maanantai 22. huhtikuuta 2019

Pääsiäistä ja parvekehaaveiluja




Aurinko on lämmittänyt ihanasti nyt pääsiäisen aikaan ja olen päästänyt valloilleen parvekkeen vihersisustushaaveilun. Meillä on iso parveke ja viime kesänä muuton vuoksi en hankkinut sinne kukkia juurikaan. Tänä kesänä tämä ei toistu.

Kukkien lisäksi aikomuksena on vallata tilaa viljelyyn. Haaveissa olisi uudet perunat, salaatit ja mansikat. Ehkä rajaan perunapenkin tästä kuitenkin pois ja haen torilta multaiset perunat. Yrttejä tulee kuitenkin. Nyt etsinnässä sopiva viljelylaatikko. Jalallinen sopisi ehkä parhaiten, koska viljelysmaani jäisi muuten vähän sohvan taakse piiloon. Se saisi myös paremmin valoa. Sormet syyhyävät multaan upotusta! Se on maadottumista parhaimmillaan.

Haluaisin viljellä mansikoita, lehtikaalia, tomaattia, salaattia, basilikaa, rosmariinia, rucolaa... Kaikkia sellaisia yrttejä, joita tulee nyt viikottain ostettua kaupasta. Mansikoita en ole ostanut, koska yritän välttää espanjalaisia tuontimansikoita, monestakin syystä. Ostan kotimaiset mansikat pakastelaarista.



Parvekkeella ei ole vielä kuin pääsiäiskukat, hortensiankin onnistuin ilmeisesti tainnuttamaan, kun sitä maaliskuun lopulla pidin sisällä. Katsotaan jaksaako se vielä kasvaa viileässä, kun nyt ei ehkä enää ole yöpakkasia.

Parvekelaseihin ei saa parvekelaatikoita kiinni, joten kukat laitetaan tänä kesänä koreihin. Voi että olisi ihana kurvata puutarhalle ihastelemaan kaikkia ihanuuksia! Täytyy vielä malttaa mielensä, koska Suomen kesä. Meillä tosin parveke on täysin lasitettu, joten periaatteessa voidaan ottaa vähän varaslähtöä täysin avonaiseen parvekkeeseen verrattuna.  

Pyöreä juuttimatto on Natur Finartelta. Hankimme sen viime vuonna loppukesästä. Tekisi mieli ostaa toinenkin. Se sopisi parvekkeelle hyvin.

Toisen pääsiäispäivän lomalaiset voisin tästä herätellä aamupalalle. Niin mukavaa, kun on ollut monta vapaapäivää. Vielä tätä autuutta tämä päivä - ja vajaa työviikko tiedossa, ei hullumpaa! Levollista oloa sinne!
  

 
 

sunnuntai 14. huhtikuuta 2019

Kööpenhamina yhdessä päivässä

Maileg pupuset halusivat mukaan, kun näm olivat viimeiset Tivolin lahjatavaramyymälässä


Mukavaa palmu- ja vaalisunnuntaita! Vaalituloksia odotellessa kerron tämän viikon piipahduksesta Kööpenhaminaan. Olin työmatkalla ja ilokseni tulopäivän ohjelma peruttiin, joten minä nautin kaupungin parhaimmista.

Hotelli Ibsens oli loistosijainnilla Nørreport -aseman lähellä Indre by kaupunginosassa, joka puolestaan oli lähellä kaikkea muuta. Tanskalaiset taitavat luomuaamiaiset hyvällä kahvilla, ystävällisellä tarjoilulla, ihanilla smootheilla, levain-tyyppisillä hiivaleivillä, suolaisilla ja makeilla, joten näillä puheilla, aamupala oli varsin timanttinen tässä hotellissa. Design-pöydät ja tuolit toivat myös lisäpisteitä. Itse sain kuitenkin vahvistukset sille, että Carl Hansenin Y-tuoli jääköön näin hotellissa istuttavaksi. Sen paperinaruistuin ei kestäisi meidän perheen mustikansyöntiä. 

Sängyssä oli Hayn päiväpeitto ja koristetyynyt - peukut näille!

Yhden hengen huoneet olivat ilmeisen pieniä - kuulin toisten sanovan, itselleni sattui 2h huone, joka passasi minulle varsin mainiosti. 

Lähdin kollegaystävän kanssa hyödyntämään yllättävästä vapaastamme ja suuntasimme jalkaisin läheisen Rosenborgin linnan pihamaille ihastelemaan narsisseja, kirsikkapuita ja kevään heräämistä. 






Linnalta suuntasimme kohti Pieni merenneito -patsasta. Olin luvannut esikoiselleni, jonka kanssa kävimme katsomassa baletin ja syksyllä menemme katsomaan musikaalin, että käyn ottamassa kuvan patsaasta. Kävelimme kaunista Langelinie-rantatietä ihastellen samalla upeita kirsikkapuita. 





 
Patsaalta suuntasimme jälleen postikorttimaisemiin eli Nyhavn-satamaan, joka oli odotetusti kaunis värikkäine taloineen ja ravintoloineen. Emme jääneet satama-alueelle syömään, vaan kävelimme ostoskadun läpi etsien oikeaa ruokaa, joten ohitimme klassiset smørrebrödet, eikä suostuttu mihinkään ketjuravintolaan.

Kävelimme Strøgetia pitkin oppiaksemme, että se on Euroopan pisin kävelykatu (1,1 km). Poikkesimme toki Illums Bolighusetiin ja olisin voinut olla siellä vaikka kuinka kauan. Oivalsin miten valtavasti designia tulee Tanskasta - niin huonekaluja, koruja, vaatteita, koriste-esineitä ym. Niin makeita! Hay sulki ovensa juuri nenäni edestä, kaupat muuten menevät melko aikaisin kiinni (klo 18). 


Vihdoin saavuimme Riz Raz -nimisen ravintolan eteen, jossa tuntui olevan paljon ihmisiä ja tämähän on aina hyvä merkki. Valitsimme Green buffan ja oh buffa, että oli taivaallista. Niiiiiin hyvää kasviruokaa en ole varmasti syönyt koskaan. Todella mahtavia makuja! Oli niin hyvää, etten olisi halunnut lähteä. Mainittava on myös, että buffa oli vain DKK 99 eli reilu 13€, talon punaviiniäkään ei hinnalla oltu pilattu 3,5€/lasillinen. Mikä onni!

Ilta oli kuitenkin näiltä turreilta jo hämärtynyt, mutta varovasti kysyin kollegalta, että vieläkö Tivoli osuisi matkan varrelle. Ja visst! Kysyttiin kävelyohjeet tarjoilijalta ja se ei ollut edes kaukana, aivan keskustassa. 



Aloimme olla vähän valmista kamaa kaikesta ihastelusta, kävelystä, syömisestä ja juomisesta, mutta mitäpä olisi Tivoli ilman vuoristorataaa - ei mitään. Siispä sinne. Vuoristorata on vuodelta 1914, 720 metriä pitkä, joka on tehty vuoristoa muistuttavaksi maisemaksi. Se meni sitten kovimmillaan 50 kilometriä tunnissa. Kerrassaan hurmaava kyyti, joka piristi meitä ja jaksoimme ihastella miten upea paikka Tivoli onkaan. 






 


Mikä iltapäivä ja ilta meillä olikaan! Hygge löytyi ja itselleni uusi suosikkikaupunki. Seuraavat pari päivää istuimmekin tiukasti konferenssissa, joten ihan mahtavaa, että lähdimme seikkailemaan. Koko tämän sightseeing lenkin teimme jalan eli se on täysin mahdollista, mutta toki tiesi myös kävelleensä. Tämä ei kylläkään haitannut, koska oli ihan mahtavaa. 

Köpikseen pääsee 1,5 tunnissa lentäen jopa alle 50e/suunta.
Metrolla kestää vain 20 minuuttia keskustaan ja sillä liikkuminen oli varsin vaivatonta. Hotellit ovat usein +200e/yö, mutta jos on vain yhden yön, niin edulliset lennot kompensoivat yöpymisen. 

Köpis on kaikin puolin upea kohde, joten tänne suuntaan taatusti uudelleen. 

 

maanantai 1. huhtikuuta 2019

Kalenterit esiin: Pieni merenneito Disney -musikaali syksyllä HKT:ssä

* Mainos, pressitilaisuus/Helsingin kaupunginteatteri


hkt.fi

Hei jes aurinko paistaa ja kevät on täällä! Toivottavasti pysyykin, eikä takatalvi iske. Nyt kannattaa suunnata katse hetkeksi jopa kesän yli sillä nyt voi hankkia lippuja Helsingin kaupunginteatterin Disney-klassikkoon,joka saa ensi-iltansa elokuussa!


Kävin helmikuussa Pieni Merenneito musikaalin pressitilaisuudessa ja tämä on ehdottomasti meillä ohjelmassa ensi syksynä. Meillä on ollut tapana käydä katsomassa musikaaleja siskoni perheen kanssa. Me on käyty katsomassa yhdessä mm. Tarzan, Peppi Pitkätossu, Shrek, Kinky Boots ja kun kuopuksemme syntyi, serkukset olivat sen aikaa tätinsä kanssa yhdessä katsomassa Kolme iloista rosvoa! Tätä tarinaa tulee usein muisteltua, kun kaikki meni ihan kuin olisimme suunnitelleet kaiken.

Kävin nelosluokkalaisen kanssa katsomassa Pieni merenneito baletin, joka perustui H.C. Andersenin tarinaan ja olkoonkin, että baletti on aina baletti ja balettitanssijat ovat supertaitavia, kuin myös puvustus on upea, niin tämä baletti oli äidillekin paikoitellen melkoisen jännittävä kokemus. Siksipä kysyinkin Pieni Merenneito musikaalin pahis-Ursulalta (Sanna Saarijärvi), että mites, onko kauhua tiedossa?





No siis, levollisin mielin olen lippuja hankkimassa, sillä vaikka varmasti jännääkin tulee paikoitellen olemaan, musikaali perustuu myös Disneyn elokuvaaan, joka taatusti pehmentää H.C. Andersenin kuvausta. Keskustelin aiheesta myös ohjaaja Samuel Harjanteen kanssa, joka muuten on Kinky Boots -musikaalin takana ja ikäraja määräytyy lähinnä sen mukaan, että katsoja jaksaa sen parituntisen istua paikoillaan - ei kauhunsietokyvyn mukaan. :D


Pieni merenneito -musikaalissa rooleissa ovat Sonja Pajunoja Arielina, Martti Manninen Arielin mielitiettynä Erikinä ja Arielin Pärsky-kaverina vuorottelevat Valo Eklund, Lennin Kallela, Alek Perez-Lahtinen ja Samuel Vihma

Vedenalaisen maailman kuvauksessa tarvittavien lennätysten suunnittelijat tulevat Broadwayn ja West Endin teattereista. Nuket ovat puolestaan Star Wars -elokuvahahmojen suunnittelijoiden käsialaa. Tekijöissä ei ole todella säästelty.

Musikaali kertoo nuoresta Ariel-merenneidosta, joka haluaa jättää merellisen kuningaskunnan ja elää ihmisten maailmassa. Ariel rakastuu prinssiin ja tekee merinoidan kanssa sopimuksen voidakseen elää rakastettunsa kanssa. Pienen merenneidon koskettava tarina unelmien tavoittelusta ja rakkauden voimasta ja sen maagisen kaunis musiikki on hurmannut musikaaliyleisöt ympäri maailman ja saapuu nyt vihdoin myös Helsinkiin.



Joo! Syksyllä nähdään!