torstai 29. joulukuuta 2016

Laiskottelua luvallisesti


Ho ho ho! Jou jou jou! Joulu on taas livahtanut ohi tältä vuodelta! Joulun vastaanotimme mummolassa yhdessä rakkaittemme kanssa ja niin vaan joulupukkikin löysi tiensä mummolaan. Esikoinen myhäili, että kyllä hän niin tietää tämän jutun, kun kummisetä oli samaan aikaan koiria ulkoiluttamassa, mutta kylläpä vaan oli taas joulun taikaa ilmassa, kun sekä kummisetä että koirat ilmaantuivat takaisin vielä pukin jakaessa lahjoja. Gotcha

Joulupukki toi jälleen kaikkia kivoja juttuja ja lapset ovat viime päivät korvanneet kännyt ja tabletit uusilla leluillaan, eikä äidin ole tarvinnut kertakaan sanoa, että homma seis. On ollut suoranainen ilo seurata, miten ensin mummolassa serkukset leikkivät yhdessä ja nyt kotona siskokset jatkavat leikkejään. Can't nothing but love! 


Äitikin sai paketteja, oli ollut superkiltti lahjojen määrästä päätellen. Yhdestä paketista kuoriutui huppari ja collarit. Niistä tulikin koko joulun ajan suosikkiasu. Kiitos tiedät-kyllä-kuka. Samoin kävi kuopukselle, kun yhdestä paketista tuli Desigualin Disneyn Prinsessat mekko, joka on ollut päällä aattoillasta lähtien. Kiitos siitäkin tiedät-kyllä-kuka. Meillä on yksi speziaalitonttu, joka kyllä tietää aina mistä kukakin taatusti tykkää. Tänään ollaan osin vielä pyjamissa, mutta eiköhän se tuokin mekko etsiydy päälle, mikäli ulos vielä tämän päivän nimiin päästään.

Se, että päästään tai ei päästä ulos onkin ihan mahtavaa. Nyt on ihana vain olla. Ei tarvitse tehdä mitään, jos ei halua. Silloin sitä toisaalta ehkä tekeekin, kuten minä, joka vihdoin lastasi ison pahvilaatikon täyteen vaatteita Emmylle postitettavaksi. Ainoa ongelma on nyt vain saada tuo jättimäinen pahvilaatikko postiin. Oh well. Se olkoon myöhempien aikojen ongelma.

Sain pukilta pari kirjaa, joita odottelen aloitettaviksi. Toivoin vain jotain hyvää luettavaa ja sitä sain. Ehkäpä illalla. Lasten kanssa olen tänään rakentanut Legoja. Meille tuli jo syksyllä Legolta pari pakettia, mutta nämä jätettiin kotitontuille kuusen alle tuotavaksi sillä aikaa, kun olimme mummoloissa. Joulun taika yltää kotiinkin saakka.. Äiti - ikuinen tonttu! :D

 
Koululainen on kasannut itse Heartlaken hevoskoulunsa, paitsi minä sain purkaa perustuksia (jeeee!), kun tukipalkki oli joutunut väärään kohtaan. Saatoin tehdä vähän enemmänkin kuin pelkkiä perustuksia, kun mieskin huomautti, että taidan tosiaan nauttia rakentelusta. Mitäpä sitä kieltämään, legojen rakentelu on ihan parasta ja stressin purkamiseen toimivaksi havaittu keino. Vielä olisi viisivuotiaan kanssa askarreltava hodarikiska. Autan mielelläni.

Tänä päivänä laiskottelu on siis vedetty ihan maksimiin ja nyt odotellaan ruokaa Woltilta, niin tulee syötyä muutakin kuin konvehteja. Käydään kaupassa ja salilla huomenna. Ihanaa löysäilyä. Nyt aion kyllä tempaista, sillä vien pahvit ja paperiroskat ulos asti - ihan siitä syystä, että ruokalähetti pääsee ovelle saakka. Hah!


*) Legosetti saatu

keskiviikko 21. joulukuuta 2016

Melkein perillä

Kortti Cozy Publishing

Siis nyt ollaan jo aika hyvässä kohtaa. Aamulla on todistusten jako, jonne lapsen iloksi ja yllätykseksi menen mukaan. Vihonviimeisten (täytyy olla) juoksujen juokseminen kaupungilla aamupäivällä. Ei iltapäivällä, eikä missään nimessä enää illalla. Huomenna alkaa joulunvietto. Let it snow, let it snow, let it snow.

Suljin tänään yhden oven. Nimittäin työpaikan oven. En ehtinyt ahdistua siellä kuin parin kuukauden ajan. Sitten riitti. Olo on helpottunut. Nyt on lomaa lähes pari viikkoa, jonka jälkeen avautuu uusi ovi. Olen ylpeä itsestäni, että uskalsin ja odotan suurella innolla uusia haasteita. Mahtava fiilis!

Joko siellä on Shibajukut ja Bratzit paketeissa? Täällä yhä  muutama paketti odottaa lattialla kääriäänsä. Se käärijä olen perinteisesti minä - tai tonttu. Sitten on levollisten unien aika! Jouluun on vain kolme yötä. Niin ihanaa!
 

maanantai 19. joulukuuta 2016

Soihdut sammuu... ja Project mc2 -voittaja!


Joulu on tulossa ja vielä ei täällä hymistellä joululauluja hartaalla mielellä, vaan niin on yhä vaan kiire ja höyry, eikä loppua näy. Milloin sitä oikein oppisi? 

Oppisi mitä? Ostamaan lahjat jo marraskuussa, helpottaisiko se? Josko ensi vuonna. Itselläni joulun rauha ja se varsinainen fiilistely alkaa yleensä joulun jälkeen. Yleensä jo joulupäivänä. Tänä vuonna joululauluja kuunnellaan ekan kerran automatkalla mummolaan. Meitsi on puikoissa ja kulkuset raikaa koko matkan, lupaan. Vielä ennen sitä on kolme päivää töitä, koulua ja päiväkotia. Yritän kiirehtiä kaupoille lounasaikaan ja hoitaa kaikki valmiiksi keskiviikkoon mennessä. Huomenna luen Tatun ja Patun Kanelia kainaloon -joulusatua lapsille. Keitän myös riisipuuroa - tai oikeammin ostan valmista, mutta kuorrutan sen ceylonkanelilla, joka sopii myös lapsille aiheuttamatta maksavauriota.

Hei, vielä ehtii huomenna saamaan postiin Project mc2 -nuken voittajalle, joka on....


Kati K onnea! 

Laitathan pikaisesti viestiä FB:ssä tai blogin sähköpostiin!

Blogin kommenttiosio jumahti jossain vaiheessa, eikä antanut tallettaa kommentia, mutta sittemmin taas näytti toimivan. Mystistä. 

Nyt aion laittaa koneen sivuun ja ihan vaan olla hetken. Sitten laitan ne pyykit kuivumaan.

Levollista joulun odotusta sinulle, vaikka sitä ennen vielä vähän jouluströsseliä ilmoilla olisikin. 



keskiviikko 14. joulukuuta 2016

Pakettipöhinää // Voita Project Mc2 - McKeyla ja laavalamppu

Mitä on tonttu tuonut kuusen alle? Mäenkestä! Tuo tonttutyttökään ei pysy pystyssä Project Mc2 -labkitin*) edessä!











Taas on täältä luvassa apuja jollekin onnekkaalle pukinkonttiin, kun arvotaan maahantuojan lahjoittamana yhdelle Project Mc2 -fanille McKeyla McAlister

Kuinka monessa muussa kodissa kysytään, saako ottaa puolikkaan vitamiiniporetabletin, öljyä ja elintarvikeväriä, jotta voisi tehdä oman laavalampun? Ei välttämättä vielä niin monessa, mutta joulun jälkeen taatusti aika monessa. Tämä ei ole ollenkaan huono leikki. Joku saattaakin muistaa, kun meillä alkoi tämä Project Mc2 -kuumeilu jo vuosi sitten ja tuolloin päädyin tilamaan McKeyla-nuken diy-laavalamppuineen Suomen rajojen ulkopuolelta, mutta tänä vuonna ei onneksi enää tarvitse kuin mennä lähicittariin (toim.huom! jos tuotteita ei ole loppuunmyyty...)  

  video

kuva

Meidän tokaluokkalainen hihkui loppusyksystä innosta, kun Netflixiin oli tullut Project Mc2:sta uusia jaksoja. Ideahan sarjassa on se, että siinä on sellainen fiksutyttöporukka, jotka tekee kaikenlaisia kokeita labrassa ja toimivat menestykkäästi vakoilutehtävissä. Niin mageeta! Meillä on sormenjälkiä napattu monesta paikasta.

Tänä joulunakin pukilta toivotaan A.D.I.S.N. journalia tai siis digipäiväkirjaa, joka sisältää vakoojille tärkeitä tarvikkeita, kuten näkymätöntä mustetta, uv-valon, päiväkirjan ja coolin n.e.r.d -rannekkeen, jolla päiviksen lukon saa auki. Mäkin haluaisin tuollaisen rannekkeen. Niin fässön!

Viime vuonna tämä ihanuus jäi saamatta, sillä hetkeä ennen tilaa -klikkausta tajusin, että se ulkomailta tilattava päiväkirjahan on dubattu saksaksi! Bitte nein! Tänä vuonna A.D.I.S.N alkaa olla loppuunmyyty lähes kaikkialta, mutta maahantuoja vinkkasi, että kantsii tsekata mm. Cittarit ja Kärkkäinen, jos on vielä tätä vailla

Toinen toive joulupukin listalla on laboratoriosetti, joka pukinkonttiin tulee meille maahantuojalta. Setissä on yli 30 tarviketta mm. koeputkia, pipetin, pulloja, suojalasit, ph-mittaliuskoja. Joulunpyhinä mummolassa pääsee käymään labrassa. Saapa nähdä millaisia tuloksia saadaan. Hih.

Kaikki sarjan tuotteet maahantuojan sivuilla sekä jälleenmyyjillä.


Nyt se arvonta!

Jotta ehdin postittamaan Project Mc2 McKeyla nuken lavalamppuineen, arvonta järjestetään Suomen rajojen sisällä ja se päättyy jo tämän viikon sunnuntaina 18.12.!  

1) Jätä tämän postauksen kommenttikenttään nimesi ja kerro löytyykö teiltä Project Mc2 -faneja. Saa jättää myös muita terveisiä!
2) Liity blogin lukijoihin (te ihanaiset olette sivupalkissa oikealla) ja kannata myös FB-sivua. Näistä saat valintasi mukaan 1 tai 2 arpaa. Ilmoita monellako arvalla osallistut. 


Smart is New Cool! 
   
Onnea kaikille osallistujille arvontaan!
     

*) Labkit saatu maahantuojalta