sunnuntai 29. huhtikuuta 2018

Eka yhteislenkki #kohtinaistenkymppiä

kuva

Jihuu! Täällä aloitettiin sunnuntai-aamu suuntaamalla vesisateeseen kohti Töölön Kisahallia. Niin whaaat-meinikiä, että itsekin olin ihmeissäni, mutta sinne vaan tossun kärki ohjasi. Kisiksellä oli lisäkseni muutama muukin mahtava tyyppi, joita juoksuttivat Vastaisku ankeudelle Jenny ja Juoksujalka vipattaa Merituuli. Tämän porukan kanssa suuntasimme Keskuspuistoon tunnin lenkille. 

Tunti vierähti ihan superiisisti ja 7,5 km näyttivät mittarit taitettua matkaa. Lenkki juostiin ja käveltiin vuorotellen. Kävelin vielä ihan fiiliksissä kotiin ja siitä kertyi reilut 3 km, joten kymppihän se tuli täyteen, ja mielestäni tosi helposti. Itse tsekkailin sykkeitä, ettei syke menisi missään kohtaa yli 180. Tämä olikin järkevää, sillä edellisellä lenkillä en löysäillyt ja huimata alkoi jo parin-kolmen kilsan kohdalla sykkeen lähennellessä paria sataa. Vauhtihan ei päätä varsinaisesti huimaa, mutta se ei olekaan minulle se tärkein juttu nyt. Kuulin coachien huikkaavan, että mennään 7,5 minsan kilsavauhtia. Olin tähän erittäin tyytyväinen.

Näyttää vahvasti siltä, että kymppiä tavoitellaan tasan neljän viikon päästä! Nyt vielä istahdan hetkeksi iltajoogan ääreen tekemään lonkanavausta ja toivotan erittäin levollisia unia sinulle! 


perjantai 27. huhtikuuta 2018

Fri-yeah!


Ei vitsit, viikonloppu alkaa! 

Harmaa viikko on kääntynyt aurinkoiseksi, tämän on pakko tarkoittaa sitä, että suupielet kääntyvät ylös ja kohta tämä kone lämpsähtää kiinni. Meitsi se sitoo juoksulenkkarin narut kiinni ja lähtee ihastelemaan merenrantaa ja kuuntelemaan lintujen liverrystä! Kyllä, kiitos!

Ihaninta, kauneinta, levollisinta ja juuri sellaista oloa sinne mitä eniten itsellesi toivot!



 

 

keskiviikko 25. huhtikuuta 2018

Kevään ensimmäiset


Aloitin viime viikonloppuna s e e s t e i s e n  blogikirjoituksen, mutta se meni kovaa vauhtia ihan muuhun suuntaan, joten säästin sinut ja aloitin katsomaan Aviciista dokumentin Netflixistä, kuten varmasti moni muukin. En ollut varsinainen tietäjä, mutta tajusin dokkarin aikana, että ahaa, tämä ja tämäkin biisi on siis hänen. Eli tunsin musan, mutten tekijää. 

True Stories löytyy siis Netflixistä ja suosittelen lämpimästi. Päällimmäisenä tunsin surua hänen kohtalostaan, tunnistin myös herkkyyden ja sen saman tunteen, kun ahdistaa. Itsekin kärsin ahdistuskohtauksista, kun olen liian kuormittunut. Keho kertoo, kun on aika pysähtyä. On surullista, että tälle nuorelle pysähtyminen tehtiin aivan liian vaikeaksi.  

Tämän kevään tekstejäni täällä on värittänyt uupumus. Pinnalla on pysytty paikoitellen vaivoin, välillä upottukin. Elämään osuu aika ajoin vaikeita jaksoja ja herkkyys on ominaisuus, joka tekee toisista asioista ajoittain raskaampia kantaa.  

Uupumus voi olla vuosikausia läs ja keho reagoi, kun se kuormittuu liikaa. Kuormituksen voi tehdä työ, koti, liiallinen meteli, mikä tahansa huoli. Silloin tulisi muistaa pysähtyä ja kuunnella niitä viestejä, joita elimistö lähettää. Uupumuksesta toipuminen vie vähintään kuukausia, helposti vuosia, mutta itseään kuunnellen voi välttää sen viimeisen stopin, jossa ei enää kysytä, haluatko levätä.

Omaa kuormaansa kannattaa purkaa yksi pala kerrallaan ja aloittaa matka oikeaan suuntaan. Ikäviin ja vaikeisiinkin asioihin täytyy uskaltaa puuttua, vaikka ne kuinka pelottaisivat, muuten niitä jää vatvomaan, eikä se mikä mieltä kalvaa, katoa.

Olen kiitollinen siitä, että yksi mieltäni kuukausia painanut asia on nyt tietyllä tasolla saatu käsiteltyä ja oma oloni on huomattavasti kevyempi. Pää pystyyn siis. Jälleen pääsemme perusasioiden äärelle, elämä on. Välillä on helpompaa, välillä haasteellisempaa. Turhaa stressata liikaa stressistäkään. Aina ei jaksa, mutta jostain se valo kuitenkin lopulta puskee pintaan, ei kannata luovuttaa. Mitä tahansa se onkin, se menee ohi.    

Kevään ensimmäiset munkkirinkilät ja simalasi myös jo check. Hymy! 




maanantai 16. huhtikuuta 2018

Hyggeä tavoittelemassa ja kuorintaa kahvin ystäville


Arki alkoi vesisateella. Ei haitannut jäädä kotiin toipilaan kanssa, vaikka töitä piisasikin. Nyt siellä paistaa ja aion lähteä ihan just lenkille. Olen päättänyt alkaa treenaamaan taas juoksemista tai hölkkäämistä tai lönkytellyä. Vaivasenluulla. Pitää päätään aina johonkin hakata. 

Olen myös ottanut ikkunanpesuprojektin. Eilen meni olkkarin ruudut ja tänään tavoitteena on keittiön ikkuna. Tehtävien paloittelu on viisasta, eikä iso projekti uuvuta heti alkuunsa. 

Pikkupuuhailut kuitenkin virkistävät ja vievät ajatukset pois mieltä kuormittavista asioista.  Itseään kannattaa kuunnella myös, jos tuntuu, että ei jotain ei jaksa tehdä, niin silloin kannattaa levätä. Minä skippasin Hullutpäivät ja Kevätmessut, koska en jaksanut ihmispaljoutta. Myös toki siitä syystä, että olin pari vuorokautta työmatkalla ja se verotti voimia, mutta ehkä se oli tarkoitettu, tulipahan aloitettua ikkunanpesu. 

 
Kuinka moni on jo aktivoitunut talvi-ihon pölinän karkoitukseen? Minä(kään) en olisi, jollen olisi saanut Ruohonjuuresta testiin nämä aika eksoottiset kahvikuorinnat. Ravistele tuubi ennen käyttöä. Ihon kuorinnan hyödyt näkee välittömästi, kun ihon on kuorinut. Harmaa, kuollut ihosolukko irtoaa ja kuorinta vilkastuttaa ihon pintaverenkiertoa. Sanotaan, että kuorinta vähentää selluliitin muodostumista ja saa ihon näyttämään sileämmältä, ainakin pehmeämmältä se tuntuu.


Pick me up Coffee Scrub Lemongrass Lifterissä on ihana kahvin ja sitruksen tuoksu. Hit the Sheets Vanilla Velvetissä on myös selvästi vaniljainen tuoksu. Kuorinnoissa käytetään käytettyjä kahvinporoja ja brändi OPTIAT tuleekin sanoista: One Person’s Thrash Is Anothers Treasure - yhden roska on toisen aarre! 

Itse kuorin ihoa kerran viikossa. Jos mahdollista, käy saunassa ensin, jotta iho on lämmin. OPTIAT-kuorinnat ovat vegaanisia.


Pääsiäisen aikaan tutustuin näihin terveellisiin luomusuklaisiin. Manteli-mulperi on myös ihanaa. Näitä saa syödä ihan luvan kanssa! Nyt mennään kohti kesälomaa sillä ajatuksella, että tee niitä asioita, mitkä vain tuntuvat hyvältä. Tämä on sitä Hyggeä sovellettuna. Sovella sinäkin!


*) Tuotteita saatu testiin  








 

lauantai 7. huhtikuuta 2018

Kaverisynttärit tanssien



Mama told me not to waste my life,
She said spread your wings my little butterfly
Don't let what they say keep you up at night
And they can't detain you
'Cause wings are made to fly
And we don't let nobody bring us down
No matter what you say it won't hurt me
Don't matter, if I fall from the sky
These wings are made to fly.
 Wings//Little Mix

En ehkä kestä, minun pienen pieni, parikiloinen esikoinen, joka teki minusta äidin, on nyt kymmenen. Olen hämmentynyt. Yhtäkkiä meillä pauhaa musat aamusta iltaan ja shufflaus on loputonta! Tanssi on vienyt hänen sydämensä. Näin ollen, ei ollut vaikea keksiä missä pidetään kaverisynttärit. Nämä jokavuotiset paadit, jotka on suurta viisautta ulkoistaa siinä kohtaa kun kutsuttavia on ollut enemmän kuin viisi.  

Kaverisynttäreille on valinnan varaa täällä pääkaupunkiseudulla runsaasti hoplopeista, lasersotiin, seinäkiipeilyyn, Duudsoniparkkiin, teatteri-ilmaisuun ja kaikkeen siltä väliltä. Hintahaarukka on omien kokemusten mukaan ollut siinä 200-250e tietämillä. Aiemmin esikoisen synttäreitä on juhlittu mm. Taitoliikuntakeskuksessa ja Gymissä.

Pyysin tarjouksen Helsingin keskustan Footlightista yksityisen tanssitunnin pitämisestä tyttöporukalle ja lisäksi salin vuokraamisesta ekstatunniksi, jotta juhlimiset herkutteluineen saataisiin hoidettua samassa kohteessa. Saimme tätä yhteistyöjuttua varten pienen alennuksen juhlien kustannuksista.




Tanssilajiksi valittiin etukäteen Commercial Dance ja tämä oli myös kaikkien osallistujien mieleen. Aiempaa tanssitaustaa ei tarvinnut olla, sillä Footlightin mahtava tanssiope Tilda sai tytöt välittömästi mukaan koreografian pauloihin ja vei samalla tyttöjen sydämet. Ihan kaikki eivät olleet alkuun kovin innostuneita tanssiteemasta, mutta alun epäluulosta ei näkynyt jälkeäkään enää tunnilla. Oli ihan mahtavaa seurata, miten tytöt olivat aivan fiiliksissä ja mukana alusta alkaen. Tästä kiitokset myös mahtavalle opettajalle.   

Sankaritar itse ei olisi voinut olla tyytyväisempi. Hän kutsui juhlimaan 13 kaveriaan, myös pikkusiskon. Äidin tehtäväksi jäi ostaa kaupasta tarjottavat. Tanssijat saivat suolaisina herkkuinaan coctail-piirakoita ja snack-porkkanoita. Karkit ja sipsit maistuivat myös, tietysti. Nämä vuodet ovat sen äidillekin opettaneet, että onnistut, kun keep it simple. Kaverisynttäreillä ei kakkuja kaivata, vaan helppoa ja hyvää herkkua.


Kymmenvuotiaan lahjatoiveet olivat - yllätys, yllätys - tanssiaiheisia ja hän sai mm. eniten toivomansa Mackenzie Zieglerin Turn boardin, tanssisäärystimet, tanssilaukun ja tanssidonitsin (!) hiuksiinsa. Näitä donitseja löytyi itseltäkin jokunen vuosikymmen sitten (huh!). Muita lahjahittejä olivat nämä karrrrmivat slimet, ihan kreisit Thinking puttyt sekä stressipallot (minäkin haluan!). Kiitos vielä kaikille muistaneille, you made her day.

Pieni ja jo vähän isokin sankarittareni veti minut sivuun kesken juhlinnan ja kiitti sydämestään, että nämä ovat olleet hänen mielestään aivan ihanat synttärit. Tähän onnistumiseen onkin hyvä päättää näiden isojen kaverikemujen järjestäminen. Ensi vuonna voidaan mennä jo pienemmälläkin kokoonpanolla, tai näin ainakin äiti kuvittelee. :D


sunnuntai 1. huhtikuuta 2018

Pyrähdyksiä - Pariisi







Voi ihanaa, että pääsiäistä on jäljellä vielä toinen pääsiäispäivä. Jäin itse vapaalle kiirastorstaina, joten tämä breikki on tuntunut hyvältä ja on ollut todella tarpeen. Kävin pyrähtämässä Pariisissa alkuviikosta ja se oli kirjaimellisesti pyrähdys, sillä yövyin vain yön yli. Kaupunginosa, jossa hotelli oli, olisi jäänyt varmasti käymättä, jos tämä ei olisi ollut puhtaasti työmatka. 
 






Lensin aamukoneella ja olin katsonut kokousaikataulun tunnilla pieleen eli tietysti se olikin tuntia aiemmin kuin luulin. Jonottaessani 45 minuuttia Charles de Gaullen kentällä lippuautomaatilla, katselin haikeasti keväistä Pariisia ikkunasta, koska tiesin, että tällä reissulla ei Seinen rannalla huokailla, eikä Champs Elyseellä tallustella. Lipun saatuani, olikin jo kiire juosta junaan, joka tietysti pysähtyi jok'ikisellä asemalla ennen Gare du Nordia. Merde alors. Varmaan tästä kiireestä johtuen, en ehtinyt suurempaa paniqueta kehitellä, kun säntäsin 5-metrolinjalle ja sen jälkeen vielä kokousvenuelle pysäytellen joka toisen ranskalaisen. Excuse-moi madame, excuse-moi monsieur... Onneksi osasin ilmaista hätäni ranskaksi, joten sain apua ja ystävällistä kohtelua, merci bien. Ei ihan optimi arrivée keskelle kokousta, mutta onneksi ranskalaiset kollegat olivat samassa ajassa, he vain tyylikkäästi en retard, minä en niin tyylikkäästi, myöhässä kuitenkin. Tämä oli sellainen Bridget Jones -moment of my life.




Ranskalaiset veivät syömään niin pariisilaiseen pikkuravintolaan, jossa superstressaantunut tarjoilija törmäili tuolini jalkaan ehkä kaksikymmentä kertaa, mutta tämä kuului asiaan. Lupasin maistella escargots, etanat ja ne eivät olleetkaan yhtään hassumpia, ehkä se johtui Pariisista.



Yhden yön reissulla matkustin superkevyesti, joten kaikki kasvojenhoito oli Natural Goods Companylta saamassani Essen matkasetissä ja tämä setti on ehdoton reissussa, sillä se pitää sisällään sen, mitä reissussa tarvitset, lukuunottamatta Toneria, mutta pärjäsin tämän reissun ilman. 

Paris 26.-27.3.2018

Hotellini oli 13ème arrondissement kaupunginosassa ja tämä on niitä paikkoja Pariisissa, joissa ei ole varsinaisesti mitään erityistä nähtävää. Tunnistin alueelta Pitié-Salpêtrièren sairaalan, jonne prinsessa Diana kuljetettiin traagisen auto-onnettomuuden jälkeen. Ei ihan se kohde, jota tullaan turistina katsomaan. Livahdin kuitenkin kävelylle ja jollain tapaa tämä ei niin tuttu, vaan jotenkin karumpi puoli Pariisia, oli myös omalla tavallaan kaunista.

Kentälle palatessani ehdin kiinnittämään huomiota myös siihen Pariisin kurjempaan puoleen. Metroon tuli vuorollaan mies ja nainen pyytämään roposia, quelques centimes, jotta voisi syödä jotain. Nämä kohtaamiset ovat aina yhtä pysäyttäviä ja saivat minut kaipaamaan kotiin. 

Kotiin!


Pariisi on ihana, mutta vielä ihanampi se on, kun sen saa huokailla rakkaittensa kanssa. Bon, à la prochaine fois.


* Esse Trial Pack saatu