tiistai 31. joulukuuta 2013

Hyvää uutta vuotta!





Uure vuore ohjei:
Ot käpy pois kenkäst.
Kaar vesi pois saappaast.
Nost ämpär silmiltäs.
Jua kuppis tyhjäks.
 
Ol ilone, ol valone, ol pulune.
Älä lait kät sirkkeli.
Älä purot kirvest kintuil.
Älä unohr kotti avaimi.
Älä karot annetui syrämei.
Heli Laaksonen


Onnea, terveyttä, rakkautta, 
iloa, kaikkia hyviä asioita 
uuteen vuoteen!

 


maanantai 30. joulukuuta 2013

Kysyn vaan

 
Onneksi siivouskamoissa löytyy!

Tänään on oltu ahkeria liisoja. Kotiin kun viime yönä selvittiin, niin tänään olenkin hinkannut paikkoja ihan hulluna. Sen sijaan, että olisin kierrellyt alennusmyynneissä, minä siivosin. Marttyyrikruunu kuuluu minun päähäni kiistatta. Siivoamispäivä shoppailupäivän sijasta johtui ihan siitä, että tili on huvennut joulukuun menoihin (miksi joulukuussa on hääpäivä, Miehen syntymäpäivä, ystävän syntymäpäivä ja JOULU, kysyn vaan?)  

No jaa, varsinaisesti tuo päivän siivousrupeama ei edes ihan kamalasti ärsyttänyt. On muuten kumma, miten se touhu ei tekemällä lopu. Aina löytyy joku pinta tai muu nurkka, joka kaipaisi vielä nykäisemistä. Nytkin tuossa pyykkitelineellä vielä tuijottaa joululoman ajan kuivuneet pyykit haikaillen lipastopaikkaa. Niin ja matkalaukku odottaa tyhjentäjäänsä eteisessä.  Joo, joo tullaan. Mitä helkkaria olen koko päivän tehnyt?


lauantai 28. joulukuuta 2013

Pukinkontista saatua: Pomp de Luxin blingi-blingit


Anoppilassahan sitä yhä vaan, joten ehtii toteuttaa toivepostausta (erityiskiitos tästä pyynnöstä Taikinanaamalle). Olisin nämä blingit esitellyt ihan muutenkin, mutta toiveitahan saa aina esittää.

Oooo, kuului pakettien avautuessa, kun kolme serkusta kaivoi Pomp de Luxin paljettiunelmat paketeistaan. Pienimmäisenkin paketissa oli vanhan roosan värinen ihana paita. Joulupukki oli villiintynyt Pomp de Luxissa asioidessaan muutenkin, sillä kaikki neljä serkusta saivat kuvassa näkyvät vaaleat leggarit, joissa kulkee raitoina kultalurexlankoja. Oooo ovat nekin! Shortsit ovat äidin mieleen, mutta viisivuotiasta saa jonkin verran vielä maanitella niitä pitämään. Olen lanseerannut ne housuhameeksi, mutta joutuu vielä hiukan miettimään, mikä on se juju, millä näistä todella innostutaan. Tiedostan, että housuhame-termin tietävät vain ne jotka ovat lähempänä 70-luvun alkua kuin loppua syntyneet. Ei tarvitse kauhistella siellä. Kaksivuotiaskin sai tosi makeat shortsit, joita ei nyt kuvissa vielä näy. Noo, kyllä ne keinot keksitään.




Pomp de Luxissa nyt ale -50%, ja meillä monista niiden ihanuuksista on laatunsakin puolesta tykätty. Vähän jänskättää, miten paljetit linkoutuu, mutta pesupussiin jos muistan sujahuttaa ennen pesua, niin jospa ne pysyisivät kiinni.

Ihanat tytöt, ihanat blingit!

An mun kaikki kestää

kuva

Anoppilassa edelleen. Täällä syödään ihan koko ajan, niin alkaa olla aika jo haalia kamoja kassiin, ja suunnata kohti tyhjää jääkaappia. Ihan mahtavaa matkata Valtion Rautateillä Joulupukin tuoman saalin kera.Viisivuotias sai pukilta oman tabletin, joten hänen matkansa taittuu takuulla vaivatta. 

Tabletista tulikin mieleen, miten sitä on ihailtu kysellen silmät lautasen kokoisena viisivuotiaalta, että onko sulla ihan oikea aipädi? Lapsi on vastannut ihmettelijöille, että "Se on tabletti." Ei vaikutusta. Ihmettely jatkuu: on ollut meininki hommata tuommonen aipädi, kun se on niin näppärä... Aipädi? ATK? WTF?

Ai että, oikeesti kyllä tuntee välillä olevansa laatikon terävin veitsi, kun tiedostaa, ettei aipädi ole ihan sama kuin joku Lenovon hittitabletti. Pidetään ne termit kuitenkin selvinä, ookoo? Prisman muovikengät ei ole Crocsit, vaikka ne identtiset kopiot, ja ihan yhtä karmeat ovatkin. En to-del-la-kaan pidä itseäni minään atk-nerona, mutta sen tiedän varmaksi, etten osaisi edes käyttää aipädiä, niin kyllä se vaan eri juttu on kuin joku Android-tabletti (jota muuten osaan käyttää #suurisaavutus#). Käytän myös ATK-termiä erittäin mieluusti, ihan sillä, koska se saa minut aina hyvälle tuulelle. #halvathuvit# Huomaathan myös edistynyttä hashtagien käyttöä. Hah! Äläkä vaan sano, ettei niitä noin käytetä. Se ei kuulu tähän tarinaan.

Piti ihan avautua täällä anoppilassa laajemmallekin joukolle sukulaisia, joissa on vähän sitä verta, joka hakkaa sitä entteriä, vaikka tiimilasi kertoo, että homma on kesken. Ei tää lataa. Tää on ihan sekasin tämä kone. Multa jotenkin menee hermo tämmöiseen. Huokaisin näille porukoille kannustavaan sävyyn, että "Kyllä se vaan niin on, että nyt jokaiselle älypuhelimet käteen ja nettikauppaan shoppaamaan, muuten ei tässä maailmassa selviä." Olisi tämän kannustavan miniän kannattanut olla vähän selvempisanainen, sillä eräs kehotukseni  kuullut henkilö (ei muuten ollut anoppi) totesi käyneensä ennen joulua shoppailemassa, muttei ostanut mitään. I rest my case. 


perjantai 27. joulukuuta 2013

Ihkut dalmikset



Palataan jälleen perusasioihin. No ei mihinkään kasvatukseen, eikö muka kaikkien kaksivuotiaat istu pöydällä silloin, kun he niin päättävät? Siis fokus on siinä, mitä on päällä, kun siellä pöydällä istutaan. On jälleen syttynyt syvä rakkauven tunne jotain sellaista kohtaan, mistä luuli, ettei välittäisi. Vaan kuinka voip olla välittämättä, kysyn vaan?

Pukki toi siskon esikoiselle ja allekirjoittaneen kuopukselle samanlaiset Molon Dalmis-mekot. Näitä saa ainakin Babyshopista ja Ballotista. MOLEMMISSA ON NYT HYVÄT ALET, vink vink, vink! Pukilla oli kontissaan myös yksi kappale Molon Pupu-toppista. Nämä printithän ovat kerrassaan ihania! Useasti ne näyttäytyvät verkkokaupoissa jotenkin levottomilta ja ovat jääneet siksi aiemmin hankkimatta, mutta perheemme 9-vuotias ja 2-vuotias (sekä äidit) olivat haltioissaan. Mekkojen matsku on pehmeää puuvillaa, ja meidän koirarakkalleekin pienelle erittäin mieluinen lahja.

Itse olen kokenut ahdistusta siitä, että 128 cm on se lastenvaatteiden suurin koko, jonka jälkeen siirrytään ties mihin häiriintyneisiin teinarikuvioihin. Lapsen soisi olevan lapsi ihan rauhassa - vaatteissakin, ja oli ihana katsoa, kuinka suurta iloa puputakki toi yhdeksänvuotiaalle - ja hänen tädilleen, I must add.

Tämä aikoo tsekata Molon printtikuviot myös alesta. Minä ihastuin.   



*) Sis. mainoslinkki

torstai 26. joulukuuta 2013

Joulu oli täällä


 


Terve. Ei ole ähkyn alle urvahdettu, on vaan yksinkertaisesti oltu joulun keskellä, jolloin on tärkeämpää nauttia läheisten seurasta, ja sahata rosollia tarjolle joulupöytään, kuin tehdä mitään muuta.

Vaan niin se tänäkin vuonna kävi niin, että se joulu tuli, oli ja meni. Tuosta noin vain. Nyt eletään jo tapania, paikkakunta on vaihtunut, ekaa iltaa anoppilassa, eikä täälläkään ole lunta, joten on ihan sama vaikka hukuttautua alennusmyyntien huumaan. Stockalla -40%, ale myös Finnish Design Shopissa, -15% koodilla SECRETSALE15 Reimalla -30% ja Busstopilla -40% koodilla NYSALE välipäiväale uudenvuodenvaihteeseen, joten olkaa valppaita.

Joulupukki oli täällä niin antelias - jälleen kerran - että alet eivät vielä varsinaisesti houkuttele, vaikka hyvä olisi parhaat napata päältä, mikäli jotain hankintoja aikoo tehdä. Saldoa tosin en joulun jäljiltä ole vielä uskaltanut kurkkia. On vaan vielä joulun jälkeinen haikea olotila, joka tulee siitä, että on niin kiitollinen, miten hyvä porukka meillä on. Iso kiitos ♥. Oli lunta tai ei, mutta siitä se joulufiilis tulee, kun saa olla rakkaiden kanssa.

Joulun hiteiksi nousivat Chi Chi Lovet. Kaikki neljä tyttöä saivat nuo koirat laukkuineen. Voi sitä ihastelun ja rakkauden määrää. Muutenkin pukki jakoi lähes kaikki lahjat siten, että kaikille tytöille oli samat sisällöt - vain koot vaihtelivat. Ihanat PoPin raitayöpaidat, ne aivan ihanat Paade Moden villahousut (pakkanen - ala joutua!), Pomp de Luxin ihanat paljetit, leggarit ja shortisetit, ja vaikka mitä - aina kertaa neljä. Toteutimme tätä myös perheen miesten kohdalla. Kyllä oli isä, lankomies ja oma Mies mielissään, kun saivat nauttia joulusta samanlaisissa pyjamissa, ja merinovillaisissa kalsareissa. Awwww! Tarkkasilmäinen huomaa Lumoan-samistelua sisaruksillakin kuusenkoristelussa. Hihhih!

Joka joulu isosisko vinkkaa tontuille kirjatoiveestani, jota ei tarvitse ääneen lausua, ja niin tänäkin vuonna. Koko talo kuorsaa, joten minä ja Mies napataan kirjat käteen, ja aloitetaan se ihana jouluun kuuluva perinne (ei oksennustauti). Minä aloitan Bridget Jonesilla. Se on juuri sitä, mitä kaipaan tähän hetkeen. Ei se joulu  vielä olekaan mennyt ohi.

*) Sis. mainoslinkkejä

  

lauantai 21. joulukuuta 2013

Huh-hah-huh-hah!



En kai taas alitajuntaisesti siteerannut Frederikiä tuossa otsikkokentässä. Ei tykkää. Ei tykkää. Ei tykkää.

Semmoiset terveiset vaan, että kyllä on ollut niskassa perskules ihan jumalaton stressi. On ollut niin VkV-viikko, että olen äärimmäisen kiitollinen, että ollaan perjantaissa, vaikka ei tässä vihellellä vieläkään.  

Aamulla ei ollut kaikki pukinasiatkaan kondiksessa, mutta nyt on. Huomenna perheemme tyttöjengi aloittaa virallisen joulun matkaamalla halki Suomen - tai no lähes puolen Suomen, ja siitä se Joulu sitten alkaa.

Alkuviikosta jaksoin ahdistua vielä siitä, etten ehdi nauttimaan joulunodotuksesta pätkääkään. En vaan saa koristeltua tuota kuusta loppuun, vaan siinä killuu ne lasten asettelemat koristeet, jotka he laittoivat itsenäisyyspäivänä. En ole käynyt itkeskelemässä kauneimmissa joululauluissa, enkä yksilläkään joulumarkkinoilla, enkä edes ole katsonut Stockan jouluikkunaa. No tämän kuittaan näin perjantaina, että semmoista se elämä joskus on.

Lahja-asiat ovat suurilta osin edistyneet siten, että luotto Itellaan on erittäin korkealla, eikä mitään yllätyksiä saa ilmetä. Mummolaan on matkannut lajittelukeskusten kautta paketteja, ja haluaisinkin kiittää kaikkia tahoja, että tällainen järjestely on mahdollista. 


Viisiuotiaan laatima toivomuslista: Sukia ja aluspaitoja. Voi minun vaatimattomat tyttäreni...

Kertauksena ihan itselle ja ukille ("Viititkö käydä postissa, kun oon pari pakettia tilannut.."):

- Akateemisesta (kahteen (!) otteeseen - kirjat kun on -20% kantiksille!)

- Stockalta (vinkki: kaikkee mahdollista -20% ollut tässä männä viikolla kantiksille!)

- Finnish Design Shopista (ihan itelleni! tai koko perheelle.)

- Ballotista (jotain jo tuttua, mutta eri muodossa)

- Ecodealista (kaikkea ihanaa! P.S. Suosittelen Cattierin herkän ihon savinaamiota. Huippu lahja itselle, ystävälle (tai anopille vähän liiankin ihana - vitsivitsi!) 

- Busstopista, mutta niillä onkin niin erikoispalvelu, että sieltä tuodaan ihan käteen tilaukset. Hihhih! Jos muuten etsitte isille huippuhanskoja, niin Norse Project-Hestra hanskat saavat erityismaininnan. Kannattaa soittaa putiikkiin ja kysyä.

Menkää näihin bannereista tai muista linkeistä. En jaksa linkittää.

Olen nukahtanut jo kaksi kertaa klo 21 jälkeen, ja vielä pitäisi joulukalenteriin taikoa joku tarra. Ei oo paljoo. Jaksaa, jaksaa!

Ihanaa joulutouhotusta sinne jokikiselle!




lauantai 14. joulukuuta 2013

Ihan kivat joulukorttipuuhailut



Oli suoranainen ihme, että suurin osa joulukorteista selvisi eilen postiin. Jos ei olisi näin nuuka ihminen, ihan rauhassa postittelisi kortit maanantaina, kun olisi niitä rauhassa viikonloppuna askarrellut.

Meillä tehtiin näin:

Tilasin valokuvat Ifolorilta. Ostin 35 kappaletta kaksiosaisia korttipohjia Tiimarin konkurssipesästä (ks. viittaus: nuuka). Menimme nuoremman lapsen joulujuhliin torstai-iltana, jossa jo huokailin, että olisi sitten joulukorttipuuhailua myöhään iltaan. Että huhhuh vaan. En ihan arvannut mitä vaiheita vielä tuli eteen.

Ensinnäkään liimapuikkoa tai valokuvatarroja ei löytynyt. Ei sitten mistään. Kunnes löysin yhden kuivan liimapuikon, yhdistin kuvan ja korttipohjan havaitakseni, että ne peevelit eivät käy yhteen. Kuva on pari milliä liian pitkä. Ei tykkää. Ei tykkää. Ei tykkää. Ei tykkää. Kiitos muuten isosiskolle tuon selviytymismantran jakamisesta. On auttanut monessa haastavassa tilanteessa. Pystyy niinku menemään siihen ikävään tilanteeseen jotenkin paremmin. Tai sitten ei.


Visiivuotiaan taidonnäyte konkurssipesän korttipohjiin. Ilman stressiä. Äiti voisi ottaa mallia, miten niitä kortteja tulisi tehdä.

Mitä tekee rouvaäiti? Lähtee Akateemiseen kirjakauppaan juuri ennen sulkemisaikaa ja vain löytääkseen tyhjät laarit korttipohjaosastolta. Ei tykkää. Ei tykkää. Ei tykkää. Ei tykkää. Tunsin verenpaineen kohisevan korvissa. Kunnes laajensin katsantokantoani, ja huomasin seinän kokoiset korttipohjat, joihin kymppikuva kirjaimellisesti katoaa. Näihin  kuoret. Check. Hinta oli kuitenkin hiukan eri kuin konkurssipesän korttipohjilla (jälleen viittaus: nuuka), joten arvotin nopeasti ystäväni ja sukulaiseni ja päädyin ostamaan niitä vain kymmenen kappaletta. Tämän lisäksi luin kellosta, että ei v-ttu, näissäkin menee koko yö. 

Kotiin rymisteltyäni, olin iloinen, että esikoistyttäreni oli vielä hereillä, jotta sain hänet osallistettua joulukorttiaskareluihin. Nyt liimaat tämän teipin siihen nuin, ja sitten siihen päälle toisen nuin. Heihei, älä pötkyile siinä, vaan molemmilla käsillä. Keskity nyt vähän. Ai että, sitä semmoista leppoisaa, ihanaa joulutouhuilua. Awww niin hyvä mieli. 

Aloitin illalla pukinkontin täyttämisen. Klikkailin kahteen verkkokaupoissa. Vinkkinä Akateemissa kantiksillle -20% täältä. Stockalta miesten vaatteet ja urheilu -20% täältä.


Ihanaa tää joulunalusaika!


*) Sis. mainoslinkkejä elämäänne helpottamaan.


keskiviikko 11. joulukuuta 2013

Viva Vita Liberata!


   

Hei long time no hear! No en oo ollut Kanarialla, vaikka oonkin ihan ruskettunut! Uskaltauduin sitten vihdoinkin pikkujoulujen kynnyksellä tätä Cosmopolitan Beauty Awards 2014 finalistia ja kehuttua itseruskettavaa hieromaan kehooni, ja kas kummaa, mitään katastrofia ei tapahtunut. Olen tätä jaksanut ihmetellä. Sen verran kuitenkin, että nilkan yksi ikuisesti kuiva kohta otti kontaktia värinmuutoksen kanssa hiukan tiukemmin, mutta mihinkä se sieltä mustien sukkahousujen alta paistaa, ei mihinkään! Tämänkin olisin todennäköisesti välttänyt, jos olisin ekalla kerralla tajunnut laittaa Moisture Boost -kosteusvoidetta, joka olisi suojannut ihon kuivat alueet yliruskettumiselta. No, kuten sanoin, isoa haittaa ei seurannut, ja jalat hoideltuani, toisena iltana siirryin ruskettamaan onnistuneesti myös muita raajoja.

Ennen värinmuutosta kuorin ihon Skin Polish -jojobakuorinnalla, joka teki ihosta tosi pehmeän. Käytän tätä varmastikin ihan ilman ruskettumisaikomuksiakin. Sheer mousse -rusketusvaahdon levitys on helppoa Tan Mitt -kintaalla, jolla mousse leviääkin tasaisesti, ja värinmuutoksen huomaa heti. Ehdoton plussa on myös välitön imeytyminen, eikä lakanatkaan ruskettuneet, vaikka menin heti levityksen jälkeen nukkumaan.

Kasvoille hiukan eloa antamaan käytin tätä varovaisesti siten, että sekoitin pienen nokareen kosteusvoiteen joukkoon. Ja tadam, pieni päivetys ilmestyi kasvoille. Mikä piristys pimeyden keskellä! On sanottava, että tämä on huikeaa kehitystä itserusketusten kanssa puljanneena ja ne aikoinaan järkyttävien tulosten vuoksi hyljänneenä. 

Kaikki Vita Liberata -tuotteet ovat parabeenittomia, alkoholittomia ja hajusteettomia ja sisältävät vähintään 80% ekosertifioituja luomuainesosia. Toisin sanoen Vita Liberatasta uupuu se perinteinen pistävä haju, joka itseruskettavissa yleensä on perusominaisuutena. Tästä minä tykkään! Kaverit kyselee takuulla pikkujouluissa, ollaanko oltu reissussa. Hih! Iso peukku tälle!


kuva

Tuotteet saatu testikäyttöä varten.

maanantai 9. joulukuuta 2013

Reiman rukkaset talveen ja alekoodi


Kuopuksen pandahaalari sai kaverikseen ReimaTecin ruskeat Ote-talvirukkaset. Ajatuksena oli etsiä superlämpimät rukkaset (kuten joka ikinen talvi), ja odotukset ovatkin jälleen korkealla. Tykkäsin kuopuksen ReimaTecin Sora vk-rukkasista ja nämä ovatkin ns. talviversio niistä. Tilasin nämä pari viikkoa sitten, ja ainakin talven ekat pakkaset kädet ovat pysyneet lämpiminä. Nämä ovat nyt olleet käytössä jo siitäkin syystä, että sopivat niin hyvin tuon haalarin kanssa. Hihi

Reiman rukkaset ovat kokeneet kokouudistuksen, joka kantsii huomioida hankkiessa rukkasia. Meillä on kaksivuotiaalla 2-koko, joka vastaa entistä 0-kokoa.
 
Vielä alevinkki sopivasti Reimalle rukkasesittelyn kylkeen:

-15% koodilla
F56-XCM4-F8D2-B6KM yhdestä tilauksesta. Voimassa 16.12.2013 asti. Ei koske outlet-tuotteita. Huomaa isot kirjaimet! Lisäksi verkkokaupassa ilmaiset toimitukset 16.12.2013 asti! Reimashopiin tästä!

*) Sis. mainoslinkki

sunnuntai 8. joulukuuta 2013

Keikkakalenteri ja Fatboy juniorit -20%

Meidän perheen keikkakalenteri joulukuulle: Ti-ti Nalle ja Robin. Arvaa perhejako? Jep jep. Äiti Ti-ti Nalleen kuopuksen kanssa, ja esikoinen Robiniin iskän kanssa. Kukakohan tämän keksi? No tulipahan nähtyä se Ti-ti-perheen uusin tulokas -  nimeltään Trioli. Mietin, että kyllä siinä on taas nimellä paiskattu, kunnes esikoinen tämän kuultuaan illalla löysi ärrälleen ihan oikean paikan hoettuaan tätä nimeä. Muissa ärrä-sanoissa kirjain vielä pysyy sitkeästi kurkussa. Onko siellä muuten muita pieniä kurkku-ärräläisiä? Onko mennyt iän myötä ohi vai tarvittaisiinko jo pian puheterapiaa?


kuva

Vielä Ti-ti-kokemuksesta. Meillä ollaan niin HC-faneja, että istuttiin kuin tatit ihan eturivissä, siihen saakka, kunnes se perhanan Torsti Torakka aloitti keikan. Siitä alkaen kaksivuotias aneli kotiinpääsyä. Hei haloo! Mikä järki? No sitten tuli onneksi ne nallet ja glitter-Riitta, joten jotenkuten päästiin shown loppuun. Kävi se lapsi lopulta ne kaikki nallet halaamassa, joten suurta traumaa ei saattanut jäädä, vaikka läheltä piti.

Niin ja se vielä. Ihmettelin, mistä se siinä lämpiössä aina välillä pölähti, ikään kuin tuulahdus nuoruusvuosilta. Oikeassa olin. Äidit ja iskät nappailivat jalluja, fisuja ja lonkeroita naamaansa ennen keikan alkua. Olin pakotettu silmien pyöräytykselle, vaikka tavallaan ymmärsinkin ironian. Silti tiukkanutturaisena henkilönä jäin miettimään, oliko siltikään tarpeen tarjoilla tiukkaa viinaa lastentapahtumassa. Aika monelle se nimittäin maistui.  

Picture this: jouluna 2013: (äiti) uurastuksen päätteeksi kuusen alla kirjan ja konjakin konvehtien kanssa. Ai että!

Hei, vinkiksi muuten  Finnish Design Shopin kamppis 15.12. saakka. Pukinkonttiin ihan kohtuukokoinen paketti. Kenellekähän se on... Meille tämä tuli esikoiselle lahjaksi, mutta Fatboy Junior on löytänyt paikkansa meidän olkkarista, johon allekirjoittanut itsensä iltaisin yhä useammin hivuttaa. Yhtään isompaa säkkituolia meille ei mahtuisikaan, ja tämä kulkee lastenhuoneen, olkkarin ja kesäisin parvekkeen väliä vaivattomasti. Harvoin alessa, paitsi nyt.

Niin ja oletteko tsekanneet FDS:n jouluvinkit? Aika monta juttua voisin toivoa pukinkonttiin. Taidanpa muuten toivoakin. ;) Tsekkaa täältä. *) Sis. mainoslinkki

 
 
FDS

perjantai 6. joulukuuta 2013

Tonttuiluja ja teippailuja



Ihana itsenäisyyspäivä. Vapaapäivä. Arvostan - isolla Aalla. Vettä vihmoi taivaalta lähes koko päivän, joten sai rauhassa touhuilla (lue: siivota) ja vain olla (lue: laittaa ruokaa, lukea puolikas hesari, jne.). Tosin hiukan piti käydä keskusteluja, kun tytöt olivat toistensa kimpussa vähän liiankin taajaan. Se klassikko: juuri se lelu piti saada heti, mikä toisella oli. Ote eräästä yhteenotosta. Isosisko tuohtuneena pikkusiskolleen, joka juuri repi muumitietokoneen toisen kädestä:

- Etkö tiedä, että tuo on tosi itsenäistä?!




Perusrymsteerauksen lisäksi tehtiin lasten kanssa vähän yhteisiä askareita. Minut valtasi jälleen Anu Harkki -tunne selailtuani inspiroivia joululehtiä, ja päätin laittaa Teippitarhaan tilauksen viime viikolla. Tiedetään, että näistä Anu Harkki -tunnelmoinneista ei aina synny ihan sitä Strömsö-tulosta, mutta teipeillä ei voi kovinkaan pahasti mennä pieleen.



Laitoimme Iittalan tuikut uuteen uskoon. Ei ollut vaikeeta. Olisin halunnut laittaa tuota pitsiteippiä ikkunanpieliinkin. Teippailimme hiukan lisää vähän muitakin juttuja, ja tiedoksi, että hyvin lähtee washi-teippi seinistä irti. 

Kuusikin tuli roudattua vintilltä, ja siinä kohtaa, kun sen jalkaan sain, en jaksanut miettiä kuusen stailausta pätkääkään, joten lapset saivat hoitaa sen. Voi olla, että pehmolelut eivät jatkossa toimita kuusenkoristeiden virkaa...
 




keskiviikko 4. joulukuuta 2013

Lumoan Stories - ja päivän joulukalenterivinkkaus!




Saanen esitellä Lumoan Stories! Mahtava joukko meitä ihan tavallisia, ja kuitenkin niin erityisiä naisia on mukana tässä tarinassa. Käykääpä lukemassa täältä tarkemmin, mistä on kysymys.  



Lumoanin pop-up shop sijaitsee Urbanstoryssa, josta löytyy myös kaikkea muutakin ihanaa Lumoanin lisäksi. Joskus kahvilan tuolilta saattaa tavata tuon pienen ihanuuteni, joka myös innokkaana osallistui Lumoan-tiimin tapaamiseen. 


kuva Lumoan


Olen täällä blogissani hehkuttanut aika ajoin Lumoan-tuotteita. Mekkoja, riipuksia ja tällä kertaa korviksia! On ihan pakko toivoa hmmm... joulu- / hää- / synttäri- / nimmari- / ihan miksi vain.. Tarjous voimassa vielä muutaman tunnin - kurkkaa täältä!


maanantai 2. joulukuuta 2013

Epäuskoa ja toteavaa kerrontaa

Viisivuotiaan suusta kuultua: 

"Siis oonks mä oikeesti ollu olemassa jo yli viisvuotta!" ja todella epäuskoista silmien pyörittelyä.

"Niin ja sä äiti, yli viiskytä vuotta!" äänessä ei epäuskon häivääkään, pelkkä toteamus.

Kiva. Kiitos. 

Jouduin kyllä kutittelemaan lasta melko rankasti tästä lausumasta.

sunnuntai 1. joulukuuta 2013

Shhhh...



On joulukuun eka. Tonttu on käynyt viemässä terveisensä luukulle. 

Tarkat tunnistavat, mistä on kotoisin tuo pergamentti. Ai-miten-nii-se-joulukuu-yllätti-kalenteri-tuunailijan.. Jän-nit-tää! 



Kuuseen pääsyä odottaessa, vanhat ja uudet koristeet koreilevat peilin ympärillä. 

Tervetuloa joulukuu!

lauantai 30. marraskuuta 2013

Pyykki melkein räjähtää (Buzzador-raportti)


Tahra lähti..
...myös nämä...



Hei nyt tuloo huutia, kun tämä ekosiivouksen ja nättien siivouspurnukoiden perään huuteleva vauhkoaja on nyt ottanut vastaan Buzzador-testipaketin, ja pessyt pyykkejä Vanish Oxi -tuotteilla. Ennen kuin käännät selkäsi, saanen selittää?

Tämä johtuu ihan siitä, että sotkin täälläkin esitellyt lempifarkkuni jollain rasvalla, ja olin jo heittämässä housuja roskiin, sillä sappisaippua eikä muut maailmaa syleilevät tahranpoistajat kyenneet tahraa poistamaan. Juuri sillä hetkellä sähköpostissani tiedusteltiin, kokeilisinko Vanisihia. Se vaati pari käsittelyä, mutta iso rasvaläiskä on nyt lähes näkymätön. Housut pelastuivat. Ainoa ongelma on se, että nuo kesällä ostetut housut eivät mahdu jalkaan. Kele.



Testiporukka sai myös pienen liinan, joka pitää sotkea jollain ällöttävällä, ja hangata siihen Vanishia ja testata lähtikö. Mun liinassa tosin ei ole mitään ällöttävää. Vasemmalta oikealle: huulipunaa, rasvaista voidetta, yliviivaustussia, alarivissä: värivoidetta ja punaviiniä.
 





Hankasin liinaan Vanishin esikäsittelysuihketta ja laitoin vielä likoamaan Crystal White -jauheeseen. Seuraavana päivänä konepesu, ja tadam!



No ei tullut ihan puhtaaksi. Huulipuna ja tussi eivät lähteneet, ja valoa vasten tahra myös värivoiteesta näkyi, mutta punkku lähti! Hyviä uutisia noin niinkun pikkujoulukansalaisille, mutta ihan kaikkea eivät nämäkään aineet puhdistaneet.

Meillä käytetään tavallisesti eko-pesuaineita, sillä vaatteet pestään vähän liiankin puhtaina, joten mitään varsinaisia tahraongelmia ei juurikaan ole ollut. Itseäni mietityttää kaikkien kemikaalien määrä, vaikka osassa näissäkin tuotteissa olikin Allergia- ja astmaliiton tarrat.

Mikäli haluat testailla Buzzador-tuotteita, voit klikata mukaan linkkini kautta täältä: 
https://www.buzzador.com/buzzador/index.php?file=u-signup&lang=FI&refstr=Antakeearmoo

Ties vaikka jonain päivänä tulee se Kitchen Aid testiin, jota minäkin vielä toiveikkaana odottelen. 


perjantai 29. marraskuuta 2013

Black Friday - Ale-siellä-ale-täällä!

Hei, sähköposti pullistelee jotain ihme Black Friday -tarjouksia, joten pannaan jakoon. Ja pannaan toimeksi! Olen päättänyt startata pukinkontin asiat tämän viikonlopun aikana. Joko siellä pukinkonttiin on paketteja ilmaantunut? Hei tsekkaa myös aiemmat tämän viikon meilit, siellä vinkit Stockalle (naiset -20%) ja Reimalle koodi. Sussiunakkoo tätä rahanmenoo!

busstop.fi


Busstopilla vielä tämän viikon -15%. Mene huokailemaan tästä.


Babyshop
 Babyshoopissa koodilla BLACK -30% (valikoidut merkit).


Finnish Design Shop

FDS:ssä on -10%. Alennus on voimassa vain kahden päivän ajan, 29.-30. marraskuuta, ja se ei koske kampanjatuotteita eikä jo alennettuja tuotteita. Lunasta alennus maksamisen yhteydessä kampanjakoodilla JOULUETU. Nyt kannattaa shoppailla joulun tyylikkäimmät lahjat pukinkonttiin. Saat myös maksuttoman toimituksen yli 100 euron tilauksille! Shoppaa disainii täällä

CDON:ssa on muuten paljon muutakin kuin CD-levyjä. Siis oikeesti. Siellä myös kaikenlaisia Black Friday -juttuja ja monia muitakin pukinkontin täytteitä. Olen tilannut etenkin Miehelle lahjaksi tästä putiikista.



Piilari-immeisille Lens Onista -15% linsseistä, silmälaseista ja aurinkolaseista. Käytä koodi BF2013 kassalla saadaksesi alennuksen.


*) Sis. mainoslinkkejä ihan simona!

Stocka Naiset ja kengät -20%

It's just for you (ja ehkä pukinkonttiin kans) jollekin naiskaverille. Shhhh! Voimassa viikonlopun ajan. 

*) Sis. mainoslinkki

torstai 28. marraskuuta 2013

Fuckitol ja skumppaa päälle

kuva

Tänään oli niitä päiviä työelämäkerhossamme. En vaan voi ymmärtää tietynlaisia ihmisiä, ja totaalista älyn ja oikeudenmukaisuuden puutetta. Meillä on aina tehty näin -vastaus asiaan kuin asiaan kohauttaa verenpaineet tauluun välittömästi.

Kone kiinni, leima korttiin, ja tukka liehuen kotia kohti - tai ihan pienen mutkan kautta. Sen verran kiire oli kotiin, että tuli juotua skumppalasi ratikkapysäkillä tyhjäksi. Kerta se on ensimmäinen sitäkin lajia.



  

keskiviikko 27. marraskuuta 2013

Vinkkejä rahanmenolle - ja rahantulolle - Tsekkaa!

Juuri näin, luit oikein! Rahanmenoa tietää muutamat alevinkit, mutta ei hätää myös hanketta on tiedossa. 

Hippulaan saisit nyt pöydän pelkällä hyllyvuokralla (35e). Myynti alkaa 3.12.! Hippula on kiinni 6.12., mutta auki maanantaina tästä johtuen. Kaapit tyhjiksi hopi, hopi.



Reima ja Änkkärit arpovat reissun NASAAN koko perheelle, ja koodilla: 
F53-MC2N-T898-1L2P saa -15% yhdestä tilauksesta 1.12.2013 asti. Ei koske outlet-tuotteita.


Niin ja Aarikan klassikoita voi käydä Vallilasta haalimassa outlet-hintaan. Minulla listalla klassikkotontut AW13! Tsih!



Nyt potslojo. Aamulla allekirjoitanut on todellinen Änkkäri (eikä tippaakaan söpö), jos ei kohta pää tyynyä paina. Tsempataan vielä pari aamua ennen viikonloppua!
 

tiistai 26. marraskuuta 2013

Mites ne joulukortit?




Hei muistattehan, että joulukortit pitää olla kohta jo postissa! Toisethan eivät kuvaa lapsiaan joulukortteihin laisinkaan. Miksiköhän?

sunnuntai 24. marraskuuta 2013

Joulukatu korkattu

kuva

Siellä sitä taas oltiin. Keskellä väenpaljoutta. Oli onni, että kuopus veteli sikeitä rattaissa, jotta saatoin yrittää kannatella esikoista tolpan päällä keikkumassa, jotta edes hän näkisi yhdenkin tontun tai jonkun örkin sieltä kulkueesta. Joulupukki samalla radalla nähtiin sitten kotona Ylen uutisista. 

Olemme olleet Aleksin joulukadun avajaisissa ainakin kolmena vuonna. Aina sama homma. Katu on kuin Turusen pyssy. Tänään aukesi kauan odotettu Stockan jouluikkuna. Jälleen kerran perheemme esikoinen kävi senkin kurkkaamassa. Tuli myös muistutus siitä, että lapselle ei aina kielikuvat avaudu samalla tavalla kuin aikuiselle. Olin puhunut jo viikkokaudet siitä, että jouluikkuna aukeaa silloin ja silloin. Tyttäreni sanoi, että eihän se ikkuna ollut auki äiti! Minä luulin, että sieltä saa ottaa niitä leluja! Taas sellainen trauma, jonka muistaa isona ihmisenäkin.

Tänään saatiin huokaista helpotuksesta, sillä olin menossa vihdoin hakemaan Hippulasta myymättömiä artikkeleja pois, niin kohtalo päättikin toisin, sillä odotimme kaksi bussia, joissa oli jo maksimimäärä rattaita, emmekä päässeet kyytiin. Voin kertoa, että se oli maksimiodotusaika ja jonkin verran hampaissa kiristi. En kuitenkaan kironnut. Soitin Hippulaan Heidille läähättäen mitä-mä-nyt-teen-kun-ei-päästä-bussiin, jolloin onneksemme hylly 15 oli vapaa vielä ensi viikon, ja homma oli sillä selvä. Siellä on nyt muuten ihan kaikki -50%, joten veikkaan ettei mitään ole tulossa takaisin ensi sunnuntaina. Voin ihan vilpittömästi suositella Hippulaa muillekin hyllyjen tyhjentäjille. Kannattaa seurata mm. FB-sivuja, sillä Hippulalla on usein erilaisia tapahtumia ja viikkokamppiksia.

Täällä on siis silmätulehdusviikko lusittu, ja huomenna taas alkaa arki. Se on vika viikko ennen todellista jouluhulinaa. Taitaa olla talvihaalari paikallaan päiväkodissakin. Sen verran oli viileää tänäänkin. Ihanat serkut laittoivat kuvan talven ekasta lumiukostakin! Tälle illalle on edessä vielä Stockan lasten lelujen, vaatteiden ja jalkineiden perkaus ja todennäköinen tilaus, sillä -20% on voimassa vielä tänään. Ai miten niin viime tingassa? Stockalle pääset sinäkin tästä. Eikä muuten ole postikuluja! Tilaa suoraan mummolaan, kuten viisas allekirjoittanut. Kröhöm! Ukki sitten tarkistaa, tuliko oikeat Chi Chi Lovet. Hih!

Rauhaisaa sunnuntai-iltaa!





*) Sis. mainoslinkki

lauantai 23. marraskuuta 2013

Marraskuisia mietteitä

  

 





 

Makkarin seinällä pisaroi. Liimaillessani tarrat sinne ensi kerran, en arvannut päätyväni filosofishenkisiin pohdintoihin vinksottavista seinätarroista. Minulle nuo tarrat näyttäytyvät kyynelinä ja symbolisoivat niin surumielisyyttä kuin toisaalta loputtomiin jatkuvaa syksyä.

Olen pohtinut useasti, pitäisikö tarrat vaihtaa jotenkin iloisempiin, mutta vielä ei ole sen aika. Kyyneleet ja pisarat ovat osa tätä kulkuamme, vaikka seinä hohtaisi tyhjyyttään. Sekin kertoisi omaa tarinaansa. Ei voi taas vain kuin huokaista, ja jatkaa kulkuaan. Tulisi edes lumi, olen aivan ihan liian kaamoksessa.

perjantai 22. marraskuuta 2013

-20% lasten vaatteet, kengät, lelut Stockalta

Tarvitseeko tähän lisätä mitään?  

*) Sis. mainoslinkki

torstai 21. marraskuuta 2013

Ajatuksia illaksi - lastensatuvinkki




Meillä luettiin tänään iltasaduksi Herra Sansibarin Eläintarha Muuttaa. Kauniisti kuvitettu kirja kertoo tarinan eläintarhan eläimistä, jotka olosuhteiden muuttuessa joutuvat etsimään itsellensä uuden kodin.

Tämä teos on Juho Heinolan kandityö taiteiden ja suunnittelun korkeakoulusta. Aluksi arvelin, että kyseessä olisi jokin opettavainen tarina erämaasta ja savanneista, josta äitikin oppii uutta, mutta ilokseni nyt ei tarvinnut arvailla eläimiä. Tai no, väitin sarvikuonoa aluksi elefantiksi, mutta siitä syytän hmmm.. nopeaa katsetta.

Kirja oli samalla hiukan surullinen, mutta kuitenkin oivaltavan iloinen tarina erilaisuudesta. Äitinä on suuri ilo seurata, kuinka lapset rakentavat syy-seuraus -yhteyksiä ja muita hienoja oivalluksia - kaksivuotias iloisesti havaiten, miten krokotiili nauraa hekottelee - se on selällään äiti kato! Hauskaa! Viisivuotias sydän sykkyrällään miettien, miten tuntuisikaan surulliselta, jos kaverit muuttaisivat pois. Kuitenkin sadun edetessä, tuleekin oivallus, että luopuminen ei ole aina surullista, vaan siitä, että kun toisella on hyvä olla, voi olla iloinen, eikä surullinen.

Minua itseäni alkoi hiukan itkettää (no yllätys?). Kirjassa on hieno tarina. Jokaisella on paikkansa, oma rauhansa. 

Lisäksi kirja herätti viisivuotiaassa ajatuksia mm. Afrikasta ja piikkikasveista sekä muodista, joka kuitenkin lapsen mukaan liittyi Ranskaan, koska Ranskassa on aina muodikasta. Mistähän tämä on opittu?

Kirjassa on hauskana yksityiskohtana takasivulla kirjekuori, jossa on kivat yllärit!  Herra Sansibarin Eläintarha Muuttaa on tutkimusmatka, jossa eläimet huomaavat keskinäiset eroavaisuutensa, mutta samalla pääsevät iloitsemaan jokaisen hahmon pääsemisestä itselleen sopivaan ympäristöön. 

Kirjalla on omat sivunsa ja verkkokauppa täällä. Pukinkonttiin kiva vinkki! 



*) kirja saatu Bloggarit Kiseleffissä -tapahtumasta.

keskiviikko 20. marraskuuta 2013

Biama Bilet



Kotipäivä. Pitkästä aikaa. Kuopuksen silmätulehdus ei ota laantuakseen, joten oli minun vuoroni olla kotona. Viisivuotias liimaili lappuja pitkin asuntoa, joissa kutsuttiin mukaan  Biama Bileisiin.

Lähestulkoon koko päivä oli yhtä pyjamabilettä, paitsi illasta karkasimme haukkaamaan vähän happea ostoskeskukseen. Ostoskoriin kasaantui hamahelmiä, ja hyvin vähän joulukalenterin täytettä. Hiukan hankalaa aktiviteettia lasten ollessa mukana. Mihin tarkoitukseen nuo tarrat ovat? No ööö, ääh. Ei siis näitä. Hei äiti, onko nuo koristeet minulle? No, vaikka..  Kunnianhimoisena ajatuksena oli myös kerätä joulukorttiaskartelutarvikkeet (miksi minulla taas on näitä ajatuksia, kun ifolorkin on keksitty), mutta luovutin, koska ideoita oli se nolla kappaletta, ja päätin käyttää tähän pohdintaan työaikaani, ja tilata netistä. Halleluja.

Joko teillä on aloitettu jouluvalmistelut?

maanantai 18. marraskuuta 2013

Erään talvihaalarin tarina

Kiitos ja kumarrus!

Vihdoinkin se saaga saatiin päätökseen. Pohdin monta kertaa tässä matkan varrella, miten voikaan lapsen talvihaalarin hankkiminen olla niin iso päätös. Joka muuta väittää, ei harkiten hanki. Olkoon siinä uusi slogan talvihaalaripohdinnan alkaessa ahdistaa. Hih!





Viime vuonna meillä oli Molon Rainbow Pyxis. Tykkäsin siitä kovasti. Olin vakuuttunut, että tänä vuonna meille tulee Polaris. Mennään vielä sananlaskuilla, sillä luulo ei ole tiedon väärti. Kaksivuotias oli syyskuun neuvolassa 88 cm. Järki sanoi, että ei ole mitään järkeä ottaa 92 cm talvihaalaria. Sovitimme 98 cm pukua, lapsi hukkui siihen. Niin silmin nähden, että minäkin ymmärsin, ettei se todellakaan ole vaihtoehto.

  
Sivuprofiili

Olin myös vahvasti sitä mieltä, että Racoonin Adele talvihaalari on superihana. Esittelin sen haalarinkäyttäjälle, joka yllätyksekseni totesi: Ei. En lannistunut, näytin haalaria aika ajoin, mutta lapsi totesi aina vaan vakaasti: Ei. Ottaen huomion hänen temperamentikkaan luonteenlaatunsa, päätin siirtyä suosiolla pohtimaan seuraavaa vaihtoehtoa.

Voin kertoa, että luonnonarmoilla oleminen on hermoja riistävää. Kiittelen, että syksy on ollut lauha, ja olemme pärjänneet erinomaisesti vk-haalarilla, ja pärjäämme vieläkin.  Luultavasti pohtisin talvihaalaria yhä, jollei lapsi olisi bongannut itse haalariansa Ballotin sivuja scrollaillessani. Halluun pantan! Tämä olikin todellinen ylläri. En ollut nimittäin laisinkaan ajatellut, että kuopukselle tulisi Mini Rodinin haalari. En ollut edes harkinnut.



Hikihän se tulee ihan huulesta, kun sisällä on toppavaatteissa.


Tarina ei kuitenkaan ollut vielä näin yksinkertainen. Olin ymmärtänyt, että tuo 92/98 cm koko on vielä reilumpi kuin Polariksen 98 cm, joten unohdin tämänkin haalarin jo hetkeksi, kunnes pyysin vielä Ballotin porukkaa vertaamaan niitä keskenään. Näin tehtiin, ja sain vastaukseksi, ettei niissä paljon ole eroa, mutta Mini Rodini oli hiukan naftimpi. En ollut uskoa silmiäni, kun luin asiakaspalvelun vastauksen. Naftimpiko? Oikeastiko? No mutta, sittenhän se on siinä! 

Ja siinähän se oli. Ilokseni huomasin myös, että Mini Rodinin porukka oli satsannut uusiin jalkalenksuihin. Isosiskon viime vuotisessa haalarissa oli kuminauhalenksut, jotka menivät rikki alta aikayksikön. Tässä haalarissa on ihan kunnon lenksut. Äiti happy.




Tämän haalarin kotiutuminen meille oli todellinen yllätys, ja täytyy myöntää, että aika mieluinen sellainen, kun se sitten meille tuli. Erityisesti äiti on iloinen siitä, että lapsi itse tykkää siitä paljon. Haalaria on sovitettu kerran kuvia varten äidin pyynnöstä, ja kaksi kertaa lapsen omasta pyynnöstä. Päähän halutaan laittaa aina tuo ihan nappi viime vuotinen Fredriksonin veluurivuorellinen villahattu. Lapsi haluaa olla panta-nallekarhu

Nyt äiti saa huokaista, ja talvikin voi tulla. Polaaripyörre: Meillä ollaan valmiita. Bring it on!


Noni äiti, nyt mä meen leikkimään. Haalarishow on ohi.

*) haalarista on saatu blogiyhteistyöalennus.