torstai 31. joulukuuta 2015

Viimeistä viedään



Kulunut vuosi 2015 on ollut monenkirjava. Nopea kertaus kuluneeseen ennen kuin lähdemme kurkkimaan taivaalla räjähtäviä uuden vuoden toivotuksia. Huomisesta alkaen pitäisi jälleen muistaa uusi vuosiluku. Ehkä sitten joskus lokakuussa.

Luin jostain vuosihoroskoopista vuosi sitten, että tulen matkustelemaan tulevana vuonna. Muistan naurahtaneeni, että niinpä vissiin. Vaan kuinka ollakaan - Berliini hiihtolomalla, Tukholma sateisena juhannuksena, Kreeta sateisen kesän pelastukseksi, Tallinna syyslomalla. Suurimpana keikkana pitäisin livahdustani viikoksi Kyprokselle - olkoonkin se työhön liittyvä keikka, mutta enemmän sillä oli merkitystä omalle itselleni. 

Kävin myös toistamiseen Tallinnassa työporukan kanssa joulun alla, joten horoskooppi piti kuin pitikin kutinsa ja matkat ovakin olleet tänä vuonna todellinen piristysruiske.





Horoskooppi lupasi myös erään kerran onnea rahapeleissä, joten tämä mielessäni pelasin Hakaniemen S-marketissa pajatsoa vain voittaakseni euron panoksella 30e. Voitin lotossa myös 50e, tosin eri päivänä. Ka-ching! 

Yhtä kaikki aion lukea uuden vuoden horoskoopin erityisen tarkasti.



Matkojen lisäksi kulunut vuosi on ollut jaksamista koetteleva niin töissä kuin kotonakin. Olen sanonut useampaan kertaan lähes mantran omaisesti vittumitäpaskaa

Arjen haasteet ovat tulleet lähinnä aamuista, kun kuopus on karjunut naama punaisena jo ennen sängystä nousuaan. Tätä osin selitti joulukuun alun neljävuotistarkastuksesta todettu pitkittynyt korvatulehdus, mutta väitän, että luonnekysymystä ei voi myöskään poissulkea. Äitiinsä tullut, minullakaan ei nuo aamut ole vuorokauden parhaimpia hetkiä. Kiirehän se on se, mikä on kaiken perimmäinen syy, mutta sitä ei helpota vastahankailu heti herättyä. Kenenkään.

Töissä jengiä on liian vähän, uusia ei saa palkata. Kiitos Sipilä & Co. Tästä ei sen enempää. Edellä mainitun mantran hokeminen helpottaa yllättävän paljon. 


Aloitin juoksemisen alkusyksystä tajutakseni pian, että se laji ei sovi minulle laisinkaan. Itse en tosin tätä tajunnut, vaan lääkäri totesi yölliseen nopeaan sykkeeseeni, että en saa rääkätä kroppaani juoksemalla - sillä elimistöni ei kestä sitä. Voi hemmetti sentään. Lääkäri kehotti hankkimaan kävelysauvat, jotka myös hankin - tosin pienen vetkuttelun jälkeen. Olen näilläkin kävellyt vain muutaman kerran, koska olkapääni kipeytyi näistäkin. Nykyinen töihinkävely - ja joskus takaisinkin - on osoittanut erinomaiseksi keinoksi rauhalliseen asioiden kelaamiseen ja lenkkeilyyn siinä samalla.     

Monet mieltä vaivanneet asiat mukaan lukien loputon pimeys johtivat loppuvuodesta siihen, että tuntui, että en vaan kestä tätä kaikkea, loppuu voimat. Siitä alkoi eheytyminen syvävenyttävän yin-joogailun ja oman terapeutin avulla. Molemmat auttavat saamaan voimia takaisin, voimaan paremmin. Nämä ovat niin hyviä juttuja, joita uudessa vuodessa jatketaan.



Tuleva vuosi tuo tullessaan myös uudet lukemat ikämittariin, johtuneeko tästä, että olen löytänyt uuden viihdykkeen, nimittäin Kodin Kuvalehden. En täytä vielä kuuttakymppiä, ET-lehti odottaa vielä diggailijaansa. Uusista lukemista huolimatta ja ehkäpä niistä johtuen - tavoitteenani on olla enemmän läsnä, viettää parempaa arkea parisuhteessa, äitinä sekä olla itselleni kiltimpi, tehdä mukavia asioita, sellaisia, jotka tuovat iloa ja jotain mitä odottaa arjen keskelle, juoda enemmän siideriä ja skumppaa. 

Onnellista, siunattua uutta vuotta Sinullekin! Vuoden 2015 tilinpäätöksen päättäköön loistava Antti Tuisku.








  

keskiviikko 30. joulukuuta 2015

Kiitos ja kuulemiin joulu 2015



Kotona ollaan. Ajatuksena oli junamatkalla siirtää kuvia muistitikulle ja koittaa aloittaa valokuvaprojekti, joka on odottanut vähintäänkin kolmisen vuotta. Tämä on se ikuinen projekti ja melkoinen tavoite yhdelle junamatkalle, vaikka Kouvolan kohdalla pendo sanoikin sopimuksensa irti ja peruutettiin Kotkan ja sitten vielä idän suuntaan, että saatiin keula käännettyä ja päästiin kotiinkin jossain vaiheessa. Valokuvaprojekti ei edennyt. Lapset katsoivat leffoja koneeltani ja minä uppouduin jälleen Oneironin pauloihin. Ei huono sekään.

Heräsin kovin flunssaisena jo kuuden jälkeen juomaan Ruohonjuuresta joulupaketissa saatua Throat Comfortia, ei siis sitä Southern Comfortia, vaikka hyvää sekin kai olisi ollut tähän tautiin. Sujautin teehen vielä lusikallisen hunajaa. Hunajan on sanottu jeesaavan yskässä ja sopii isommille lapsillekin lääkkeeksi. 

Sytyttelin olkkariin kynttilöitä lämpöä tuomaan, kääriydyin vilttiin ja otin käteeni taas Oneironin. Onneksi kuopus kävi hakemassa minut pian viereensä ja sain nukuttua vielä ihan kelpo unet. Ihana loma!

Pyykkikone kuitenkin huutaa ja tavarat katselevat minua kysyvästi, onko lähtö edessä. Kyllä on. Vaikka kauhistelin edellisessä tekstissäni joulun äkkilähtöä monessa kodissa, niin nyt perimmäinen toiveeni on saada oma koti kuntoon. Tämä tarkoittaa karsimista. KonMari odottaa vielä lukijaansa, mutta aion tarttua mm. Seppälän puuvillakamppikseen - The Relooping Fashion Initiative. Pääkaupunkiseudun Seppälöissä kerätään 100% puuvillaa uusiokäyttöön ja kierrätykseen. Lue lisää täältä




Ennen kaiken tämän uuden alkamista, muistelen hetken kulunutta viikkoa. Joulu oli taas kerran sitä aikaa, kun saimme läheiset yhteen ja vietimme muutaman päivän yhdessä nauttien toistemme seurasta, serkukset ja sisarukset keskenään, ukin kainalossa ja vitsaillen lankomiehen kanssa. Love, love - ihan parasta.

Siskorakas oli tehnyt ison työn valmistellessaan joulua jo etukäteen, monet maistuvat herkut tuotiin valmiina jouluumme, vaikka mummolassa valmistuivat vielä monet hartaudella ja rakkaudella valmistetut jouluperinteet. Kalapöytä oli jälleen menestys, samoin laatikot - imelletty perunalaatikko, lanttu- ja porkkana. Joulupöytäkeskusteluissa pohdittiin, josko kuitenkin joku näistä laatikoista jäisi ensi joulun pöydästä. Nähtäväksi jää..

Joulun kahvipöydässä maisteltiin seuraavia:

Sitruunainkivääripikkuleivät ja karamellinmakuiset tangot
Maapähkinätiikerikakku
Raikas Mascarponekakku



 
Jouluna kilistettiin myös hittijuoma Glöetiä, jonka hankinta oli suoranainen projekti. Sain jouluviikolta kollegalta aamuvarhain viestin, joka alkoi Very Important Asia -otsikolla. Hän oli tsekannut Alkon saldot ja suuntasi pitkäripaiseen heti ovien avattua ja hamstrasi joulun Glöetit myös meille. Kiitos siitä, sillä oikein hyväähän se oli. Juoma tulee olla hyvin jäähdytetty, se tuoksuu ihanalta ja maistuu joululta. Maistuisi myös uuden vuoden vastaanotolla, mutta tyydyn perusskumppaan, sillä epäilen Glöetin varastosaldojen olevan pyöreä nolla.

Nyt päätän jouluraportin tähän. Lahjoihin palataan lasten osalta ja ehkä omaltakin osalta. Pyykkitupa odottaa uutta koneellista. Ehkäpä piipahdamme tänään myös kaupungilla ja pohdimme mitä tuleman pitää. Iloisia aatoksia kaikille!

maanantai 28. joulukuuta 2015

Välipäivien viemää



Hei!

Joulu tuli - ja tavallaan menikin - ainakin joissain perheissä. 

Luen hämmentyneinä postauksia poltetuista kuusista ja koristeiden raivaamisesta. Meillä joulu yhä jatkuu - ainakin siinä mielessä, että kellon ollessa reilusti iltapäivässä, olen yhä mariraidoissa, villasukat jalassa. Hrrrrr, hymisen hyvyyttä.

Joulujuhlinnan väistyessä olen nauttinut anoppilassa siitä, että olen aina tilaisuuden tullen napannut pukilta saamani kirjan käteeni ja käärinyt itseni ihanan pehmoiseen vilttiin - kaunis kiitos siitäkin pukille. 

Anoppilassa pidetään virkeä +20 sisälämpötila, niin ei ainakaan tule kuuma. Anelin eilen villatakissa ja -huivissa - kiitos muuten niistäkin pukille - että saisiko hellaan sytyttää pari klapia, kun lapsillakin on kädet kylminä. Sitä siinä sitten ihmeteltiin ja vaihdettiin ajatuksia siitä, miten sitten on toisilla niin kamalan kuuma, mutta sain tahtoni lävitse, kun kuopus strategisesti samaan aikaan kysyi, että onko hänen villatakkinsa mukana. 

Minulla onkin nyt kurkku kipeänä ja nenä tukossa, joten ehkä oikeutus hellan lämmittämiselle on nyt osoitettu, vaikka pöpö ehkä onkin lymyillytkin odottaen vain sopivaa hetkeä iskeä raastamaan kurkkuani kipeäksi.

Pohdin eilen hyvyyttä (tai kylmyyttä) hyristellessä, että onpa huikea tilanne. Lapset olivat serkkulassa ja minulla ei ollut mitään muuta kuin se kirja ja viltti. Ihan uskomaton - ja niin harvinainen tilanne. Pääsin hienon Oneiron lukuflown valtaan kunnes mummolan makkarista alkoi kuulua radiosta puheohjelma Jumalan armosta. Siis kirjaimellisesti. 

Sinne meni se lukuflow. Yritin keskittyä, mutta ei Oneironin kaltaista kirjaa voi lukea samalla, kun joku kailottaa korvassa intensiivisesti jotain muuta asiaa. Tavallaan nämä kaksi liittyivät toisiinsa. Kertoohan Oneironkin kuoleman jälkeisistä kymmenestä sekunnista. En silti kyennyt jatkamaan lukemista. Laitoin kirjan pois.

Huomenna matkaamme oman kodin jouluun. Siellä ei herkullisista jouluperinteistä nautita, mutta pukki on oletettavasti jättänyt kotikuusen alle pari pakettia lapsille. Töihin palaan vasta loppiaisen jälkeen, joten ihanaa nauttia näistä välipäivistä kotonakin. Mukavaa joulun jatkoa kaikille!


Hei ja jos huomasit,  blogi on saanut uuden ilmeen. Mieli kaipaa raikkautta ja puhdas valkoinen kirjoitusalusta tässä blogissa edustakoon sitä. Nyt olisi taas anopilla kahvipöytä katettuna, joten eikun sinne vaan. Sen jälkeen otan kyllä Oneironin taas käteen!

 


Ale///Luonnonkosmetiikkaa jopa -60%


Hou Hou toivotellaan yhä, joulua vielä vähän jatketaan, mutta pikaiset alevinkit toivotellaan!

Huomasin, että NGC:lla on alkanut tyhjennysmyynti, pääset banneria klikkaamalla sisään. 




Talvialesta löytyy mm. Santen pesutuotteet, ihanat Zuiin meikit, meikkisienet, Florascent aromaterapeuttiset tuoksut, öljyt, Mádaran tuotteet - mukaan lukien palkittu Nokkossuihke, miesten tuotteet mm. Triumph & Disaster ja vaikka mitä muuta. 

Suosittelen hyödyntämään ja päivittämään meikkipussin ja keventämään koko perheen kemikaalikuormaa uuden vuoden edellä. Ehkäpä otat tavoitteeksi tarkastella käyttämiäsi tuotteita ja ostatkin jatkossa luonnonkosmetiikkaa synteettisen sijaan?

Joulukuulumisia pukkaa pian, ensin anopin aamukahvit. :)

*) Sis. mainoslinkki
 

keskiviikko 23. joulukuuta 2015

Näin tullaan jouluun




Terveisiä leikkivaunusta. Matka jouluun on alkanut ja meitä on muitakin. Pidetään vaan hyvä henki yllä, niin hyvä tulee. Kanssamatkalainen juuri ohitti meidät kantaen isoa piparkakkutaloa. Ammattilainen, on ollut ennenkin aatonaaton junakyydissä, väitän. 


Joulushoppailut venyivät ihan sinne viime hetkeen, ihan eiliselle lounastauolle. Lasten toivelistat ovat päivittyneet ihan viime hetkille ja odottavat pääsyä halkopinoon, jotta tonttu ne vielä pukille toimittaa. Monien listojen haaste on siinä, että se ykköstoive (joka on Saksasta asti tilattu) on vaihtunut. Luin eilen artikkelin, että lapsille voi luvata villasukat ja kysyä väritoivetta, mutta ei sitten muuta. Minusta villasukat voi vaihtaa vaikka yhteen leluun, sillä itse metsästin villasukkia pukinkonttiin Tallinnoja myöten, mutta en onnistunut. Ei ole mikään helppo tehtävä.

Olo on ollut ihmeen raskas ja eilisen nopean leipälounaan jälkeen, vatsassa murisi kummasti. Uskon, että se on nälkä, enkä noteeraa huonon olon aaltoja. Olen fiksusti tänään lähtenyt matkaan vain lattepohjalla, jotta pysytään vaan siinä aallossa.

Jouluna olen kiitollinen siitä, että saamme olla yhdessä. Pysyä tolpillaan on toinen - sekään ei ole itsestäänselvyys. Joulun todellinen taika on siinä, että kaikesta hulinasta ja huiskeesta huolimatta ja erityisesti siitä johtuen (iso kiitos meidän Päätontulle - tiedätkukaolet) - se hetki, kun mummolan pihassa lepattaa  kynttilät, kaikki on saatu joulua viettämään, istutaan yhdessä joulupöytään maistelemaan herkullisia joulunmakuja. Nyt on muuten alkudrinkiksi trendikästä Glöetiä, joka on ollut jo pitkään ihan loppu kaikkialta, jotta autuaita olemme me, jotka sen skarpin kollegan avustuksella olemme saaneet. Pakkasikohan mies sen reppuunsa?

Äitikin on monella tapaa läsnä - joulutouhuissa, äidin tekemissä joulukoristeissa, joululiinoissa. Äiti on mielessä, aina sydämessä.
 
Jouluruoan jälkeen korjataan astiat äkkiä pois ennen kuin joulupukki tulee. Lapset laulavat ja soittavat - jos laulavat ja soittavat. Koirat ihmettelevät partasuuta. Toivottavasti ukki on välittänyt pukille terveiset, että viime joulun jäljiltä ekaluokkalainen on aidosti ihmetellyt, miksi pukin poskessa oli kuminauha. Miksiköhän..


Toivotan kaikille kiireetöntä ja levollista joulun aikaa! Otetaan iisisti! 


 

 

lauantai 19. joulukuuta 2015

Joulun parhaat pelilahjat

Joulupukin kontista on kiva saada myös pelilahja. Oma suosikkini on klassikko Trivial Pursuit, jota tosin en pelaa miehen kanssa sekä Scrabble, jota kukaan ei pelaa minun kanssani - paitsi anoppi jouluna 2010. 

Tämän joulun hitit, olkaa hyvät.

Mucca pazza

 
Hajamielinen lehmä, Mucca Pazza, painoi väärää nappulaa teleportatessaan eriskummallisia eläimiä ulkoavaruudesta - nyt eläinjoukkio on aivan sikin sokin. Kuka pystyy siirroillaan muuttamaan sekamelskan taas entiselleen? 

Ja tämä peli on Vuoden peli 2015. Onko monella menossa pukinkonttiin?


+10v Afrikan tähti Retkikunnat


Kaikki perinteisen Afrikan Tähden säännöt pätevät myös tässä pelissä, mutta uudet säännöt ja peliosat nostavat klassikkopelin uudelle taktiselle tasolle. Pelaajat valitsevat itselleen hahmon, jolla on erityisominaisuuksia ja lähtevät seikkailemaan Afrikkaan. Ennen kuin timantin etsiminen voi alkaa, on pelaajien kasattava itselleen retkikunta, jonka kanssa edetä kohti päämäärää, Afrikan Tähteä. Peli ei todellakaan ole selvä Afrikan Tähden löydyttyä, sillä pelaajien mahdollisuus yhteistyöhön ja takinkääntöön pitää pelin jännittävänä viimeiseen askelmaan saakka.

Afrikan tähti on meillä ekaluokkalaisen suosikki, ollut jo pari vuotta. Tämä jatkis on kuitenkin yli 10-vuotiaille, riittääkö mielenkiinto Retkikuntien kokoamiseen, en tiedä.

Tirival kiireisille vanhemmille

Trivial Pursuit Party Heittäydy haastavaan tietokilpailuun aivan uudenlaisessa Trivial Pursuit -klassikkopelin pikaversiossa! Pelaajien on nyt mahdollista saada kolmio joka kierroksella. Pelin voi voittaa vastaamalla vain 6 kysymykseen! Jos et tiedä vastausta kysymykseen, voit käyttää apuna kysy ystävältä -toimintoa. Kun päädyt jokeriruutuun, valitse suosikkikategoriasi ja keskity lempiaihealueeseesi. Kuka on todellinen tietäjä nyt, kun säännöt ovat muuttuneet? Sen tiedätte vasta kun olette kokeilleet peliä! Sisältää Pelilaudan, 200 Triviakorttia (1200 kysymystä), korttiteline, 6 nappulatelinettä, 36 nappulaa sekä ohjeet.

Trivial Pursuit vastaa nykyajan hektisyydeen. Kun on aina kiire, ehtii pelata pikapelin. En tykkää, koska tämä tarkoittaa, että Mies voittaa liian nopeasti.


Uudistunut Alias

Tässä upouudessa Alias-pelissä selitettävät sanat muodostetaan kirjainnopissa näkyvistä kirjaimista! Kaikki pelaavat samaan aikaan! Peli sisältää korkealaatuiset kirjainnopat sekä noppakulhon. Säännöt ovat yksinkertaiset ja pelin sisältö on käytännössä rajaton! +9 vuotiaille.

Alias on loistopeli. Juuri hetki sitten pelasimme Alias Junioria niin 4- kuin 7-vuotiaiden kanssa ja se oli hauskaa. Mainittakoon, etten tässä mitään loistoäidin kruunua ala sovittelemaan päähäni, että edellisestä kerrasta on vähintäänkin vuosi aikaa..

Vinkkinä Maija Meikäläisille, jos lahja-asiat ovat vielä kesken, Anttilassa pelit ja lelut -30% ihan sinne aattoon saakka.
 


Joululomalaiset

kuva

Ensimmäinen koulutodistus on saatu ja joulunäytelmä näytelty. Ei voisi äiti olla ylpeämpi. Kyyneleittä ei vältytty, tosin nämä olivat äidin liikutuksen, ei lapsen jännityksen, joka vielä aamulla meinasi viedä lapsen joulujuhlamielen. Juhlassa siitä ei näkynyt jälkeäkään. Voi pakahdus!

Joululoma on lapsilla alkanut ja odotetusti myös 1/2 lapsella jokin pöpö. Kuume on korkea pienellä raasulla. Äitillä heittää päästä kans. Tämä ei varsinaisesti mitään uutta, mutta tässä on nyt jokin erikoinen twisti. Nyt parantavaa teetä naamariin - ja vaikka sympatiaa ei äidille heru, kun täytyy lähteä laukkaamaan pukin asioille, niin joulumieltä piisaa. 

Merry, merry vaan!

   

perjantai 18. joulukuuta 2015

Joululomalla Tenavat leffaan, sitä ennen pukinkonttiin Snoopy&Belle pikkupaketteja


Omassa lapsuudessa Tenavat oli cool. Tykkäsin Tellusta (voi apua, piti tarkistaa nimi..) ja Ressusta eniten. Eppu oli sellainen raasu, joka kulki riepuineen paikasta toiseen. Silti niin liikkis. Puin isolle nallelleni pieneksi jääneen Ressu-collarini. Se oli niin söpö se päällä. Tätä Ressu-kuumetta saa tartuttaa nyt uuteen sukupolveen, nimittäin Ressu on tullut bäkkiin ja tällä kertaa siskonsa Bellen kanssa! IIH! 



Avaimenperät ja kuva Glitter



Meillä on odotettu Tenavat-leffaa jo jonkin aikaa ja joulupäivänä pääsisi sen vihdoin näkemään. Luultavimmin joulupäivänä vielä sulatellaan suklaita ja mennään jossain kohtaa joululomalla, kunhan mummoloista kotiudutaan, mutta sitä ennen pukinkonttiin voi toivoa aika ihania Snoopy & Belle juttuja. Glitteriltä tuli meille pieni paketti näitä uutuuksia ja täytyy käydä katsomassa vielä muitakin juttuja liikkeestä. Liekö nostalgia, mutta minusta nämä ovat tosi söpöjä kaikkien Minionsien ja Frozeneiden keskellä. Hei muuten, näin eilen mainoksen Frozen-suksista! Varjele.

Sarjaan kuuluu pikkupussukoita, avaimenperät bestiksille, harjoja, hiuslenkkejä, meikkijuttuja, kännykkäsuojia, korvikset... Glitterin nettisivuilla ei ole kaikkia tuotteita, kantsii käydä myymässä. Tää lähtis nyt lounastauolleen hoitamaan näitä pukin asioita, niin täytyy poiketa siellä.

Pakko vielä laittaa loppuun Tenavat leffan traileri. Tsemppiä sinne tohinoihin siskot!


 


maanantai 14. joulukuuta 2015

Mites ne joulukortit?

Mä olin vielä hetki sitten vakuuttunut, että tänä jouluna ei lapsista tule joulukorttia kansoille. Itsenäisyyspäivänä kun tajusin, että se on vika päivä, kun valokuvafirma näitä ajatuksia ylipäätään toteuttaa, jotta ehtii edukkaaseen postiin - ryhdyin toimeen. Kamera kävi ja perinteinen, ihana joulukuva saatiin napattua. 

Toinen tarina on se, että käytin about yhdeksän tuntia siihen, että sain sen perkuleen teksteineen mahtumaan valokuvafirman kuvamuottiin. Voi että mä olin huonona, mutta luovuteta ei. Ikinä.


In the making of Xmas Greetings 2015

Kortit ovat paraikaa ihmeen kaupalla matkalla - jouluiloa rakkaille toivottamaan. Kirjoitteluhetkiä ei varsinaisesti vietetty jouluradion hoilatessa taustalla, vaan muutaman kortin satseissa ja äitille just silleen sopivasti tyttöjen pikkujoulujen jälkeen. Tästä sanottakoon sen verran, että ruokaa syötiin niin kauan, että turha ajatellakaan sen jälkeen kuin kotiin suuntaamista, joka varmasti olikin viisasta, vaikka taatusti tylsää.

No miten projekti joululahjat-hyvissä-ajoin-ilman-stressiä-ja-minuahan-ei-näy-kaupoissa-jouluviikolla? No sehän on ihan höpöhöpöä ja hevonhumppaa. Lankomies on yhä lähes ainoa henkilö, joka on saamassa lahjan. Skidisti ahdistaa, mutta luottavaisin mielin, vielähän tässä on aikaa. 


keskiviikko 9. joulukuuta 2015

Tilannekatsausta ja vinkei pukinkonttiin isoille



Vastuullinen juoja

Huokaisen, että ollaan jo viikon puolessa välissä. En tiedä tosin onko se hyvä juttu, kun aika kiitää niin kovaa vauhtia, eikä joulua ole saanut edistettyä vielä yhtään. Ajatuksia onneksi on joitakin, mutta toteutus pykii. Lapsen fudistreenit pitävät huolen siitä, että kiire on töistä, kouluun ja hallille. Sitten on joulujuhlaa, pikkujoulua ja tätä joulun odotusta, josta ei vaan ehdi nauttimaan. Pöf.

Piipahdin Ruohonjuuressa eilen ja löysin kivoja juttuja, jotka olisivat myös kivoja lahjavinkkejä. Kauniita, ekologisia mukeja ja vaikka teetä, joita voisi antaakin lahjaksi - myös itselleen. Kannattaa katsoa tämän kuun tarjoukset, siellä(kin) on vinkkejä poikineen. Muistatteko muuten sen yhden joulun hittilahjan, se on tullut bäkkiin!



 

*Rentouttava, jouluinen tee


Työkaverille

Jouluun kuuluu ehdottomasti myös kirjapaketti. Se on se, jonka ahmimista ei malta odottaa. Lasten oltua ihan pieniä kirjat ovat usein jääneet kesken tai niitä ei ole ehtinyt aloittaa, mutta nyt olen kunnostautunut jälleen lukemisessa enkä malta odottaa, että pääsen kirjojen kimppuun.

Kirjalahjaksi Finlandia-voittaja

Laura Lindstedtin Oneiron on sellainen, jonka haluaisin lukea. Siinä on kerrottu seitsemän naisen kuolemanjälkeisistä sekunneista. Olisi mielenkiintoista lukea, miten kirjailija kuvaa näitä hetkiä tässä romaanissa.

 

Voimaannuttavia ajatuksia



Sisäinen Timantti tuo voimaannuttavia ajatuksia arkeemme ja on epäilemättä loistojatkis edeltäjälleen Sisäiselle voimalle, jota suosittelen avaamaan jokaikinen aamu.  Itseltä on välillä unohtunut ja sen on kyllä huomanneet. Kaikki. Sisäinen timantti antaa vinkkejä kuinka tulet sellaiseksi, joka haluaisit olla. En malta odottaa näitä apuja.


Must have

Basam Booksilla on myös useita paremman fiiliksen opuksia, joita mieluusti lukisin. Lapsille ja vanhemmille omat mindfulnesoppaat, jossa jälkimmäisessä opetetaan luopumaan liiallisesta kontrollista ja hyväksymään elämä as it is. Mulle tämä. Lisäksi kannattaa kurkata erilaisia selfguideja Viisas elämä -sarjasta. Löysin monta omiin tuntemuksiini sopivaa.

Joulukuun ajan saa -20% Basam Booksilta alennusta koodilla joulu15.
  


Naapurille


Sitten välillä glögiä huuleen. Mä aion hankkina lahjaksi tänä vuonna luomuglögiä töihin ja ystäville. 

Sitten ei haittaa, jos vaikka vähän ihania luksusmeikkejä tulisi pukinkontista. Kjaer Weis on Zuiin kanssa tässä samassa kerhossa. Seurailkaapa Ruohonjuuresta Zuii ja Jolien joulukalenteria. Ripsari re-fillillä on hitti, samoin voidemainen poskipuna ja ja ja...


 

Mainitsemisen arvoinen vinkki on myös se, että Mádaraa saa -30% Natural Goods Companylta tämän viikon ajan. Yli 100€ tilauksista saat LAHJAKSI Mádara joulusetin (arvo 19.95€). 

Tässäpä näitä, vinkkejä! Osaisikohan näitä alkaa itsekin hyödyntämään...


*) Sis. mainoslinkkejä


 
 

tiistai 8. joulukuuta 2015

Shine Bright like a Diamond - Pikkarimeikki




Cheers thanks sweetie darling.
Tässä kuvassa on jotain Patsy Stonea, eikö?





Tuo oma ilmeeni on - ihan vahingossa - jotenkin diivamainen, mutta se johtuu varmasti siitä, että mulla on luomilla kukkien terälehdistä valmistetusta Zuiin Diva -luomiväripaletista: Mist // Moon // Slate // Vixen - sekä punainen silmä, joka onneksi parani ilman roppeja.

Zuii Organic on tunnettu pyöreistä, pienistä ja pigmettirikkaista luomivärinapeistaan. Saatavilla on nyt myös koot Duo tai Quad eli kahden tai neljän luomivärin setti. Käytin itse tällä kertaa mustaa ja vaaleampaa harmaata - tuloksena tumma kursailematon look.

Huomaan myös, että nämä soppakauhat silmämeikkinä yhdistettynä punaisiin huuliin ovat minulle harvinaista herkkua. Tummat huulet yhdessä tummien silmien kanssa eivät kuulkaas ole enää kiellettyjen no-no listalla, vaan se on tämän vuoden monien pikkujoulujen to-do. Mä vielä funtsin itse, aionko vetää tyttöjen pikkarit tällä kombolla, ehkä vaihdan kuvan Coral redin snadisti pinkimpään. Ehkä. Stay tuned in Insta, siellä @riikka_hei salettiin päivittää ensi viikonloppuna, kun tytöt juhlii.

Tummat luomet ovat mun juhlalook since jotain parikymmentä vuotta, mutta huulet passaavat tällöin, niihin sipaistaan jotain hyvin vaaleaa. Toinen vaihtoehto on vaaleat silmät yhdessä juuri nuo punaiset huulet. Suosikkini on Zuiin Chestnut nappi. Classy.

Mikä kuitenkin tässä lookissa on yhtenä kantavana voimana ja niin pikkareihin passelina on tuo kimallus. Bling, bling, shine, shine! Itselläni on Zuiin hohtopuuteria poskipäillä ja Berryn sävy tuo kaunista kuultoa kasvoille. Sipaisin poskiin Melon poskipunaa, joka sekin itsessään antaa kultaista kuultoa. Shine bright like a diamond...

Kulmat sudin arkista asteen tummemmaksi Zuiin Taupe kulmakynällä, jonka ostin aiemmin kesällä ja se on yksi niiskeepereistä, joista ei voi luopua.

Benecosin edulliset rajauskynät ovat korvanneet eye-linerin, joka oli tunnusmerkkinä teinivuosista keski-iän korvalle. Viimeisen parin vuoden aikana eye-lineria ei ole näkynyt, koska en ole luonnonkosmetiikan parista vielä sellaista oikein toimivaa ja hyvää eteeni saanut. Pikkareihin aion tehdä mustat rajaukset Zuiin Divan mustalla luomivärillä. Party!
  

 
gif


Ihanaa muuten on sekin, että Absolutely Fabulous tulee bäkkiin. Huom. ilmaisu! Työskentelen nuorison kanssa. Termit tarttuu. Uusi leffa ilmestyy ensi vuoden puolella, just Fab! Edissä ja Patsyssa on jotain, joka sopii täydellisesti sielunmaailmaani.  En malta odottaa.



Osa Zuii Organicsin tuotteista saatu