perjantai 24. heinäkuuta 2015

Jos helteet eivät tule meidän luo...

Biitsikamat - - - - CHECK!

Kävin paljaat sääret kananlihalla viilettäen ostamassa täydennystä aurinkosuojavoiteisiimme, joita huomisesta alkaen tarvitaan. On se nimittäin niin, että vähintäänkin viikko pitää saada nauttia todellisesta helteestä ja päästä uimaan meressä, joka ei Eiran rannassa tänä kesänä tullut kysymykseen. Ei sillä, että valittaisin mitenkään näistä vallitsevista sääolosuhteista, vaan kivahan se olisi se lämpökin heinäkuussa.

Kävin tsekkaamassa biitsikamoja kaupungilla ja voin kertoa, että matkalaukkuun pakatut Papun telttamekot ovat -30% Harakanpesä Shopissa, Lindexillä kesävaatteet, myös monet Holly&Whytet jopa -70%. Ei jäänyt bikineille paljon hintaa. Kuvassa on hei shortsit, ei suinkaan mun biksujen alaosa. Tosin niistäkin nuorimmainen huikkasi, että vou äiti, nää on tooooosi isot. Kiitti.

Biosolis auringonsuojavoiteet monessa eri suojakertoimessa on hyviksi todettu jo parin kesän osalta - niin koto-Suomessa - kuin ulkomailla - niitä ei tarvitse olla alvariinsa lisäämässä. Pääraaka-aine voiteissa on muuten luomutuotettu aloe vera, joka korvaa veden lähes kaikissa sarjan tuotteissa. Sain vinkin, että kannattaa sekoittaa 6 spf:n öljyä tuon voiteen kanssa, sillä öljy hoitaa ja kosteuttaa ihoa ja päivetyksestä tulee superkaunis. 

Tsekkasin youtubesta sattumoisin videon, miten UV-säteily vaikuttaa ihoon ja sain matkaan muistutuksen, että ei todellakaan turhaa roudata suojavoiteita mukana. Jaksan aika ajoin muistuttaa, että synteettiset aurinkovoiteet ovat todella rankkoja kemikaaleja hormonihäiritsijöineen, joten jättäisin ne hankkimatta, kun saatavilla on nykyään monenlaisia, erittäin hyviä fysikaalisia suojia.




Voiteet on hallussa joka suojakertoimessa, porkkanamehu on vilahdellut instassakin, jolla on hyvää pohjaa rusketukselle tavoiteltu, joten eikun vikaa lomaviikkoa viettämään kaivatun, lämmittävän auringon alla, kuumaa hiekkaa varpaanväleissä, aaltojen kohinaa kuunnellen - iik, en malta odottaa!

Jassas!


Arvaa kohde :D

keskiviikko 22. heinäkuuta 2015

#freeyourpits

ja oliko 
kaikki jo nähty? 

Ei oltu.

kuva

 
kuva


kuva

Ootko ihan et whaaat? Mäkin olin, enkä todellakaan aio henkilökohtaisesti alkaa kasvattamaan bodyhairia minkään asian tähden, mutta tämänkin takana on ihan pätevä mesitsi. 

"Free your pits" -liike korostaa sitä, että naisilla on oikeus päättää kehostaan, tulla tietoiseksi omasta vartalostaan ja rakastaa itseään ilman, että tuomitaan. Tästä tykkään. Ei ole helppo rasti. Voisi opetella myös olemaan tuomitsematta itse itseään. Mediasta ja somesta ylitsemme vyöryy tietynlaisia kauneusihanteita, jotka myös uhkaavat tyttäriämme. Tuleeko värikkäistä kainalokarvoistakin kauneusihanne? Hope not. Ne olkoot muistuttamassa vapaudesta oman kroppansa suhteen. Kainalokarvathan noin ajatuksena eivät ainakaan itseäni kovasti kiehdo, mutta miksiköhän ajattelen niin? Miksi kuitenkaan tuomita ketään? 

Toivoisin, että tyttäreni arvostavat itseään ja omaa kehoaan niin paljon, että osaavat ohittaa tekotissit ja tötteröhuulet ja vaikka nämä värikkäätkin kainalokarvat.
 
Mulla kyllä olisi kaapissa Color Mask Painteja, kun eivät maantienväriseen tukkaan tarttuneet. Mitenkähän olisi kainaloissa? Lavender? Hot Pink? Kainaloiden värjäämiseen on muuten sitten youtubessa tutorialkin, että hyvin se menee!



Pinkki kukkaishenkäys poskilla



Sain Riikan päivän kauniita onnittelukukkia siskoltani - kaunis kiitos! Sain niistä myös inspiksen kertoa Zuiin kesäposkarista, joka varmastikin pysyy poskissa pitkälle syksyyn. Liljojen väri on lähes identtinen poskipunan Melon-sävyn kanssa.

Kesällä en juurikaan käytä meikkejä. Kukkaisveden, kosteusvoiteen ja aurinkopuuterin lisäksi vetäisen ne klassiset kolmoset poskiin, sipaisen huuliin väriä ja valmista tulee nopsaan! Kyllä se less vaan on more.

Australialainen kukkaismeikkisarja Zuii on minulle melko tuore tuttavuus. Kulmakynä ja poskipuna ovat ainoat tuotteet käytössäni sarjalta so far - eivät kuitenkaan viimeiset, veikkaisin näin. Ostin nämä the Natural Goods Companylta jo ennen kesää ja voin lämpimästi suositella kokemusteni ja sarjan INCIn perusteella. 

Zuiin Melon-poskarissa on pigmenttiä vaikka toisille jakaa. En ole helmiäisen suurin diggari, vaan tässä kultaista hohdetta on juuri sopivasti ja voi taivaat ja maat, miten kauniilta sävy näyttääkään kesäisillä poskipäillä!

Zuiin poskipunat ovat talkittomia ja ne oikeasti on valmistettu kukista. Ruusun terälehdet sävyttävät ja rauhoittavat, jasmiinin nuput edesauttavat ihon eheytymistä. Kamomillan kukat lääkitsevät ja rauhoittavat. Kyllä kiitos! Ruusut hyväilkööt kasvojani jatkossakin. 

tiistai 21. heinäkuuta 2015

Hei Macarena ja muut lomakuulumiset


Kuvassa: LOMALAINEN - Photo credits: seiskavuotias


Äitin oma seiskavuotias nappasi tänään kuvan matkalla kaupungille. Äiskällä siinä kesäpäivään sopivaa mariraitaa, Papun Kenno-hame sekä nimmarilahjaksi saadut ihanuudet - nahkaiset, espanjalaiset Macarena espadrillokset. Kiitos vielä tiedät-kyllä-kuka. :D Olalla keikkuu Lumi Accessories Stefanie pouch tai kotoisamman veska.

Loma on sujunut hyvissä merkeissä, vaikka niitä helteitä on turhaan odoteltu. Tässä kohtaa on tyytyväinen, jos ei sada. Kotona on rymsteerattu silleen lomamoodiin sopivalla tavalla - verkkaisesti, mutta että jotain on saatu aikaan. Remonttireiskakin kävi vähän keittiötä uudistamassa. 

Mummolassa vietimme naistenviikon alkua muutaman päivän verran yhdessä serkkujen kanssa ja siellä vaan on aina ihanaa, kuten instaseuraajat @riikka_hei ovat kuvista voineet todeta.

Lomaa jatketaan vielä ihan täysillä loppuun saakka eikä luovuteta. Saattaa olla, että yhden kaapinpäällisenkin saatan vielä järjestää ennen arjen alkua! Hah! Onko siellä lomalaisia vielä vai joko arki on startannut?

Naatitaan, eikö vaan?  



tiistai 14. heinäkuuta 2015

Kukkaisvedellä helpotusta kesäkaipuuseen



Suljen parvekkeen oven, vetäisen villasukat jalkaan ja murisen kylmyydelle. En aio luovuttaa. Nyt on kesä, vaikka lämpömittarin lukemat ovatkin toista mieltä. 

Kaivan kaapista tomusokeriin upotetun aarteen. Puraisen palasen Cyprus Delightsia. Ne ovat niitä ihania, kukkaisvedellä maustettuja herkkuja, joita kaikki eläkeläiset - ja minä - kantavat tuliaisiksi Välimeren maista. Lasten mielestä ne maistuvat saippualle, joten näitä vielä löytyy minulle jokunen. 




Kukkaisvesiä käytetään paljon leivonnassa, juomissa ja esim. salaateissa, erityisesti siellä Välimeren ympäristössä ja täällä Pohjolassa kukkaisvesien käyttö on kohdentunut ehkäpä enemmänkin ihonhoitoon kuin leivontaan. Täällä ei nyt ole linjoilla mikään Nigella, joten se etten itse ole hyödyntänyt kukkaisvesiä keittiössä, ei varsinaisesti sanele, etteikö niitä käytettäisi toisaalla. 

Kesäkosmetiikkaan kuuluukin vähintäänkin yksi kukkaistuoksu - olkoon se virkistävä kasvovesi, huumaava parfyymi tai molemmat. Viime kesänä intoilin ruusuvedestä, tänä kesänä ihoani virkistää Haut-Ségalan piristävä appelsiinivesi. Valittavana olisi myös ruiskukkavesi, taikapähkinävesi, ruusuvesi ja laventelivesi.




Haut-Ségalan appelsiinivesipullon kyljessä tätä suorastaan pirskahtelevan tuoksuista, hoitavaa vettä suositellaan myös virkistävänä juomana erityisesti lapsille ja eläkeläisille pieneen määrään veteen sekoitettuna. Ihan mun juomaa siis. Tsihi! Maustamattoman vichyn sekaan suihkaus maustaa juoman viehkosti. Myös teen joukkoon appelsiinivesi tuo pikantin lisän. Näetkös? On minussa ehkä snadisti sitä Nigellaa jossain.

Sain tämän kosteuttavan ja virkistävän appelsiiniveden Natural Goods Companylta. Käytän sitä kasvovetenä. Suihkautan kasvoille muutaman suihkauksen ja vesi rauhoittaa, raikastaa ja pehmentää ihoa. Tämä on omiaan auringonoton jälkeen viilentämään ihoa vaikka siten, että suihkutat sitä kosteaan pyyhkeeseen ja asetat pyyhkeen kasvoillesi. En malta odottaa kokeilla tätä reilun viikon päästä. Silloin on helle. Ihan varmasti.



*) Tuote saatu bloginäkyvyteen   




maanantai 13. heinäkuuta 2015

Sneak Peek AW15 Mini Rodini

kuva
kuva
kuva
kuva
kuva
kuva
kuva
kuva
kuva
kuva


This collection is inspired by ’The Jungle Book’ look-a-like landscape of India. The Indo Persian influences from the Mughal Empire, the amazing wildlife, beautiful Indian Punjab and the decadent and mysterious life of the Maharanis and Maharadjas.
 Maistiaiskuvat napattu täältä, täältä ja täältä.

Tämän näköisiä lapsia on sitten näkyvissä ensi syksynä ja talvena. Kaupoista Mini Rodini AW15 löytyy heinä-elokuun vaihteessa. 

Meillä ei tule näkymään lepakoita eikä hiiriä. Tutut pandat seikkailevat ja noita tiikereitä on nähty nyt jo monta seasonia. Meidän tytöt eivät pue päällensä niitä mistään hinnasta - eikä kyllä äitikään osta. Heh!

Tällä hetkellä tuo alimmainen mekko on sellainen, jota voisi harkita. Ja tummansiniset tennarit. Täytyypä kaivella jostain vielä ne tulevat topat? Joku punapeppupaviaanihan niihin on taatusti painettu sekoilemaan. :D

Kolahtiko punjabilainen viidakkokirja siellä? 


sunnuntai 12. heinäkuuta 2015

Pysähtelijät



Siinä on yksi pysähtelijä.





Siinä on toinen.

 



- Oota äiti!

- Tuu kattoo äiti!

- Mun pitää ottaa kuva.




- Äiti ootsä huomannu, kun hyppää lätäkköön,
niin tulee näitä jälkiä maahan näistä
mun krokseista?

- Äiti kokeile säkin!





Esikoisen pysähdys tallensi puhelimen kameraan leppäkertun, jota tytöt ihastelivat kilpaa. Se on viisivuotias, tytöt kertoivat minulle. 

Olikohan se Neiti Kerttuli, pohdin tätä kirjoittaessani. En pohtinut tuolloin. En ehtinyt tai jaksanut. En useinkaan pysähtele lasten löytöjen perässä painavine kauppakasseineni, vaan jatkan matkaa murahdellen jotain ja hoputan lapsia tulemaan perässä. 

Alkuviikosta lapset maanittelivat minut puiston rengaskeinuun ja käänsin keinuessani pääni taakse. Tuolloin huomasin, miten suuret ja kauniit lehdet puussa oli. Otin kuvan.

 



Välillä sitä pohtii, miksi ei jaksa pysähtyä, miksi ei ole kiinnostunut kaikista pikkukivistä ja muurahaista, joiden vuoksi lapsi pysähtyy - ja pyytää pysähtymään. Miksi onkaan sellainen kun on?

Lomallakin voi tyhmä vesisade pilata suunnitellut heppatallireissut ja siitä tulee turhaa riitaa aiheesta ärsyyntyneen lapsen ja muuten vaan ärsyyntyneen äidin välille. Vaikka riidat sovitaan, anteeksi pyydetään ja annetaan, eikä aina yksinkertaisesti jokin sovittu vain onnistu, niin haluaisi olla tuntematta huonoa omaatuntoa.

Toisaalta tätä pohtiessani yritän entistä kovemmin huomenna jaksaa muistaa pysähtyä ihmettelemään, olemaan lasten kanssa ja vain lasten kanssa. Ei sotkuisen kaapin*) tai pyykkikasan, vaan lasten ja vain lasten. 

Ottaisikohan tavoitteeksi vaikka kokonaisen tunnin? Niin ei tarvitse sitten potea sitä huonoa omaatuntoa, jos tuleekin jotain.


*) Jos yhtään lohduttaisi, niin näitä ei muuten enää montaa ole siivottavana.

perjantai 10. heinäkuuta 2015

Mamin LOB

Before...

Se on pitkä. Tuo tukka. 






Vua ei ou ennee!

Soitin Kaisalle ja sanoin koodisanan:

L O B

[long bob; Cut is blunt, uniform with no layers]

ja voilà!
 

...JÄLKEEN!

Tietysti huomasin hetkeä ennen kun sakset naksahtivat, että tuo pitkä luuska on nyt taas tullut muotiin ja kaupankassan lehtityrkyt hokivat isoilla neonpinkeillä kirjaimilla ohjeita miten saada pitkä tukka nopeasti. No thank you.

Tiedostan senkin, että tämä LOB oli muodissa pari vuotta sitten, mutta mä oonkin tämmöinen viimeinen villahousu.

Nyt sitten uutta tukkaa tuulettelemaan terassille takapihalle lasten kanssa!
 

keskiviikko 8. heinäkuuta 2015

Kylppärin kaapit kondikseen ja menovinkki torstaille Ruohonjuuren Ystikseen Kamppiin!

Ei vain Crazy Rumors, vaan Hurraw. 100% luonnollisia huulirasvoja montaa makua järjestyksessä.


Lomalla on aikaa järjestellä paikkoja, etenkin jos sataa. Arkena ei jaksa alkaa mitään isoa proggista iltaisin työpäivän päälle. Vaan lomalla on eri moodi ja silloin ei ole mitään syitä, miksi siirtää pitäis hoitaa -juttuja.

Yhden hyrskylän (lastenhuone) jo tässä hanskasin viikko takaperin ja onneksi tartuin siihen heti loman alkajaisiksi, sen verran aggrea se vaati. Ehkä siitä tulee oma postauksensa. Löytyy nimittäin se ennen -fotokin.

Nyt kävin kylppärin kaappien kimppuun eikä postauksessa nyt näy kauniita koreja, joita voisikin lähteä alesta metsästämään, mutta tuli järjestystä vanhoihin kaappeihin. I like.

Roskiin nakkasin kaapin perukoille ajautuneet liivinsuojukset ja synnytykseen valmistautumisöljyt, kaikki muutkin pullonpohjat ja kappas vain, kylppärin kaappien sisältöä voisi kutsua muutamaa tuotetta huomioimatta, orgaaniseksi. Hienosti ovat synteettiset tuotteet viime vuosien aikana korvautuneet luonnonkosmetiikalla. Hammastahnat tosin ovat fluoria ja näin saa ollakin, mutta juurikaan muu ei. 

EcoToolsin siveltimet ja Vita Liberatan kabukin pesin meikkiputsarilla ja kuivatin vaakatasossa pyyhkeen päällä. Ah, puhdasta tuli niistäkin. 

Siivoaminen on kuin tietynlainen puhdistautumisriitti, joka puhdistaa niin sisäisesti kuin ulkoisesti. Toisaalta voi puhista, että miten tuhlasi kokonaisen päivän jonkun kaapin kimpussa, mutta hei tämän kesäsään ollessa mitä on, ei ihan hirveesti harmita.

Ai niin, se menovinkki!

Huomenna torstaina kannattaa suunnata Kampin Ruohonjuuren Ystikseen, sillä siellä on kaikki ystismyynnin tuotteet -40% alella klo 11 alkaen. Jos olet kantis, mene jo klo 10. Kantiskortin saat myymälästä, jos sinulla ei ole sellaista.

Siivoaako siellä kukaan muu lomallaan?








 

maanantai 6. heinäkuuta 2015

Porkkanaöljyllä syvempi ja tasainen rusketus



Muistan miten nuorempana päätin syödä porkkanoita saadakseni ruskettuneen ihon. Jaksoin syödä ehkä kolme. Porkkanoita joutuisi kuitenkin popsimaan melkoiset määrät rusketusmielessä, mutta niiden sisältämää beetakaroteenia, joka antaa porkkanalle värin, saa myös öljyisessä muodossa. Onneksi.




Kesäkuisella Kyproksen reissullani ihoni päivettyi kauniisti ja kotimaan viime viikon helteetkin ehtivät ihoa hellimään. Mikä on muuten tämä järkyttävän kylmä ilma? Se helle takaisin, kiitos!  

Aurinko kuitenkin kuivattaa ihoa ja etenkin sääreni kaipaavat kosteutusta auringonpalvonnan jälkeen. Olen ihastunut öljyihin ja viime päivinä olen käyttänyt saamaani Haut-Ségalan porkkanaöljyä.*) Öljyä voi käyttää sellaisenaan, se antaa heti iholle superkauniin värin, mutta yhtä hyvin se toimii kosteusvoiteeseen sekoitettuna. 


Porkkanaöljytyt sääret ilta-auringossa

Porkkanan beetakaroteenilla on iholle muuten myös toimiva anti-age -vaikutus. Porkkanaöljy uudistaa ihoa samalla kun se vahvistaa rusketuksen sävyä. Porkkanaöljy imeytyy nopeasti ihoon ja se toimii myös luonnollisena UV-suojana. Olen käyttänyt aurinkosuojana myös toista öljyä, Biosoliksen spf6:ta. Yleensä se riittää suojaksi mainiosti, koska aina kun asetun ottamaan aurinkoa parvekkeelle, joku huutaa kohta äitiä! 

Haut-Ségalan Eco-Cert sertifioitu porkkanaöljy sisältää vain luomulaatuisia neitsytauringonkukkaöljyä, porkkanauutetta ja E-vitamiinia. That's all.      

Ehkä ei ole myöskään yhtään haitaksi syödä porkkanakakkua aina silloin tällöin. Se vaikuttaa myös mielenlaatuun hyvin suotuisasti. Silmänisku. 
 



*) Tuote saatu bloginäkyvyyteen

Herkulliset ja nopeat luomulätyt lounaaksi

Kuva Kruunuherkku

Lomalla pitää syödä eikä ihan joka päivä voi käydä ulkona syömässä. Pyrin ettei meillä syötäisi kamalasti eineksiä, mutta silloin kun syödään, niin tässä on yksi vinkkaus, jota voi hyvällä omallatunnolla tarjoilla ja makukin on kaukana teollisesta.

Löysin nämä luomupinaattiletut Stockalta talven aikana ja joka kerta Herkussa käydessä nappaan näitä ostoskoriini. Nämä maistuu niin kylmänä kuin pannulla paistettuna tai jos on superkiire, niin mikrossakaan maku tuskin huonommaksi muuttuu. 



Kaikki on letuissa luomua, Himalajan vuorisuolalla ja luomumuskottipähkinällä maustettuja, ei ole E-koodeja, eikä muutakaan ikävää, joilta peruseineksissä silmäsi suljet. 

Itse olemme hurahtaneet näihin pinaattilettuihin, mutta kävin kurkkaamassa valmistajan sivuilta, niin valikoimiin kuuluu muun muassa luomulihamakaronilaatikko, luomujauhelihakiusaus, luomujauhelihapihvi sekä monia muitakin kursailemattomia luomukotiruokia. Pelastus erityisesti loman jälkeiseen arkeen! Tykkään!

Mikäli et löydä lähikaupastasi, pyydä kauppiasta tilaamaan. Kruunu Herkun herkut valmistetaan Juvalla.


sunnuntai 5. heinäkuuta 2015

Kesäloma 1/5



Aloha, kalimera, ciao bellas!

Sitä ollaan orientoiduttu lomamoodiin! Juhutihuu! Kesälomaa alkaa olla takana eka viikko viidestä. No panic. 

Otetaanpa tilannekatsaus: 

Biitsilä - check

Oltu kahdesti. Oli kylmä. Mereltä puhalsi vilakka tuuli. Sitkeästi istuin rannalla. +17 merivesi. Lapset pulikoimassa. Tietysti.  

 


Lintsillä - check

Ukki yllätti ja tuli visiitille. Ei tarvinnut stressata ruoanlaitosta tai mistään muustakaan, kun hän soitti sopiiko vierailu - ja olikin perillä jo kolmen tunnin junamatkan päästä. Mitäpä sitä suotta sen aiemmin ilmoittelemaankaan.

Lähdettiin vielä illalla ex-tempore retkelle Lintsille. Ukki kävi vuoristoradassa 55 vuoden tauon jälkeen. Ihan coolina. Kahvikupit pyörivät vain ukille ja tytöille. Ukki kävi myös lasten kanssa pallokarusellissa. Omassa korissaan.  Can't nothing but love.♥
 


 


Rosburger - check

Ei tarvinnut siitä ruoanlaitosta tosiaan stressata. Kesään kuuluu Hietsun torin Roslund. Ukille Rosburger. Mulle vartaat. Maistuivat.







Äiti iltamenoissa - check

Tavattiin viikon puolivälissä parin kaverin kanssa ja piipahdimme illan aikana myös Hernesaaren rannassa. Ollaanhan me tällaisia ajan hermoilla olevia henkilöitä.

Aamupäivämenoissa lounastettiin viimeksi Selänteen perheen kanssa - sort of - ja minä viihdyin. Iltamenoissa oli sitten vähän eri tunnelma. Nähtiin siellä tämä kohuperhe. En ota tähän caseen mitään kantaa, mutta siihen otan, että Hernesaaren ilta ei ole minua varten.

Seurasin vitivalkoisissa herveissään huulet tötteröllä, luikkari olalla, ripset kilometrin mittaisina laiturilla päivystäviä tapauksia. En voi ymmärtää. Toivon, että tämä kauneusihanne katoaa universumista ennen kuin omat lapseni ovat teini-iässä, mielellään niin pian kuin mahdollista. 

Hernesaaren konteista rakennettu ravintola-alue on kuin olisi festareilla. Bajamajat ovat upgreidattuja versioita perinteisten festareiden riisutuista versioista, mutta sama ***** näissäkin döfää. Joka paikassa soi musa - eri biisi sushin, pizzan ja baarin kohdalla - ollaan kuitenkin samalla laiturin pätkällä. Vähemmästäkin menee pää sekaisin. Silloin kun syöt sushia ja yrität keskustella seurueesi kanssa, niin huutaminen ysäribiisien yli, vaikka vain juuri ne tunnistaisikin, on tylsää. Olen ärsyyntynyt siitäkin, että lohinigirissäni oli ruoto. 
 
Seurasimme menoa kahden ystävän kanssa ja totesimme jossain kohtaa, että paras painua pyörittelemästä silmiään takaisin rannan toiselle puolelle, turvalliselle Mattolaiturille, jossa sentään edes osa illan viettäjistä on syntynyt 70-luvulla. 

Summa summarum: Hernesaaren ranta aamupäivä - I like.
Hernesaaren ranta iltamenot - No thanks. Ei vaan pysty.




Nyt jatkuu... LOMA!
 

keskiviikko 1. heinäkuuta 2015

Finnish Design Shopin kesäale


En muistanutkaan mitä rahanmenoa kesälomalaisuus onkaan. Oh well. Täytyy aina muistaa, miten iso säästö alennusmyynneistä seuraa, Siispä win-win.

Shoppaa täällä näitä ihanuuksia. *)