Mummolassa

Tuuta tattaa eli lunta sataa, totesi yksivuotiaamme. Ihanaa, hihkui neljävuotiaamme. Mummolassa on kaikki toisin. On lunta ja pääsee pulkkailemaan sekä on karkkipäivä muulloinkin kuin lauantaina. Niinpä.

Mummolan raitilla asuu myös heppa, josta molemmat tytöt ovat kovin mielissään. Huomenna neljävuotias pääsee seuraamaan pikkuserkkunsa ratsastustuntia ja siitä asiasta ollaan lievästi sanottuna innoissaan.

Klip-klop, klip-klop -  hevonen on pop! 

Tässä mummolassa aika seisoo. Ei ole kiirettä, ei hoppua. Ei mistään arvaisi, että isot juhlat on sunnuntaina. Mummo totesi lungisti, että huomenna hän vähän touhuaa ja se on sitten juhlia vaille valmista. Eräs on täällä hengästyneeseen sävyyn kysellyt, että mitä voi tehdä, mitä on tekemättä, hei juhlat on kohta! Mä oon ihan stressissä, kun ei oo mitään viime hetken säätämistä. Tai meidän juhlavaatteet on tietysti silittämättä, koska eihän niitä voi silittää vasta kun hetkeä ennen juhlakansan saapumista. Mummo on silittänyt omansa jo vuonna 1989. Sillon voi vaan chillata. Ihailtavaa!

P.S. Aion tsekata minkä tabletin se aamuisin nappaa. Ei oo normaalia tää.