lauantai 30. syyskuuta 2017

Lisäjelppiä kehiin ja terkkuja ravintoterapeutilta

Äidin aamupuuro in the making

Aamuisin herään pimeään. Tämä tosin johtuu siitä, että en saa vielä stressipiikin iskettyä oikein kunnolla nukuttua, mutta yritän olla huolehtimatta siitä liikaa. Nukun sen, minkä nukun. Kyllä se alkaa jossain kohtaa taas väsyttämään enemmän. Pimeä kuitenkin on tullut ja se on merkki tulevasta pitkästä talvesta. Tulee mieleen Muumilaakson väki, joka on varautumassa talveen. Talviunille tekisi kieltämättä mieli itsekin kaivautua (jos vaan saisi nukuttua, hih!). Vaan jotta jaksaa pitkän pimeän yli, on aika kaivella kaappeja. D-vitamiineista puhutaan paljon, eikä varmasti suotta, mutta ne muut lisäbuustit vaihtelevat

Kiitos rakkaan ja viisaan siskoni, sain viime keväänä synttärilahjaksi valmennuksen ravintoterapeutilla ja se oli todella avaava keskustelu. Valmisteluun käytin kohtuullisen paljon aikaa täyttäessäni kaavakkeita ja pohtiessani omaa ja sukuni terveyshistoriaa. Ravintovalmennukset ovat suosittuja ja oman ajankin sain vasta viikkojen päähän. Ymmärrettävästi ihmisiä kiinnostaa yhä enenevässä määrin tarkemmin selvittää, mitä heidän kannattaa - ja ei kannata syödä - sekä miten. Tämäkään ei ollut itselleni mitenkään selvä asia.

Omat tavoitteeni valmennukselle oli ylipäätään voida hyvin ja vähentää riskiä sairastua voimakkaasti sukurasitteiseen parantumattomaan sairauteen. Esittelin aiemmin urheilulääkärinäkin tunnetun Pippa Laukkan Hyvinvoiva nainen ja sen luettuani vasta oivalsin, miten hyvinvointi lähtee sieltä soluista ja jos telomeerinsä onnistuu pitämään pitkinä ja kauniina, geenirasite ei välttämättä aktivoidukaan. Olen kokenut aiemmin surua siitä, että se on se ja sama, vaikka päällään seisoo, jos suvussa on jokin sairaus, joka on monella suvun jäsenellä, niin siltä ei vaan voi välttyä. Tämä ei onneksi ole niin mustavalkoista, eikä välttämättä pidä paikkaansa, vaan sairauden täytyy ns. aktivoitua, puhjeta ensin. Tätä aktivoitumista yritetään välttää hyvinvoimisen avulla - niin fyysisellä kuin henkisellä tasolla. Stressi ja yhtä lailla esim. sydän- ja verisuonisairaudet ovat riskitekijöitä.


Minun ravintoterapeuttini Sanna kuunteli, kyseli ja kirjasi asioita ylös. Sain tarkan suunnitelman siitä, mitä minun olisi hyvä syödä ja milloin sekä mitä lisäravinteita tarvitsisin tuekseni. Oma virheeni pitkään oli se, että join aamuisin pannullisen espressoa ja lähdin töihin, jossa söin lounaan seuraavan kerran. 

Olen opetellut juomaan aamuisin vettä puolen litran lasipullon ennen mitään muuta, jonka jälkeen syön aamupalan. Talvisin ja kylmään aikaan se on puuroa ja marjoja. Kesäaikaan, syön esim. kauraleipää, luonnonjugurttia, mysliä tai granolaa, marjoja tms. Rasvojen merkitys on myös suuri ja tämän kanssa teen vielä töitä, jotta muistaisin lorautella oliiviöljyä ja MCT-öljyä sinne ja tänne. Niin ja juoda sitä vettä aterioiden välissä.

Lisäboosteista uusin tulokas dosettiini on ubikinoni. Tämä suht hintava kapselipaketti sisältää samaa, identtistä ubikinonia, jota minä itsekin tuotan. Ubikinonia on jo olemassa joka solussamme, mutta ikä tietysti vähentää sen olemassaoloa. Kuten kerroin, että stressi aiheuttaa itselleni sen, että sydän pamppailee lujaa tahtia öisin, niin näen, että ubikinonituki on minulle erityisen tärkeä, sillä sydänlihas käyttää valtavasti energiaa selvitäkseen yöllisistä rummutuksistaan. Terve.fi -sivusto toteaa, että sydänpotilailla on havaittu alhaisia ubikinonitasoja. 

Ubikinoni myös estää LDL-kolesterolin hapettumista eli sitä, ettei valtimot kovetu. Tietysti plussaa on myös se, että ikääntyminen hidastuu ja ikääntymiseen liittyvien rappeumasairauksien esiintyminen hidastuu nappailemalla ubikinonia. Itse ajattelen myös, että jos konkreettisesti koen, että voin paremmin ja energisemmin, niin silloin homma toimii.

Pari päivää sitten kävin ostamassa Ruohonjuuresta imeskeltävää sinkkiä flunssan oireiden karkoittamiseen (ja se muuten toimi!), niin huomasin, että Ubiquinon Gold -kapseleita
saa sieltä. Yleisesti kannattaa seurailla tarjouksia, esim. Hyvinvoinnin tavaratalossa on nyt 180 kpl pakkaus*) melko edulliseen hintaan.

Aamu alkaa sarastaa. Minä suuntaan puuronkeittoon, Hesari kainaloon - miten ihana onkaan, kun viikonloppuisin on aikaa käännellä oikeita paperisen lehden sivuja, ihan kaikessa rauhassa. Tämä samaa rauhaa ja levollisuutta sinne Sinunkin päivääsi!


*) sis. mainoslinkki
 


  

torstai 28. syyskuuta 2017

Viikot vierii, minä vyöryn mukana / Bonuksena fiiliksiä sokerittomasta syyskuusta


Torstai on toivoa täynnä. Minulle se tarkoittaa sitä, että viikonloppu lähestyy ja saa hetken hengähtää. Syksy on tullut ja kynttilät tuovat lohtua, syksy on jollain tapaa haikeaa aikaa.

Olen ollut kolme viikkoa uudessa tehtävässä töissä ja elämä onkin heittänyt hurlumheit. Olen taas siinä kohtaa, että stressi on tunkeutunut yöuniini ja sydän hakkaa hulluna kesken unieni. Tämä on aina merkki siitä, että asiat ovat vähän vinksin ja vonksin. Unia ei tarvitse monena yönä menettää, kun se alkaa jo vaikuttaa ihan kaikkeen, joten teen parhaani saadakseni elämäni taas hallintaan. Tarkennettakoon, että stressinaiheuttaja on paikannettu ja se on uusi työni, joka ei ole vielä hallinnassani, koska ad hoc deadlinet ovat tulleet osaksi - ennen niin seesteistä ja rauhallista työnkuvaani.  Kestää jonkun aikaa tottua sellaiseen hötköilyyn. Itse asiassa en halua tottua hötkyilyyn, vaan löytää keinon välttää sitä.

Laadin tänään Ajattelun hallinnan -kurssilla mindmapin, josta oli suuresti apua. Sitten lätkin Outlookin Task-osioon teemoittain kansioita, joihin murentelin nämä mieltäni painavat, tekemättömät tehtävät, joihin ei ehdi paneutua, koska istun kokouksissa kaiken aikaa. Done. Ensi yönä nukutaan. 

Yritän myös armollisesti ajatella, että aina ei voi olla yhtä harmoniaa, vaan välillä keikutaan. Toiveissa on, että turbulenssi ei kestä ajallisesti kauan, vaan smooth sailing osuus näkyy pian kurssissa. Anteeksi meri- ja lentoterminologian sekoittaminen. Laitetaan se vaikka univajeen piikkiin osittain.

Hei kohta on syyskuukin ohi! Kuinka moni osallistui Sokeriton Syyskuu -haasteeseen? Meitsit täällä aloittivat jo elokuun vikalla viikolla, koska viime viikonloppuna juhlimme ihanien serkkujen kansssa kuopuksen synttäreitä ja tarjolla oli tietysti herkkuja! Sokeriton kuukausi ei ollut sokeriton, koska huomasin, etten voi syödä töissä edes lounasta, sillä joka paikassa on sokeria. Se oli meidän perheelle oikeammin herkuton viikko. Olen jatkanut tätä edelleen. 


Karkit ja herkut eivät juurikaan maistu tai jos niitä alkaisin syömään, niin varmasti ne maistuisivat, mutta niitä ei vaan tee mieli syödä. Tämä on aivan ihana asia. Pahin paheeni ovat nyt Foodinin raakasuklaapäällysteiset inkivääripallerot. Nämä eivät ole mitään sokerittomia herkkuja, mutta ajattelen niin, että muutama tällainen silloin tällöin ei tee hallaa. 

Syön töissä iltapäivällä pari ruisleipäviipaletta, jotka kähvellän lounaalta tai jonkun avokado- tai mansikkasmoothien. Aiemmin mieli teki hakea suklaata. Leivätön lokakuu voisi olla seuraava kokeilu, mutta pidetään nyt välikuukausi kurinpidollisissa asioissa ja yritetään saada työ ja muu elämä balanssiin.

Huomasin, että herkkujen ja karkkien syöminen on tapa, jonka häivyttäminen tai vähintään kohtuullistaminen on mahdollista. Täydellinen kieltäytyminen oli ok kuukauden ajaksi, mutta pyrin nyt kohtuuteen. Karkkia ja herkkuja ei ole tarkoitus vetää joka ilta, vaan silloin tällöin. 
 

Kohta saunaan ja sinne muuten vien ihan sokerillisen Happy Joen, enkä tunne huonoa omaatuntoa. Kaikki järjestyy!

Ihanaa viikonlopun odotusta! 
 


 
   

sunnuntai 17. syyskuuta 2017

Nyt ehtii messuilla // Kotirinki kylässä // Nappaa ilmainen 3h siivous*


Habitaresta on tultu ja nyt on aikaa istua hetki koneen äärellä. Kurkkaa Instastories, siellä on pitkiä katseita Annon pellavalakanoihin ja muihin messujen ihanuuksiin.

Pitkästä aikaa tällä viikolla oltiin siinä tilanteessa, että oli kiire monena aamuna ja illat venyivät pitkiksi töissä - vielä perjantainakin. Tämä on sellainen asia, jonka toivon jossain kohtaa korjautuvan, mutta töissä olen uuden edessä ja tavat työskennellä hakevat vielä uomaansa. Sen tähden olen ollut äärimmäisen onnellinen siitä seikasta, ettei kotona ole enää tarvinnut venyä imurin varteen, vaan se puoli on meillä viime aikoina hoitunut toisten toimesta. 

Meillä käy vihdoin siivousapua. Tätä palvelua olen suunnittelut toteutettavaksi niin kauan kun jaksan muistaa, varmasti pidempäänkin. Uidessani Välimeressä, ennen arjen alkamista, tein sen päätöksen, että nyt loppui se viikonloppuisin rähjääminen ja itsensä uuvuuksiin siivoaminen. Oli aika miettiä, mitä muuta viikonloppuisin voi tehdä kuin siivota.




Siivoojan palkkaaminen ei ole mikään pikkujuttu. Jo se, että päästää vieraita ihmisiä siivoamaan sotkujaan on oma juttunsa. Myös se, että sovitusta pidetään kiinni, etenkin kun siivouspalveluun sijoitetaan, niin odotan saavani moitteetonta jälkeä - oli lähtötilanne miten haastava tahansa.

Yhteistyön tiimoilta meillä kävi Kotirinki tekemässä heidän puhtausohjelmaan kuuluvan tehosiivouksen ja täytyy sanoa, että heitä voin lämpimästi suositella. Jos lähdetään siitä, että kylppärissä myös lattiakaivo (!) oli putsattu ja pesty, hanat hohtivat kylppärin lisäksi myös keittiössä niin, että lähes aurinkolaseja olisi tarvittu, samoin kuin lattiat ja pinnat kiilsivät puhtauttaan, niin ei voi kuin olla tyytyväinen. Kotirinki tuo muuten mukanaan kaiken muun, paitsi ei imuria.

Kotiringillä on puhtausohjelmia, joissa on 2, 3 tai 4 kertaa tehtäviä siivouksia. Mikäli teet yhden parhaimmista päätöksistä, mitä voi tehdä ruuhkavuosien keskellä eli palkkaat siivoojan ja tässä tapauksessa valitset Kotiringin säännöllisen siivousohjelman, saat 3t veloituksetonta siivousta. Edun voi käyttää ensisiivouksessa tai lisäpalveluissa, kuten esim. ikkunanpesemisessä, huonekalujen tai mattojen höyrypesussa, jääkaapin tai uunin putsauksessa. Kampanjakoodi on BLG0917  

Meillä kävi ennen Kotirinkiä, suositusten perusteella siivousfirma, jonka kanssa etukäteen sovin ajan sekä kohteet, jotka toivoin siivottavan, mutta aikataulu ei pitänytkään. Siinä kohtaa, jos jää vielä lamppuun pölyä, niin totean kyllä viileästi, että ei jatkoon. Kotiringin puhtausohjelmassa joka toinen viikko teho- ja joka toinen ylläpitosiivous kuulostaa kyllä aivan unelmaiselta.

Olen nauttinut suunnattomasti siitä, että olen jaksanut tehdä viikonloppuisin paljon sellaista, mitä en aiemmin jaksanut, kun vähintään yksi päivä meni kokonaan siivoukseen. Ammattilaisen tekemä siivous on muutenkin ihan eri luokassa kun omani, joka on ollut lähinnä kaaoksen hallintaa. Toki ysin siivoamatta ei voi olla, mutta tavaroiden järjestäminen ammattilaisen edestä on ihan eri juttu, kun koko homma. 

in ollen viime viikonloppuna nautiskelin Kaapelitehtaalla Design Marketissa, josta lähti mukaani hyvään messuhintaan Saana & Olli tyynyliinat, joita olin katsellut jo pitkään. Tänään Habitaressa ihastuin sydänjuuriani myöten Annon pellavalakanoihin. Kurkkaa Annon ihanuudet täältä. Tämä ylimääräinen energia tulee kalliiksi, kun nyt jaksaa innostua kaikista ihanuuksista, mutta se on sen arvoista.

Käykö teillä siivooja? 


*) Yhteistyössä Kotirinki

sunnuntai 3. syyskuuta 2017

Ole hyvä kasvoillesi / Lempeä ja liftaava kasvohieronta Essen probioottisilla voiteilla



Otin käteeni tämän oppaan, jonka olen saanut jo varmastikin ainakin reilu vuosi sitten, mutta onneksi ei ole myöhäistä välittää niitä oivalluksia, joita tämä kaunis kirja tarjoaa.

Luonnonkaunis ja terve iho -kirjan on kirjoittanut rintasyövän sairastanut nainen, Karin Björkegren Jonas, joka kertoo matkastaan, kuitenkin enemmän siitä, miten ihon saa hehkumaan luonnollisin menetelmin.

Kaikki näkyy ihossamme, iho heijastaa sisintämme. 

Kirjassa on helposti toteutettavia vinkkejä parempaan oloon, kuten sängyn reunalla roikkuminen. Selkä ja niska rentoutuvat ja asennolla on paljon hyviä vaikutuksia koko keholle. Myös Heli Laaksonen on runoillut, että kun katselee maailmaaa pää alaspäin, se on hiukka hianon näköst! Tähän taisi liittyä myös parin kuaharin nauttimista.

Kirjassa on myös erilaisia venytyksiä, ihonhoitovinkkejä ja reseptejä naamioihin ja kuorintoihin, joista moni valmistuu jo kuivakaapista ja jääkaapista löytyvillä tuotteilla. Vinkit liittyvät myös omaan hyvinvointiin, sil se, miten voit, näkyy myös ihossasi.



Minä käytän Esseä ihonhoidossa ja kesällä ostin Essen probioottisen seerumin, joka on tähän mennessä ihan paras seerumi, mikä minulla on ollut käytössä. Seerumin teho perustuu ihon tasapainotilan palauttamiseen ja sopii tuoteselosteen mukaan erityisesti stressaantuneelle iholle. Yksi millilitra seerumia sisältää yli miljardi elävää probioottimikrobia.

Probioottimikrobit aktivoituvat tullessaan kosketuksiin iholla olevan kosteuden kanssa, jonka jälkeen ne alkavat hommiin ja korjaamaan ihon suojabarriääriä tehden ihosta kiinteämmän, täyteläisemmän ja kimmoisamman. Great job, thanks!

Seerumia tulee käyttää vain Esse kasvovoiteen kanssa ja minulla on ollut käytössä Defence Moisturiser +. 41-vuotias - au naturel - ihoni näytti tänä aamuna tältä.




En varmasti saanut kuvaan sitä hehkua mikä syntyy, kun tein kirjasta kasvohieronnan seerumilla ja kasvovoiteella. Mitään ihoa siloittavia filttereitä ei kasvoissa ole, se on ihan rehellinen selfieräpsy. Tein myös kasvojoogan, joka meni kyllä ihan hekotteluksi miehen katsoessa minua huolestuneena, kun tein iii-oooo -äännettä ja kalansuuta. Aaettä, vieläkin naurattaa, mutta se toisaalta tekee vain hyvää. 


Ihoni on muuttunut Esse-sarjan käyttämisen jälkeen varmasti monin tavoin, mutta ainakin siten, että suu- ja leukapielissäni vaikuttaneet kipeät, tulehtuneet, hormonaaliset näpyt ovat aikapäiviä sitten häipyneet, ja myös niiden jättämät arvet ovat vaalenneet. Iho voi kaikin tavoin hyvin, vai miltä näyttää?

Kasvovoiteessa on Devil's Claw -nimisen (apua mikä nimi?) kasvin uutetta, jota on käytetty moduloimaan ihon sisältämää tulehdusvastetta. Ehkäpä tätä on kiittäminen siitä, että kipeät hormoninäpyt ovat kaikonneet. Voiteen sisältämät prebiootit ja probiootit parantavat ihon suojabarriääriä vahvistamalla ihosolujen välisten liitosten muodostumista. Kigelia-uute puolestaan kiinteyttää ihoa. 


Se miten elät, vaikuttaa ihoosi. 

Se, että on löytänyt itselleen sopivan ihonhoitosarjan, on tietysti ihan mahtavaa. Mikään voide ei kuitenkaan pysty itsessään tekemään erityisiä taikatemppuja, jos itse et pidä huolta itsestäsi. Itselleni paras oppi on tässä matkan varrella ollut armollisuus. Se, että on ihan ookoo, jos ei ehdi tai tykkää käydä salilla, niin ei ole mikään pakko käydä. Jos tykkää joogata, voi tehdä sitä ja sekin on ookoo, jos ei joka ilta jaksa. Tämä on tällaiselle mustavalkoiselle tyypille aikamoista opettelua.

Kirjassa on muuten yksi aika hauska tietoisku, erityisesti sokeritonta syyskuuta viettäville. Venytellessä, käsien ilmaan nostaminen eli kainalokuoppien tuuletttaminen vähentää makeanhimoa! Yessss! Jatkoon!
   

*) Kirja saatu