lauantai 18. helmikuuta 2012

Fingerfood


kuva: amazingdata.com

Pian koittaa aika, kun ihanainen pikkutyyppimmekin pääsee tutustumaan uusiin, kulinaarisiin kokemuksiin ja olenkin pohtinut, miten tämän asian kanssa etenemme. Isomman kanssa oli niin innoissaan ja malttamaton, että aloitimme hedelmäsoseiden maistelun muistaakseni jo 4kk tai 5kk iässä. Ihan oppikirjojen mukaan kyllä, mutta kun sille tielle lähtee, ei paluuta ole ts. purkkeja on sitten joka paikka täynnä. Jostain syystä tätä vaihetta haluaa nyt pitkittää, kun mitään pakkoa ei ole vielä aloittaa eli neiti kasvaa ihan äidinkin full-fat maidolla mainiosti.

Ekalla kierroksella aloitimme ihan suoraan purkkishown ilman edes ajatusta mistään sormiruokailusta. Toki meilläkin syötiin maissinaksuja, mutta eipä juuri muuta vasta kun isompana. Nyt pikaresearch aiheesta herättää suurimpana huolen siitä, että tukehtuuhan se, ihan varmasti. Kiintymysvanhemmuusperheet (who?!) toteavat, että no problem, lapsen pitää olla vaan PYSTYASENNOSSA ja PAIKALLAAN syödessään (Hei - nyt et heilu siinä vauva, nyt PAIKOILLAAN eikä HUOJUTA SIINÄ kuulitko!)– ei siis turvakaukalossa, sitterissä tai muussa takakenossa eli siis mitenkä?

JOS uskaltautuisi tähän hullutteluun, niin mitä vauvan tarjottimelle uskaltaa laittaa? Nämä samat kiihtyneet vanhemmat, siis anteeksi kirj.virhe, kiintymysvanhemmuusperheet listaavat aloitusruoiksi vihannekset ja hedelmät isoina paloina ja pehmeiksi kypsennettyinä. Tikkumuoto on hyvä, jotta bebe voi natustella fingerfoodiaan nyrkin ulkopuolella. Ei ole rajoja sille mitä tarjoaa kunhan se on kotivalmisteista ja terveellistä. Got it.

Menu

- banaani
- päärynä
- kiiwi
- tuore luumu
- tuore persikka
- kuorittu tuorekurkku
- tomaatti (kuorittuna, ilman siemeniä)
- mustikat (vähän kohmeisina pakastimesta)
- vesimeloni
- leipä (kuivat kannikat)
- suolattomat luomuriisikakut
- maissinaksut

Tikuiksi paloiteltuna & höyrytettynä

- porkkana
- palsternakka
- parsakaali "kahvalla"
- kukkakaali "kahvalla"
- omena
- kesäkurpitsa
- munakoiso

Keitettynä

- perunat (isoina paloina)
- pastat (isot palat)

Tämähän kyllä teoriassa vaikuttaa oikein hyvältä. Muistissa on tosin vielä, kun allekirjoittanut valmisti koko päivän esikoiselleen - rakkaudella ja antaumuksella, perunamuusia ja porkkanaa - luomua tietenkin! vain saadakseen puolikkaasta lusikallisesta kiitokseksi kakomista ja lähes tulkoon tukehtumisen. Muksun porkkanaperuna osoittautui lapsen suureksi herkuksi. Pitäisikö tästä ottaa kerralla opiksi?



Menu täältä:
http://kiintymysvanhemmuus.fi/pohdintoja/lapsenhoito/ravinto/sormiruokailu-kaytannossa/

torstai 16. helmikuuta 2012

Humalassa... ostoksilla!

Huhhuijakkaa, että voi olla eräs suht töttöröö. Ekaa kertaa lähes 5 kuukauteen, voin kertoa, että VÄSYTTÄÄ! Vauva kyllä nukkuu ilmeisesti suht hyvin, mutta minä en. Hermot alkavat prakata siihen malliin, että piti ihan päättää, etten halua olla mikään hermoheikkoraivohullu-tyyppi, vaan pehmeä, kiltti, pullan- (tai vähintäänkin hyväntuoksuinen) äiti. Nyt ei karjuta, vaikka mieli tekis. Ajoittain melkoisen vaikeaa, mutta pakko skarpata. Ei ole mitenkään mairittelevaa, jos lapset pelkää äitiään. No ehkä ihan tässä pisteessä ei vielä oltu, mutta ei tarvitse siihen kohtaan tullakaan. Olotila siis melko omenainen, mitä ikinä tuo tarkoittaakaan. Joka paikka sirisee ja on sumea. Vähän niinkuin olis napannut pari siideriä as if muistaisin miltä se tuntuu.

Mitäs muuta? No kun ei nuku, shoppaa. Netissä. Mä taidan muuntautua tästä monologibloggaajasta erilaisten hankintojeni esittelijäksi. Näitähän on netti pullollaan, mutta myös siksi, että muistaisin mitä on tullut ostettua ja milloin. Omasta mielestäni minähän tuskin koskaan ostan mitään, mutta tilitiedot sanovat muuta. Hmpf. No nämä hankinnat siis liittyvät lapsiin, jostain syystä rahan polttaminen muksuihin on jotenkin hyväksyttävämpää, joten tässäpä viimeisimmät hankinnat.

Tätä vielä odotan saapuvaksi kotiin, mutta kovat on odotukset, kun meidän ihanuus ei enää ihan hirmu tyytyväinen vaunuissa ole. Toivotaan, että lunastaa huippukorkeat odotukseni. Pyhä Manduca. Please come to me soon.

kuva: bebes.fi

Sitten täytyy hehkuttaa Gapin nopeutta. Lauantaiyön tunteina täytin ostoskoria ja DHL:n lähetti toi tiistaiaamuna laatikon Birminghamista! Gapista tuli tilattua vähän ihanuuksia omille tytöille ja serkuille, jotka ovat kyllä ihan kuin omia tyttöjä myös. :)

Huppari ja sen kanssa housut, jotka ovat vähän korallinpunaiset.

Näitä tuli sitten otettua vielä yhdet ihan pinkit ja babygapin puolelta 4-vuotiaalle vähän vaaleammanpunaiset.














Vauvaneiti sai tosi makean onepiecen, joka oli vähän reilu vielä, mutta tuskin kovinkaan kauan. Koot menee melko hassusti ja oli otettava 6-12 kk koko.


Kaikki isommat, kolme tyttöä saivat sitten citygirl t-paidat, joista toivon mukaan ei tule keskustelua, kenellä on kivoin. :S


Ja sitten ihan varkain livahti ostoskoriin (äiskälle) supersöpö huivi odottamaan kevättä.

Ja sitten tämä ehdoton välttämättömyys, uusi neuletakki!

kuvat: Gap.eu

Näillä pärjätään nyt pikku hetki! (paitsi kevään kuumat olis tollaiset ihanat värichinot tai farkut..) Jospa äiti oikein villiintyy, niin ehkäpä meillekin nuo muuttavat! Nyt paluu takaisin ruotuun, mies soitti. Tulossa kotiin. Ruokaa. Yes, sir.