -OMG!-, niin onko niitä halavatun heppahattuja lisää yhdessäkään Tiimarissa. Ne on kuule lopetettu. Mitä ihmettä? Justhan minä viime viikolla ostin yhden paketillisen. Juu, ne on kuule lopetettu. Katos, kun ei ole niistä enää sitä hyllykuvaakaan. Halvaus. Pyysin vielä soittamaan lähikunnat ja pitäjät, ja kuinka ollakaan viimeinen paikka, johon kiltti myyjä suostui vielä soittamaan, lykästi. Ajattelin koko sen puhelun ajan, että niitä on siellä, niitä on siellä, niitä on siellä, kuten Secretissä käsketään. Ja kun se henkilö siellä toisessa päässä oli kolunnut varaston ja lopulta löytänyt niitä hattuja, niin kyllä me huudettiin siellä Tiimarissa. Silkasta onnesta. Lähetin sitten Miehen vähän asioille. Ota matkakortti mukaan. Hihhi.

Äiti sä järjestät ne juhlat, kun mun pitää kokeilla tätä mekkoa, ja antaa sen taskusta tätä porkkanaa tälle kepparille. Tuossa Ubangin mekossa on oikeasti tuo porkkana taskussa. :)

No niin sitten niitä määriä. Saatte jeesaata halutessanne. Aikuisia tulee 7 ja lapsia 9, mutta aikuisille tulee juustokakkua (jos tulee. Miehen reaktio, kun kerroin leipomisaikeistani oli, -Et oo tosissas! - No -ttu oon!). Sopiihan ne aikuisetkin laskea varuilta jäätelönsyöntiin. Mies totesi, että litran jäätelöpaketti riittää kolmelle lapselle. Okei. Siis joillekin jättiläisten lapsille. Kyllä minä olisin neljälle viidelle sitä tarjonnut. Montako litraa jäätelöä Maija tarvitsee, jotta välttyy supernololta "oho, loppuks se jo, saiko sitä kaikki, montakos lusikallista sinä oikein sitä lapioit lautasellesi, kun nyti osa ilman?"

Entäs ne kaverilahjat? Voi peeveli. Olen kalunnut tigerit ja tiimarit, enkä kestä tunkea jotain muovikrääsää niihin pusseihin. Ehdotin lapselle, sopisiko sellaiset organic vaahterasiirappi-tikkarit, niin lapsi katsoi minua kuin olisin ehdottanut sinne pussiin jotain vessaan kuuluvaa. Ostin viikko takaperin vielä sellaiset hehtaaripussit, kun oli vielä usko ja luottamus tähän hommaan, niin nyt niihin olisi menossa tällä hetkellä kaksi heppatarraa per pussi. Lapsi ei suostu siihen, että pussiin laitettaisi rusinoita, ei ees luomu.

No äsken, kun minä sitten googletin jäätelöbaari, niin oli taas nitron paikka, kun tajusin, että eihän se riitä, että ne strösselipurkit ja kastikkeet iskee pöytään isoine Dr. Oetker logoineen, vaan nehän pitää koristella ne purkit. Tää on niin hävitty peli. 

13 kommenttia:

Milulei kirjoitti...

Ptrruuu! Älähän siellä... Et tosiaankaan ala koristella mitään strösselipurkkeja, sanon mä. Höpönlöpö. Lapset on niin jännittyneitä/innoissaan, ettei ne kuule huomaa kaivata koristeltuja purkkeja. Silmäilijän neuvo, keep it simple, stupid... Pidä mielessä. Eikä ne varmaan ihan hirveitä määriäkään malta syödä. Meillä on järjestetty vasta kahdet kaverisynttärit, että kokemusta ei hirveesti oo, mut murto-osan ovat vieraat herkuista syöneet. Lapsille tosiaan riittää jätski, keksejä ja karkkeja. Ovat varmasti tyytyväisiä. Argh, ne hiivatin kaverilahjat. Kaikki niitä tuntuu inhoavan... Mekin viimeks annettiin legon minifigures-hahmot ja karkkia. Mutku ei satuttu saamaan just sitä, jonka ois halunnu, niin koko ukko jäi tänne. Kiittämättömyys on maailman palkka. Päätin, että ensi vuonna niihin pussukoihin ei muuten panosteta, jos semmoisia enää annetaankaan. Koko velvoite joutais... Elä stressoo, lapset ei suuria vaadi. Hyvät juhlat niistä tulee:-)

zirk kirjoitti...

Komento takaisin! eikös toi homma oo menossa överiksi? ei kai sentäs mitää purkkeja tartte koristella, kun siellähän on sit älytön härdelli ja häslinki, eikä kukaan ehdi niitä katella... ja hae kakku kaupasta. :D

Ripu kirjoitti...

Milulei: Kiitos. Olet ihana. Vua stressoonha minä, vaikka kuinka yritän etten. Valuvika. ;D Mutta ostoslistan väännän valmiiksi nyt, ettei tarvitse huomenna murista kenellekään, vaan sen kun toimii vaan.

Kiitos tuosta Lego-vinkistä. Tiedänkin niitä pikkupusseja. Niitä on myös Lego-Friendseillä. Täytyy miettiä pystyskö ottaa hissin kutoseen huomenna Stockalla, kun siellä on nyt ne hullut. Sopisi ainakin joukkoon tää eräs. ;D Mieti mikä uunoilu tämänkin ihmehomman takia. Kaverilahjat --.

Ripu kirjoitti...

Zirk: Kakkua ei muuten tule, ei minkäänlaista. Siis perinteistä synttärikakkua. Syökööt sitä jäätelöä. Että siinä sitä överiä. :D

Milulei kirjoitti...

Lähikaupasta tikkarit ja lakut!
Jos nyt tulis vaan yhen kerran tää kommentti. Sormet on niin vikkelät;)

Ripu kirjoitti...

Kiitti, kiitti. Kuulostaa niin iisiltä, mä oon jo rauhoittunut. Se tuplaviesti on ihan hyvä, että menis paremmin perille.

P.S. Säkin oot siis ihana Zirk, jäi äsken sanomatta. ;)

*riikka* kirjoitti...

komppaan muita kyllä nyt ehdottomasti, hold on your horses, kyllä ne hoituu vähemmälläkin koristelulla;) Ja ne kaverilahjat, minusta ihan yliarvostettu aikuisten keksintö, ei ne lapset niitä oikeesti kaipaa, jos niitä ei anneta! Meillä ollaan tästä puhuttu ja ainakin meidän lasten mielestä ne on ihan turhia.
Tajoiluihin voin aika monen vuoden kokemuksella sen verran vinkata, että kakkuja tms. lapset eivät syö, mutta karkkia ja varsinkin jätskiä niihin voi upota uskomattomat määrät;) Tsemppiä loppurutistukseen, kerro meille sitten kuinka kävi!

Bikke kirjoitti...

Ihan RELAX!! Kyllä ne siittä! Meillä oli viimeks eskarilaisen synttäreillä koko luokka..yhteensä 14!! mukulaa!! Mä olin NIIN KAUHUISSANI!! Mutta selvittiin. Aikas hyvin. Kyllä ne teilläkin menee mainiosti ja juustokakku on OK!!

Miima kirjoitti...

Hengitteles nyt hetki ihan rauhassa ;D Kaverilahjat on kyllä vihoviimeinen keksintö - onneksi ei ole täällä tapana! Siinä on just se, että näät kamalan vaivan ja upotat niihinKIN törkeesti rahaa ja sitten nyrpistellään nenää ja jää sinne pöydän nurkkaan koko lahja..

Tsemppistä sinne, etkä koristele mitään strösselipurkkeja!! ;D

Ripu kirjoitti...

Riikka, Bikke ja Miima kiitokset myös teille tsempistä ja rauhoitustoivotuksista! Tilannehan on niin, että ainakaan meillä ne juhlat eivät tule ihan pyllyllään istuen eli tietty määrä säätöä ja sydämentykytyksiä on vakio.

Pöydässäkin kuuluu olla jotain tarjolla, joten ihan jalat pöydälle -meno ei käy. Minusta on kiva tehdä, mutta nämä "ei löydy aurinkovarjoja tai heppahattuja" -vaiheet saisivat jäädä pois. Niistä se hösä syntyy. Ja sanoisitko ite viisivuotiaallesi, että nytpä ei laiteta niitä suosikkiheppahattuja, kun äiti ei jaksa niitä metsästää. Sehän on mun homma for God's sakes. :) Hyvällä sykkeellä tänään. Kiitos ihanat!

annna kirjoitti...

Meillä synttärit nyt takana, huh huh. Lapsia oli yhteensä 9, heille tarjolla kolme pakettia jäätelöä. Lasten lähdettyä meillä oli 2,5 pakettia jäätelöä. :D Vain keksit ja nakit menivät, ei mikään muu! :D Jos siis panostat, niin panosta vaan niihin aikuisruokiin! Äläkä tee nakkisiiliä - ne tikut eivät irtoa melonista kuin pihdeillä.

Anonyymi kirjoitti...

Heeiiii Stockalta löytyy noita aurinkovarjoja!! Arvaa etsinkö myös..

Ripu kirjoitti...

Annna: Hei congratulations ja kippis vaan sinne äidille! Kiitos vinkeistä! P.S. Mitä ihmeen nakkisilliä?? Ja hei mäkö se muka höyryän? Hihhi.

Anonyymille: Tuhannet kiitokset. Yritän vältellä Stockaa Hullareiden takia, ja sainkin varattua toiseen paikkaan vihon viimeisen pussin niitä varjoja! Mitä draamaa. En kehu niillä ennen kuin ne on mun kädessä. Eli toivottavasti huomenna. :)