sunnuntai 30. marraskuuta 2014

Mites ne joulukortit?

Tonttupiiriä pitämässä kuopus Dirkjen sifonkimekossaan

Meillä otettiin tänään joulukorttikuvia. Voisi kysyä, miksi pitää ottaa ne valokuvakortit? No siksi. Syitä on turha listata tähän. Toisethan eivät tähän hommaan ollenkaan ala, ja tavallaan mä ymmärrän. Syvää viisautta. 

Jotain kolmentuhannen kuvan jälkeen päätin, että jos ei yhtään painokelpoista kuvaa kamerasta löydy, niin kaupankortit it is. Tuntui helpottavalta sanoa tuo vaihtoehto ääneen. Tämä armahdus tarkoitti sitä, että tietystihän sieltä kamerastakin sitten löytyi useampikin joulukorttikuva, joten nyt onkin sitten vaikea valita niistä se paras - ja teettää ne ajoissa. Parissa sadassa kuvassa koomikkokuopuksen silmät kiinni, naama peruslukemilla -poseeraamiset voidaan rajata valinnoista pois, vaikka pakko teettää pari tällaistakin klassikkokuvaa - ihan sinne omaan albumiin. 

Paljon aleja ollut monessa paikassa Black Fridayn nimissä, ja on niitä hyödynnettykin. Vinkaan tuosta kuopuksen sifonkimekostakin, se on nyt täällä -30% koodilla joulu. Mololaiset kannattaa hyödyntää tuo Aati O:n ale toppaan, koodi on voimassa vielä tänään.



Tämän iltapäivän puhteiksi mennään vielä Stockan jouluikkunaa tuijottamaan ja kenties vielä hyödyntämään Stockan -20% kodin tuotteista. Meillä täydentyi Iittalan Nappula-kokoelma yhdellä ja lastenhuone sai uuden lampun. Mainosbannerista*) pääset hyödyntämään tätä etua vielä tänään.




*) Sis. mainosbannerin

perjantai 28. marraskuuta 2014

Laventelia kahdessa lasissa



Se tunne, kun istut sohvannurkassa, ihan rauhassa, lapset leikkivät toistensa kanssa, ihan rauhassa. Sinä et mieti mitään, mitä pitäisi tehdä. Olet vain, koska voit olla. Ulkona on ihan mustaa, mutta nautit lempeästä valosta, jonka kynttilät luovat. Viikonlopun ja rauhallisen illan luo mieto laventelin tuoksu, joka tulee sekä lasista että tuoksukynttilästä, jonka tuoksu tulee puhtaista eteerisistä öljyistä tainnuttamatta ketään (korkeintaan Blossa 14:ssä on huomioitava tämä pikku riski).  

Viime viikonloppuna järjestelimme mummolassa kaappeja ja käteeni osui peltipurkki, joka sisäsi laventelinkukkia. Muistan, että äiti askarteli tuoksupusseja, jotka tuoksuivat laventelille. ♥




Laventelin tuoksu rauhoittaa mieltä. Pohdin alkuun, tuleeko tuoksukynttilästä päänsärkyä, mutta ilokseni nämä puhtaat öljyt eivät laukaisseet migreeniäni. Johtuisikohan siitä, että Isle of Wolfin kynttilät valmistetaan käsityönä 100% luonnollisista kasvivahoista, jotka ovat muuten täysin maatuvia ja uusiutuvia raaka-aineita. Usein ei tule ajatelleeksi, kun
kynttilän sytyttää, mitä siitä ilmaan leijailee, mutta Isle of Wolfin kynttilöissä ei ole savuttavia parafiinivahoja, jotka tyypillisesti lisäävät myrkyllisten aineiden pääsyä huoneilmaan. Näissä kynttilöissä ei myöskään käytetä synteettisiä hajusteita, jotka höyrystyvät huoneilmaan epäterveellisinä kemikaaleina. Aivan ihana pikkujoululahja - vinkiksi vain.




Ihan yhtä lailla jouluviemisiksi sopii vinkata trendikäs Blossa 14, jonka nappasin mukaan Tukholman risteilyltä, mutta jota löytyy Alkonkin hyllyiltä. Tämän joulun Blossa 14 on perinteisestä glögistä poikkeava siten, että se on valmistettu valkkaripohjaan, johon on yhdistetty espanjalaista Muscat-viiniä. Viini on maustettu glögiviinalla ja laventeliviinalla. Kruunuksi glögille vielä ripaus sokeria ja akaasiahunajaa. Saikos sitä vielä julkisesti kirjoittaa enää viini, viina - entäs glögi? Hihhi.

Julistan joulun odotuksen virallisesti korkatuksi!


*)Tuoksukynttilä saatu maahantuojalta

keskiviikko 26. marraskuuta 2014

Ihana Kokemus



Viikon puoliväliin mennessä iltaisin nukahtaa lasten viereen, vaikka loppuillaksi on suunniteltu sitä omaa aikaa. Ei jaksa sormea nostaa. Sama filmi pyörii maanantaista perjantaihin. Viikonloppuisin sitä yrittää paikata arjen poissaoloja olemalla lasten kanssa. Sitä omaa aikaa viettää korkeintaan työpaikan vessassa. 

Omaa aikaa kuitenkin täytyy olla ihan itsekkäästi ottamassa, koska kukaan ei sitä taatusti sinulle anna. Oman ajan virkistävä vaikutus maksaa itsensä tuplana takaisin. Rento, hyvinvoiva äiti on kaikkien lasten ja taatusti aikuistenkin mielestä aivan ihana. Ihana on myös seuraava esimerkki oman ajan vietosta. 




Milloin viimeksi olet käynyt hieronnassa, kasvo- tai jalkahoidossa? Omasta edellisestä kerrastani oli kulunut jo lähes pari vuotta. Muistan maininneeni joskus, miten helppoa miehen on ostaa minulle lahja, joka on aina mieluinen. Viimeisen parin vuoden aikana olen kuitenkin perehtynyt synteettisen ja luonnonkosmetiikan eroihin sillä intensiteetillä, että mustavalkoinen luonteeni ei saattaisi nauttia ihan täysillä siitä kokonaisvaltaisesta hyvästä olosta, jos samaan aikaan pohtisin, mitähän kaikkea ihoni läpi imeytyy. Näin ollen hoidoissa käyminen oli jäänyt luonnonkosmetiikan hoitoloiden loistaessa poissaolollaan. Kunnes löytyi Kokemus Helsinki Day Spa. Minulta kysyttiin, haluaisinko kokeilla näin talven kynnyksellä superhoitavaa L'Atelier des Délices -tuotesarjan Coton & Cheminée kasvohoitoa, joka oli todellakin enemmän kuin pelkkä kasvohoito.  



Astelin kynttiläkujaa pitkin kuin pehmeään uneen, josta onnekseni en herännyt kesken, kuten yleensä hyvistä unista tupataan tehdä, vaan sain fiilistellä sitä hyvää oloa ihan hereillä vielä pitkään. Aloitin kasvohoidon höyrysaunalla, joka oli itsessään kokemus. Sauna oli täynnä höyryä, eikä siellä nähnyt alkuun mitään. Tähän tosin tottui nopeasti. Suihkutiloissa oli valinnanvaikeus, mitä ihanaa shampoota ja pesuaineita käyttäisin. Voi apua, mitä ongelmia.



Ihana Karoliina tuli hakemaan minut istuttuani hetkisen rauhassa ennen hoitoa. Hän toivotti minulle ihanaa hoitoa ja sitä se tosiaan oli. Kasvohoito sai uuden merkityksen Kokemus Helsingissä. Karoliina hieroi niin kasvoiltani kuin hartioiltani sekä käsivarsiltani kaiken stressin ja jännityksen pois. Kasvot puhdistettiin, kuorittiin, kosteutettiin seerumein ja voitein. Hoidossa käytettiin apuna myös kvartsikuulia. Lopputulos oli nähtävissä kirkastuneina, kuulaina kasvoina ja olo oli levännyt ja harmoninen. Taisin kyetä vain toistelemaan, miten ihana olo oli. 

Sain nauttia vielä pientä purtavaa ja teetä täydellisesti rentouttaneen hoidon päälle. Olisin voinut jäädä sinne. Helposti. Höyrysaunasta ei minua olisi löydettykään. Tsihi.

Halusin vielä tietää lisää L'Atelier des Délices -sarjan tuotteista ja päädyin ostamaan tuoksuttomat puhdistusgeelin ja kasvoveden ko. sarjalta. Näitä parin viikon ajan käytettyäni, voin lämpimästi suositella, sillä kiusalliset pienet näpyt leuanseudulla ovat kadonneet.




Minulle hoidoissa tärkeää on myös ympäristö ja keskellä kaupungin hälinää toimiva hoitola on juuri täydellinen paikka rauhoittumiselle ja rentoutumiselle. Ihmisten kiire ja kadun hälinä ei välity sisälle. Joulukiireiden keskellä täydellinen rauhoittuminen ja hyvää oloa, en keksi parempaa. 

P.S. Kannattaa kurkistaa myös FB:n Kokemus Helsingin sivuille, siellä näyttäisi olevan nyt hyvä tarjous käytettäväksi siihen omaan aikaan, lisäksi joululahjavinkiksi sivu kannattaa jättää auki. :)


Blogiyhteistyö


maanantai 24. marraskuuta 2014

Äidin sukkahousut, lapsen tarrakengät päiväkodin eteisessä ja yks alevinkki

Otsikko kertookin jo tämänaamuisen, eikä siihen liity muuta jännitystä kuin se, että menikö ne sukkahousut rikki asti vai muuten vain saivat katu-uskottavuutta, kun kuopuksen kengän velcro-tarra tarttui niihin kiinni. Miksi tätä ei koskaan muista. Sama on sukujuhlissa, kun esikoinen kapuaa syliin ja kengät tarraa äidin sukkiksiin kiinni. En kuitenkaan pidä kauempaa jännityksessä. Vaihtoehto b on oikea vastaus. Eli rispaantuneissa sukkiksissa sitten tähän viikkoon, mutta parempi sekin kuin täystuho.

Tulin myös vinkkaamaan Babyshopin aletuotteiden -30% + lisäale 30%:sta koodilla REDWEEKEND, voimassa vielä tänään! Löysin edullisesti Ticketin fleecetakin eskarilaiselle kuoritakin alle ja Popupshopin hempeän collarin. Aletuotteissa valmiina -30%, syötä koodi ostoskorissa, jonka jälkeen se laskee sinne alennetun hinnan. Ostoksille mainosbannerin*) kautta:



*) Sis. mainoslinkkki

sunnuntai 23. marraskuuta 2014

Ensilumi ja yhdessäolon taikaa



Viikonloppu alkoi, kun juna aloitti lumipyryisen taipaleensa kohti mummolaa. Perille meidät toi ratikka-juna-minibussi-ukinkyyti -kombo. Mummolassa vastassa meitä oli ihanat serkut, täti ja ukki. Illalla ukin sauna antoi meille pehmeät löylyt ja uni mummolassa oli takuuvarmasti syvää. Mummolaa voi helposti markkinoida stress-free-zonena, sillä siellä ei työasiat mieltä vaivaa. Olo on levollinen ja on niin hyvä olla.

Aamu valkeni lumipeitteen ihastelulla ja eipä aikaakaan, kun lumiukko ilmaantui pihaan. Ennen yhden ihanan synttärisankarin juhlimista, äidin haudalle veimme kynttilät jokaiselta meiltä tytöltä. Ikävä on äitiä ja se ei varmasti ikinä muutu. Nyt meitä on me. Ihana isä ja me tytöt, niitä miehiä unohtamatta. Kuten yksi meistä viisaista sanoi, ja niin se on - Äiti kulkee aina rinnalla; mielessä, muistoissa, esineissä, tunnelmissa ja meissä jokaisessa. 




Yksi pienistä tytöistämme juhli synttäreitään. Mekot silitettiin, onnittelulaulut laulettiin ja sankaria ihmeteltiin . Onnea, onnea! 

Niin onnekaita olemme me. 

♥     

P.S. Kotimatkakin on edennyt Tikkurilaan saakka ja se mahdoton naistenlehtikin on luettu. Must be magic.


torstai 20. marraskuuta 2014

Mä niin tartten Supermoodia



Hei mikä mood tänään? Täällä odottava. Nimittäin työviikon loppua odottava. Poikkeuksellisen paljon kaikkea ja mahdollista on sattunut tälle viikolle, mutta huomenna huokaistaan. Nappaan tytöt kainaloon ja matkataan mummolaan. Mukaan lähtee myös matkakokoinen ihonhoito, josta muutama mainitsemisen arvoinen sana seuraavassa.

Olet varmaankin kuullut Anne Kukkohovin luomuksesta Supermoodista. Anne Kukkohovi on tuttu teeveestä ja saa aikaan huokauksia meidänkin perheessä. Lapset tykkäsivät Annen upeista tansseista ja puvuista TTK:ssa sekä eskarilainen innostui leipomaan - Annen ansiosta - kiitos Koko Suomi leipoo:n. Minua itseäni puolestaan inspiroi Annen oma, kotimainen, luonnonmukainen kosmetiikkasarja ja kerrassaan nerokas ideologia sen takana. Voi kysyä, mistä näitä naisia oikein sataa? Ensin tuli Mia Höytö oman luonnonkosmetiikkasarjansa kanssa ja nyt meillä on Anne Kukkohovin Supermood. Well done ladies!

Mikä tekee Supermoodista mielenkiintoisen on se, että Anne Kukkohovi ei ole keskittynyt vain ihonhoitoon, vaan kokonaisuuteen. Näin ollaankin sen asian ytimessä, että ei se nätti nuama synny vain voitehilla ja pakkeleilla, vaan kauneus tulee huomioida jokaiselta kantilta - niin mielen kuin kehonkin osalta. Tämän on helppo huomata jokaisen peilikuvastaan. Huonostivoiva minä näyttää erilaiselta kuin huoleton, hyvinvoiva minä. Tulee pitää huolta itsestään kokonaisuutena.


Syksyllä lanseeratun Supermoodin ensimmäinen osa Egoboost pitää sisällään mm. kollageenia sisältävän kauneussuklaan. Erittäin tärkeä palanen (levyllinen) tätä kokonaisuutta - jos minulta kysytään. Lisäksi sarjaan kuuluu sisäisesti nautittuna myös Inner Beauty Powder, joka mm. vahvistaa immuniteettia. Egoboostin tuotteet toisin sanoen hoitavat sisäistä sekä ulkoista kauneutta.

Supermood: Egoboost

Supermoodin tuotesarjat lanseerataan perinteisen ihotyyppijaottelun sijaan tarpeiden eli moodien kautta.  Voi vain arvella, mikä olisi mulle just se kuvaavin moodi, mutta ei mennä sinne. Moodin tuotteet luonnollisesti tukevat toisiaan, ne vahvistavat niin sisältä kuin ulkoa. Uusi moodi seuraa toistaan noin puolen vuoden - vuoden välein. Näin saa mahdollisimman laajan valikoiman oman persoonallisuutesi huomioivia räätälöityjä täsmätuotteita elämän eri tarpeisiin.

Kun tarkastellaan mistä Egoboost on tehty, on ilo havaita, että sen tärkeimpiin vaikuttaviin aineisiin kuuluu kauhavalainen, käsinkerätty pakurikääpä! Lisäksi mukana on kolmen aineen tehokombo, joka antaa seerumeille sen liftaavan, kiristävän ja kiinteyttävän tehon. Anne antoi minulle Tukholman reissulle mukaan matkakokoiset seerumit One Minute Facelift ja pelkästään kosteuttavan Moisture Kickin sekä Perfect Day Creamin päivävoiteen. Päivävoide kaipaa itselläni seurakseen seerumin ja kosteusboostina Moisture Kick on siihen omiaan ja erityisenä pikakaunistajana One Minute Facelift selvästi napakoittaa kasvot.  Suosittelen, etenkin lyhyeksi jääneiden yöunien jälkeen.

Tämä setti matkakokoisena on ollut hoitavuutensa ohella myös kätsä roudattava, sillä erilaisten purnukoiden raahaaminen mukana vaatii helposti ihan oman veskansa.  Supermoodin marraskuun lanseerauksen tämä tuote puolestaan olisi snadisti haastavampi heittää reppuun, mutta tilaa ehkä kannattaisi raivata tyynylle, sillä Beauty Sleepin sanotaan estävän ryppyjen syntymisen ja turvonneet silmät. Absolute must have!  

Supemoodin jälleenmyyjät täältä




maanantai 17. marraskuuta 2014

Toppahousuja hoikille ja ei + alevinkki



Pikavinkkaus - ilmat viilenee!

Lindexillä kaikki lasten ulkovaatteet nyt -30% - myös verkossa. Nappasin tänään mukaani eskarilaiselle Fixin toppahousut koossa 122 cm. Ne ovat reilua kokoa. Olisivat sinänsä menneet varmasti ja alle olisi mahtunut fleecetakkikin, kun vyötäröstä ovat niin väljät, mutta nämä lähtevät kuitenkin palautukseen, koska neiti itse valitsi sen toisen vaihtoehdon.

Tuo meille Lindexiltä saatu Fixin toppatakki vaikuttaa tosi hyvältä takilta jo nyt. Se on ollut muutamia kertoja päiväkodissa päällä. Pihaan tuulee superkylmästi, joten heti kun lämpötila on laskenut alle viiden, toppis on laitettu päälle. Varsinaisia pakkaskertomuksia myöhemmin. Voin kuitenkin vilpittömästi suositella jo nyt - ale kandee hyödyntää, jos on takkia vaille. 


 


Toisena vaihtoehtona oli Stockalta -20% alesta Reiman Pryocon toppikset,*) näissä 5000 vesipilareita eivätkä ole mitenkään massiivisen oloiset, kuten usein sellaiset, joissa pilareita on puolet enemmän. Silti tuon lukeman pitäisi pitää lapsen kuivana. Jää nähtäväksi. Nämä lapsi valitsi samalla perusteella kuin vk-housut: Mä en haluu mitään pulleita.
 
  


Mikä oli mielenkiintoista havaita, Reiman Procyon koossa 128 cm on leveydessään melkoisen kapea suhteessa Lindexin Fixiin jopa pienemmässä 122 cm koossa! Pituudessa Reiman pöksy sentään oli muutaman sentin pidempi. Mikäli teiltä löytyy hoikkeleita tai niitä, jotka eivät halua pulleita housuja, kannattaa tsekata Procyon

Onko muita kapeita toppahousuvinkkejä?

*) Sis. Stockan mainoslinkki

sunnuntai 16. marraskuuta 2014

Se mikä piti ja vähän enemmän

Valot seinälle vaikka nilkat rullilla


Niinhän sitä taas on viikonloppua eletty, sitä on enää vain vähän jäljellä. Eilen otin omaa aikaa - ja kuinka ollakaan löysin itseni toppahousuja vertailemassa.. eikä suinkaan itselleni, saanen lisätä.

Asiat tapahtuvat täällä kotona hyvin spontaanisti. Voin tuntea huonoa omaatuntoa tekemättömistä asioista kuukausienkin ajan, mutta sitten tulee odottamaton hetki, jolloin asia hoidetaan kuntoon. Tänään yksi tällainen oli keittiön ikkunoiden pesu. Voi kuinka siitä voi tuntea onnellisuuden tunteita. Onko kellään sama vai onko mulla joku?

Lastenhuoneen työpiste on odottanut kirjoitusalustaa suojakseen selvästikin liian kauan, se on nimittäin pari vihreää tussimerkintää saanut jo osakseen - syyttäkää siitäkin vaan minua, mutta tänään sekin asia hoitui, kun nappasin isomman ihanuuden ja huristelimme Ikeaan hakemaan juuri sellaisen alustan, jota ei mistään muualta ollut löytynyt. Bonuksena pari muuta juttua lähti mukaan vai onko joku muka selvinnyt Ikeasta yhdellä ostoksella?  

Etsin vintiltä jouluvaloja päässä omituinen ajatus siitä, etteivät ne saata olla edes siellä, vaan mihinkähän ne olisi sitten laitettu, ei ollut ajatusta siitä. Palasin takaisin valoitta. Otin keittiön tuolin ja lasten leikkipianon muovisen pikkujakkaran, jonka nostin keittiön tuolin päälle (tässä kohtaa te jo pidättelette hengitystänne) ja kapusin jatkamaan etsintöjä eteisen kaappien päältä. Siellähän ne! Tulin alas viritelmäni päältä ja inspiksen ollessa päällä, nousin takaisin, järjestelin kenkälaatikoita ja sitten satuin nopeasti vilkaisemaan, mitä tytöt puuhaa ja hupsheijakkaa - nämä jutut muuten tapahtuvat hidastettuna - muovijakkara lipesi altani, keittiöntuoli kippasi rouvan --- naulakon pehmeään syleilyyn. Jalat vinksinvonksin ja iho rullalla nilkoista. Ei saikkua, diagnosoin pikaisesti. Mitä kysyy mies tullessaan kurkistamaan naulakkoon? Säritkö sinä nyt sen keittiöntuolin? En saa sanaa suustani (varmaan järkytykseltä), nauraa hekotan kaikkien takkien ja kenkien keskellä keittiöntuolin kanssa solmussa nilkkoja helkkaristi kirvellen. Miestä ei naurata ja hän tivaa olenko todellakin seisonut muovijakkaralla toisen tuolin päällä. En vastaa mitään, koska vastaus on pretty obvious. Hän ei selvästikään pidä minua laatikon terävimpänä veitsenä, mutta varmaankin huomaa lastemme huolestuneen ilmeen ja vihdoin kysyy Säritkö ihteskin? 

No vihdoinkin. Kiitos vaan, en särkeny.

Nyt tää mamma vetää nilkat rullalla vielä jumpat Jillianin kanssa (kuudes kerta tällä viikolla - kröhm! kyllä tulloo kuuma kissa, ei maha mitttää, vaikka ei kiinnostaisi pätkääkään alkaa tamppaamaan lattiaa, mutta jaksaa, jaksaa, painaa, painaa, periksi ei anneta perkule!). Kaikille muille makoisia unia! Pus!
  

lauantai 15. marraskuuta 2014

Marraskuu



Syksyn verkkainen vaihtuminen talveen ei ole ensinkään hullumpaa aikaa. Se on turvaamisen ja huolehtimisen aikaa, se on aikaa jolloin itse kukin kerää talven varalta niin suuria varastoja kuin suinkin.
Tuntuu hyvältä kerätä omaisuutensa aivan likelle itseään, koota ajatuksensa ja käärityä lämpöönsä ja kaivautua kaikkein perimmäiseen koloon, turvallisuuden keskipisteeseen, missä voi puolustaa kaikkea mikä on tärkeää ja arvokasta ja ikiomaa. Sitten saavat pakkaset ja pimeys ja myrskyt tulla, minkä ehtivät.
On niitä, jotka jäävät ja toisia, jotka lähtevät, niin on ollut aina. Kukin saa valita itse, mutta on valittava ajoissa, eikä koskaan saa antaa periksi. 

Tove Jansson // Muumilaakson Marraskuu




Levollista lauantaita!

torstai 13. marraskuuta 2014

Ohjelmassa koko perheen yhteistä aikaa



Saimme muutaman bloggariperheen kera mieluisan kutsun tulla tutustumaan uudistettuun Silja Symphonyyn. Se, että päivä Tukholmassa on aina välkommen, on myös yhteinen aika perheen parissa sitäkin tervetulleempi. On todellakin eri asia viettää viikonloppua kotona, sillä jossain kohtaa imuri, moppi tai läppäri sotkee kiirettömät yhteiset hetket. Verkkojen ollessa merellä tavoittamattomissa, myöskään puhelinta ei räplätty, vaan oltiin aidosti yhdessä.



Vietimme isänpäiväviikonlopun laineilla. Meidän perhe reissaa Päivä Tukholmassa -reissuja mielellään, sillä viikonloppumatkan pääsee tekemään ilman ylimääräisiä vapaapäiviä järkäten laivan startatessa satamasta juuri ruoka-aikaan. Silja Symphonylla meitä hemmotteli mm. uusi sushiravintola, josta haettiin taivaallisia herkkuja vielä toistamiseenkin. Erittäin onnistunut veto.
     



Pääsimme testaamaan lokakuun lopulla avatun todellisen lasten unelmakohteen Silja Landin. Leikkipaikka oli suunniteltu lasten näkökulmasta ja saanen lisätä - lasten toimesta, joten ei ollut varsinainen yllätys, että se myös toimi erittäin hyvin. Lähes kolmesataa neliötä voisi olla yhtä suurta kiljumisesta raikavaa kolkkoa hallia, mutta Silja Landissa oli onnistuttu huomioimaan lasten ikäluokat ja luomaan kaikille - myös meille vanhemmille - viihtyisät tilat. Vessatkin löytyivät itse leikkipaikalta, joten niitä ei tarvinnut lähteä etsimään kesken leikin. Viisasta.
 



Jo ennen laivalle lähtöä lapset osasivat odottaa tapaavansa Muumipeikon ja Pikku Myyn. Alkuun rutistelut jännittävät, mutta pian Muumipeikko sai lukuisia halauksia. Eskarilainen jututti Pikku Myytä ja häntä nauratti, kun Pikku Myy ei tiennyt, mitä esikoulussa tehdään, vaan kyseli tehdäänkö siellä jotain todella vaikeaa. Laskemaan Pikku Myy ei ainakaan olisi suostunut. 



Laivalla seikkailee nyt myös Harri Hylje. Pehmot toimivat aina, niistä kannattaakin pitää kiinni uudistusten keskellä. Pakollinen iltameno oli myös jo kulttimaineen omaava Muumidisco. Ei tarvinne erikseen mainita, että uni tuli houkuttelematta lapsille, kun vaan päät painoivat tyynyyn.  Luksusta



Silja Landista löytyy klassikko pallomeri ihan pienille ja yli viisivuotiaille. Meidän kolmevuotias viihtyi isompien pallomeressä, eikä hän jäänyt isompien jalkoihin. Välillä oli mukava rauhoittua piirrellen pöydän äärellä tai maalausseinälle. Legojakin ehti rakentaa sekä chillata fatboyilla tai loikoilla hauskoissa pesissä seinällä.

Spice Ice- jätskibaari löytyi myös samasta tilasta enkä alkuun tiennyt onko se uhka vai mahdollisuus. Muistin heti, että ai niin, lapset ovat olleet suunnittelemassa... Lopulta se menikin niin, että me vanhemmat kysyimme, haluaisivatko lapset jätskiä leikin viedessä pidemmän korren. Luulin näkeväni unta.



Laivasta löytyy taxfreet ja lapsille oma lelukauppa, josta löytyy myös mm. Mayoralin vaatteita. Nälkä ei pääse yllättämään, sillä sushiherkkujen lisäksi laivassa on italiainen à la carte ravintola Tavolàta, jossa söimme paluumatkalla. Lapsille siellä on huikea buffet jälkkäreineen.

Lapset kysyivät melkoisen monta kertaa Tukholmassa, milloin voidaan palata takaisin laivalle-milloin voidaan palata takaisin laivalle-milloin voidaan palata takaisin laivalle, joten voinee lopuksi linjata, että suosittelemme uusittua Silja Symphonya erityisesti lapsiperheille. Silloin viihtyy.

Marjaisa jälkkäri Sushi&Co:sta ;)

*) Blogiyhteistyö #siljasymphony #siljaline #siljablogimatka 
 

tiistai 11. marraskuuta 2014

Kjaer Weis ja ne luonnolliset ripset



Meikkijuttuja seurailevat ovat varmaankin jo kuulleet amerikkalaisesta Kjaer Weis -brändistä (jonka  äiti Kirsten on kylläkin tanskalainen). Nyt tätä laatua saa iloksemme jo Suomestakin, mutta oma ripsaritarve oli muutama viikko sitten niin akuutti, että en voinut jäädä odottelemaan, vaan tilasin Saksasta paljon kohistun ripsivärin

Täytyy myöntää, että ensi kokemukset olivat hiukan laimeat. Koin jopa, että olin rehellisesti mennyt retkuun ja mastercardiani oli veloitettu turhain päiten. Harja vaikutti oudolta - liian heppoisalta, eikä ripsistäkään heti tulleet sen erikoisemmat. Mitä oikein odotin? Piteneviä ripsiä ja taikatemppuja? Jos ollaan ihan tarkkoja, niin minuahan ei oltu viilattu linssiin, sillä kaupan sivuilla mainitaan, että jos etsii "that natural look"ia, niin älä kulje onnesi on, tässä Se on. 

Onneksi en kuitenkaan heittänyt ripsaria mäkeen, vaan jatkoin sen käyttöä ja that natural look alkoikin tuntua ihan omalta. En tiedä pidentääkö tämä todellisuudessa ripsiä, mutta minusta ne sen tekevät ja ainakin ennen niin tikkusuorat ripseni pysyvät taipuisana koko päivän. Harjoitus on tehnyt mestarin, sillä mielestäni ripseni näyttävät nyt paremmalta kuin ihan ensi kokeilulla. Olen jopa jättänyt rajauskynänkin pois ja käytän nyt ainakin arjessa vain tätä ripsiväriä, se yksistään riittää. Melkoinen takinkääntö ensimmäisestä sipauksesta, vai mitä!




Kjaer Weis ripsaria ei tarvitse vetää montaa kerrosta päällekäin, kuten yleensä tavataan tehdä, kun halutaan lisää tehoja, vaan ihan perusharjaukset ripsiin ja homma on valmis. Tässä on luotettava siihen, että less is more - koska sitä se juuri on.

Luonnonkosmetiikan ripsarit ovat olleet usein sellainen peruslancômekäyttäjän kriisikohta. Monet käyttävätkin synteettistä ripsaria, vaikka muuten luonnonkosmetiikkaa suosisivatkin. Kjaer Weisin ripsari on 99,8% luomutuotantoa, se tuoksuu hyvältä (siinä on mm. laventelia) ja enemmän kuin tosi kiva ripsarista tuli viimeistään siinä, kun huomasin, että se lähtee pois pelkällä vedellä! Ihan piti hieraista silmiä, että onko se todella totta. Olin hämmästynyt, kun kostutin kasvot ja katsahdin peiliin ennen kuin olin ehtinyt laittaa putsaria - ripset olivat ihan puhtaat! Yleensä ripsarista voi jäädä putsarinkin jälkeen ns. pandalook.  Se, että Kjaer Weis lähtee pelkällä vedellä on erittäin positiivista! Ripsari ei myöskään karise, vaan pysyy ripsissä aamusta iltaan. 




Mikä tekee tästä ripsarista erityisen kätsyn, on sen refill-ominaisuus. En ole aiemmin kuullut ripsarista, johon voi hankkia täytön. Nythän Kjaer Weis ei olekaan enää yhtään kallis, sillä refill on heti kympin edullisempaa kuin hylsyn kanssa.

Hylsy itsessään on oma tarinansa. Kjaer Weisin muotokieli on sanalla sanoen fabulous, kuten Nykissä taatusti sanottaisiin! I think this is a beginning of a beautiful friendship...


maanantai 10. marraskuuta 2014

Maanantai - uusi mahdollisuus

Punajuurikeitto - aurajuustoa hitunen, täysin sallittu maanantailounas, kaiken lisäksi kaunis.

Maanantai - uuden alku, uusi mahdollisuus. 

Maanantaista alkaen en syö suklaata, aloitan jumppaamaan, juon vettä vähintään kaksi pullollista työpäivän aikana, syön hedelmiä ja kirsikkatomaatteja, en syö suklaata - joko sanoin tämän?

Jep, on maanantai ja hampaat on pesty, jotta en eksyisi suklaakaapille. Todellakin omituista, että tässä osoitteessa ylipäätään on suklaakaappi, se on sama kuin viinakaappi. Tarpeeksi korkealla harkitakseen, jos aikoo sieltä jotain ottaa. Pulloja siellä on kuitenkin huomattavasti enemmän kuin sitä suklaata. Se, miksi siellä on suklaata, johtuu puhtaasti viikonlopun reissusta, joka päättyi vasta eilen ja josta lisää tuonnempana oma tarinansa.

Havahduin siellä viikonlopun reissussa, että syksy on tehnyt tehtävänsä. Pehvalla on tullut istuttua, eikä liikuttua yhtään. Olen vedonnut siihen, että on ne pitkät työpäivät ja pienet lapset, en halua viettää iltoja jossain hikisillä saleilla, vaan istua jälleen sillä pehvalla pienet tytöt kainalossa. No tämä valinta valitettavasti on alkanut näkyä - ikävällä tavalla peilikuvasta. Viikonloppuna syötiin ja juotiin ihan järkyttävät määrät kaikkea mahdollista, joten sunnuntai-iltana oli tarpeeksi kylläinen fiilis päättää, että huomenna maanantaina alkaa uusi elämä.

Maanantai alkaa olla pulkassa ja vielä hyvässä nuhteessa: 

Aamulla tankitin ruisleivän ja laten (ilman sokeria, en käytä muutenkaan, joten ei ollut mikään tiukka valinta). 
Lounaaksi kuvankauniin keiton ja pari ihanaa leipäviipaletta - viheröljyllä (Soppakeittiössä vierailleet tietävät, mitä tämä ihanuus on).
Välipalaksi satsumaksia 4 kpl ja purkkaa liikaa (muista kohtuus - laksatiivisia vaikutuksia ja ilmapallovatsaa ei siis haluta).
Illalla Miehen tekemää makkarapastaa lautasellinen. Mitä? Pitäähän sitä ihmisen syödä ja itse asiassa ruokaa saakin syödä, mutta herkutella ei saa.

Ja sitä vettä niin, että kävin pissillä työpäivän aikana useammin kuin viimeisen viikon aikana. 

Eikä siinä vielä kaikki, crème de la crème on sitten se jumppa, joka nyt alkoi 30 päiväksi. Morjens Jillian Michaels, en malta odottaa sitä hottisminua, joka odottaa just sopivasti jouluna, kun jaksan hikoilla kanssasi 27 minuuttia joka päivä. Tämä on tehokas jumppa, eikä ollenkaan niin paha, etteikö jaksaisi. Tein tämän kanssa tuttavuutta lähes parikymmentä päivää viime kesän taitteessa, mutta sitten tuli työreissu ja repsahdus, enkä saanut vedettyä kaikkia kolmea tasoa läpi. Heikko on ihmisen mieli.

Nyt katsotaan jälleen kerran mistä tämä tyttö on tehty, mihin saakka se maanantain kantti kantaa. Pakko lähteä nukkumaan, etten syö enää mitään.  

Onko siellä muita maanantaisin uuden elämän aloittajia?
  
  

sunnuntai 9. marraskuuta 2014

Iskälle ♥







Voi isi! 
Voi nämä ihanat!


Kolmevuotiaan laaja-alainen kuvaus iskästä jatkui kuvan ulottumattomiin. Kuusivuotias puolestaan kiteytti - meillä on tosi hyvä isi.
  
Aloitimme isänpäivän vieton toisaalla. Saattoi olla osaltani vähän lintsausta, kun ei tarvinnutkaan kolistella pannuja ja paistella pekoneita anivarhain. Aamiaisen iskä kyllä sai, mutta tällä kertaa Siljan buffasta ja valikoima saattoi olla runsaampi kuin mitä Riikan keittiö olisi loihtinut. Ei voi tietää.

Dinnerin osalta on vielä showtime edessä, joten hihat heilumaan äiti (onkohan-siwa-auki-gulp).

Mukavaa yhteistä oloa, erityisihanaa päivää isille!
 

keskiviikko 5. marraskuuta 2014

Tukka hyvin - John Masters Organics



Hiusjuttuja, hiusjuttuja! 

On lähestulkoon uutisoitava asia, kun kampaamon ovenkahvassa on tämä tassu. Olen huomannut, että tämä tapahtuu kolmen kuukauden sykleissä. Puolustukseni voinen sanoa, että minulla on joka käynnin jälkeen vaan niin magee tukka - tästä kiitos Kaisan, että se pysyy hyvänä tuon ajan.  Minulla on pitkät hiukset, joita elvytellään ja virkistetään raidoilla ja siistitään latvat. Sitten odotellaan taas seuraavaa kertaa. Yksinkertaista.  

Kovinkaan montaa hiusjuttua ei täältä ole löytynyt aiemmin, koska mitään kovin mullistavaa ei tässä äidin päässä ole tapahtunut (ei tarkoituksella monimerkityksellinen lause). Koska käytän luonnonkosmetiikan tuotteita ihonhoitoon, on luonnollista, että myös pesen hiukset luonnonkosmetiikan tuotteilla. Ai-miten-niin-mustavalkoinen-tyyppi-muka. Tähän saakka shampoot ovat olleet ihan perussettiä, viimeisimpänä pesuhommissa taisi olla Lavera. Puhdasta tulee, eikä ole mitään valittamista, muttei myöskään mitään erityistä hehkutusta pesutuloksesta. 

Siksipä tämä tarina on kirjoittamisen arvoinen, sillä kun napsautin jokunen viikko takaperin maahantuojalta saamani John Masters Organicsin Zing & Sage hoitoshampoopullon korkin auki - jo tuoksu oli niin herkullinen, että ei ollut kaukana, etten alkanut lusikoimaan sitä suuhuni. Tämä vaara on joka pesukerralla.

Shampoo sopii ärtyneellekin ihopohjalle, sillä sen sisältämä sinkki neutralisoi ja salvia rauhoittaa ja vahvistaa hiuksia. Papaija elvyttää ja lujittaa  ja 11 muuta sertifioitua kasviöljyä tekevät ihmeitä. Vehnän aminohapot auttavat tekemään hiuksista helposti kammattavat ja kiiltävät. Kuulostaa hyvältä!

Hoitoaineena minulla on ollut Citrus Neroli, jonka voi halutessaan myös jättää hiuksiin. Olen itse pessyt hoitsikan pois, mutta sen voi halutessaan pestä myös kevyemmin pois, jolloin hiuksiin jää hiukan hoitoainetta, joka kosteuttaa hiuksia 17 luomusertifioidun ainesosan yhdistelmällä. Luonnolliset soijaproteiini ja kurkkuyrtti täydentävät hiusten luonnollista rasvatasapainoa, vehnä- ja soijaproteiini palauttavat vahvuuden ja kiillon. Jos tykkäät sitruksen tuoksusta, eteeriset sitruuna-, greippi- ja neroliöljyt tuoksuvat ihanan raikkaalta.

Minulle tulee poikkeuksetta aina migreeni kampaamoreissun jälkeen, koska hoitotuotteet tuoksuvat niin voimakkailta. Pyysin Kaisaa pesemään hiukseni näillä tuotteilla raitojen laittamisen jälkeen ja hän todella tykästyi ammattilaisena tuotteisiin, saapa nähdä näkyykö tuttuja puteleita hyllyssä ensi kerralla. 







Hiustenhoitorutiineihini kuuluu pesun lisäksi pyyhekuivaus ja hiusten harjaus - jos jaksan. Hiukset kyllä on syytä harjata,  mutta harvemmin jaksan kuivata hiukset föönillä, vaikka tulos olisi erittäin hyvä, jos tähän rupeamaan ryhdyn. Suihkautan tukkaan laventeliöljyllä maustettua suolavettä - jota ilokseni löytyy John Masters Organicsilta ja puhaltelen hiukset föönillä tai annan niiden kuivaa rauhassa.  That's it, muuta ei tähän päähän tarvitakaan.

John Masters Organicsillä on laaja valikoima hiustenhoito- sekä ihonhoitotuotteita, kurkkaa niitä täältä. Itseäni hemmottelevien ja hoitavien ominaisuuksien lisäksi miellyttää tuotteiden takana vaikuttava ideologia. Nykiläinen herra Masters perusti luultavasti ensimmäisenä maailmassa ns. Clean air -salongin, koska kyllästyi työskentelemään kampaamossa synteettisten aineiden ja kemikaalien kanssa. Ajatelkaa, että jopa kolmannes joutuu Suomessakin luopumaan kampaajan työstä astman tai allergioiden vuoksi. Miettikää, miten moni kampaaja todellakin kärsii kemikaalialtistuksesta.

John Masters Organics tuotteiden valmistusta säätelevät tiukat kriteerit:

1. Kaikissa tuotteissa tulee olla 70-100 % luomuviljeltyjä raaka-aineita

2. Tuotteet eivät saa sisältää Sodium Lauryl tai Laureth Sulfatea, parabeeneja, Diethanolamineja, Monoethanolamineja eivätkä Triethanolamineja

3. Geenimanipuloidut raaka-aineet ovat kiellettyjä

4. Tuotteita ei testata eläimillä

5. Tuotteet eivät saa sisältää synteettisiä väriaineita, hajusteita ja täyteaineita

6. Kasviuutteiden ja eteeristen öljyjen tulee olla luomuviljeltyjä aina kun mahdollista

7. Eteeristen öljyjen tulee olla höyrytislattuja eikä uutettu propyleeniglykolin avulla, joka tuhoaa öljyjen vaikutuksen

8. Kasviöljyjen tulee olla kylmäpuristettuja

9. Kaikkien raaka-aineiden tulee olla todistetusti hyödyllisiä hiuksille tai iholle

10. Villinä kasvavien raaka-aineiden kerääminen ei saa vahingoittaa ympäristöä

11. Raaka-aineiden tulee olla mahdollisimman biohajoavia


Sea mist, sohva ja uusi tukka, life is great! ♥

Onko sinulla kokemusta sarjan tuotteista? Itse haluaisin kokeilla hiusten hemmotteluun hoitokuuria ja montaa muutakin herkkua. John Masters Organics tuo salonkisarjan luksusta omaan kylppäriin. Lapsetkin ihastuivat näihin tuotteisiin, mutta tämä on kyllä ihan äitin oma juttu, sori vaan minit!

maanantai 3. marraskuuta 2014

Illan ruutuvinkki

kuva täältä
Pikainen ruutuvinkki Sinulle, 
joka pidät Solsidanista... 

"Tervetuloa Ruotsiin"
tänään ma klo 21.30 AVAlla.

Sitten täytyy vain muistaa katsoa.
 

sunnuntai 2. marraskuuta 2014

Pumpuli ♥



Tiedättekö mistä tietää ihmisen todellisen iän? 


Käsien iho on ohuempi kuin kasvojen ja niissä saattaa näkyä myös iän tuomia läikkiä ryppyjen lisäksi. Tässä kohtaa sopii muistuttaa myös kämmenien suojaamisesta auringolta. Olette kenties kiinnittäneet huomiota, miten vanhemmilla ihmisillä (kuten Madonnalla ja eräällä Lagerfeldin Karlilla) on usein hansikkaat käsissä. Kasvoja voidaan kirrata, mutta kämmenillä ei voi fuulata.
 
Kenties läiskikkäät ja ryppyiset kämmenet eivät ole se akuutein huoli meillä nuorilla keski-ikäisillä, mutta sitä mikä edessä on, ei ole syytä kokonaan sulkea mielestä. Joka tapauksessa nyt on se aika vuodesta, kun ilmojen viiletessä kädet alkavat kaivata kosteutta ja samaan aikaan kantapohjat uhkaavat repiä sukkahousut rikki. Huomaan siveleväni kämmeniäni, jotka reagoivat talven lähestymiseen kaivaten luokseen kosteutusta. 

Kauneusmessujen yhteydessä muutama viikko sitten tapasin hurmaavan Mia Höydön ja hän sujautti mukaani Mia Höytö Cosmetics perheen kuopuksen, Pumpulin. Kaivoin käsivoiteen esiin illalla ja hieroin sitä kämmeniini hartaudella. Ooo, miten samettinen koostumus. Voide tuntui pehmeältä ja pieni määrä - yksi pumppaus - riitti kosteuttamaan käsien ihon. Sujautin voidetta myös kantapohjiini. Kädet tuntuvat heti pehmeiltä ja mattamaisen sileiltä.

Pumpuli tuoksuu miellyttävältä ja miedolta. Se imetyi niin käsiin kuin jalkapohjiin välittömästi eikä vaatinut erillistä kuivatteluaikaa. Sopii myös perheenäideille, jotka eivät tunne käsitettä kuivatteluaika. Nimim. lakkaan kynnet juuri ennen uloslähtemistä, jotta ne saavat rauhassa kuivaa, kun lapset leikkivät puistossa.

Pumpulissa on muun muassa tyrninsiemenöljyä, arganöljyä ja manteliöljyä. Tehoaineet  huomioivat ikääntymisen ja vähentävät sen merkkejä silottamalla käsien ihoa. Orgaanisissa öljyissä piilee Pumpulin taika ja teho, sillä niden sisältämää hyvää ei ole tuhottu kasvinsuojelumyrkyillä. Öljyjen lisäksi Pumpulissa ihoa rauhoittaa ja hoitaa kasviuutteet kaurasta, appelsiininkukista ja rosmariinin lehdistä.

Aika ihanaa. 

Pumpuli on ihan nimensä veroinen.  


Mia Höytö Cosmetics ihonhoito joulupukin paketissa - taattu onnistuminen! Kuva Mia Höytö Cosmetics


*) Tuote saatu