Vikaa päivää...
...äitiyslomalla. Tämä päivä tuli eteeni suorastaan yllätyksenä ja pyytämättä. Tai ei nyt ihan yllätyksenä, Kela oli muistanut minua kirjeellä jo tovi sitten, että nyt loppuu se lomailu isolla rahalla. Hahha. Mikä sitten muuttuu? No nyt lomaillaan pienellä rahalla.
Olen katsellut jokusen päivän tuota ysikuista sillä silmällä, että miten tuommoisen mötikän voisi johonkin hoitoon laittaa - mukamas? Kuka sitä vahtii, ettei laita suuhunsa mitään eikä kiipeä johonkin korkealle vain tullakseen sieltä pää edellä alas. Niin justiin. Näin ollen, kaikki (lue: hauskat, mukavat, mielenkiintoiset jahyvinpalkatut) työtarjoukset ovat tervetulleita siihen saakka, kunnes tuo ysikuinen osaa vähintäänkin kävellä ja raportoida omalla suullaan suht ymmärrettävästi, miten päivä on sujunut äidin tahkoessa rahaa (ihan järkyttävästi) jossain muualla, jota työpaikaksi kutsutaan. Oletettavasti tähän menee vielä about vuosi. Tai tuo ysikuinen on osoittautunut niin teräväksi tapaukseksi, että sanotaanko niin, että vähintäänkin jouluun saakka mennään näillä.
Rahaa täytyisi kuitenkin alkaa liruttaa tähän osoitteeseen, sillä suureksi hämmennyksekseni en voittanut viime sunnuntain lottovoittoa. Olin nimittäin laittanut all eggs in one basket suhteessa hoitovapailuun. Mikäpä kotona on lapsia kasvattaessa, kun tilillä on 13 miltsia. Ei oo kiire töihin. Kun numerot olivatkin jotain muuta mitä meikäläisen Veikkauksen tositteessa sekä nettipelissä, olo oli vähintäänkin pökertynyt. Olin vielä puristanut neljävuotiaasta kolmeen ruutuun kaikki numerot eikä se ollut helppoa, kun neiti sanoi kaupassa, että eipä huvita. Näin nimittäin mielessäni kuinka kertaisin Veikkauksen kahvitilaisuudessa, että ajatella, kun tuo lapsi ei meinannut jaksaa niitä numeroita minulle ladella ja olisi voitto jäänyt saamatta, mutta onneksi jaksoi! Hahhahuhhah.
Olo on edelleen pökertynyt, mutta tällä hetkellä se johtuu siitä, että sain pitkästä aikaa erittäin huonon idean. Päätin taas ottaa Anu Harkin persoonan ja se olisi vaan ihan kerralla uskottava, että minä en oo hän enkä ikinä tuu olemaan. Mulla oli sellainen tummanruskeaa puuta parvekepöytä, jonka päätin muuntaa ihanan kirkkaanvalkeaksi. Nopeesti vaan graffity-style. Need I say more? Nää hywät iweat täytyy toteuttaa aina kun Mies ei ole kotona, koska muuten se estäisi minut ihan alkuunsa. Olisipa ollut kotona. En uskalla kurkata parvekkeelle mihin asti se spraysäde on yltänyt. Oikean käden sormet ovat kyllä aivan valkeat eikä lähtenyt pois, vaikka kuinka hankasin. Meillä ei ole tärpättiä. TERO! Meille on muuten tullut Miehen kanssa tavaksi (viime junareissulta alkaen - hih!) hihkaista toiselle mahdollisimman pahalla saundilla TERO!, jos toinen on tehnyt jotain väärin. Esim. jättänyt mukin liian lähellä ysikuisen käsiä, jolloin se on nurin alta aikayksikön jne. Se naurattaa takuuvarmasti aina. Nyt luulen, että Mies saattaisi sanoa jotain muutakin eikä naurattaisi. Yhtään.
Jahas, en vaan olisi uskonut, että jollain spraymaalilla saa tällaista tuhoa aikaisiksi. Arvelin K-Raudassa, että loistoidea. Pitäisi mennä jatkamaan toinen kerros, mutta en tiedä kandeeko. Kandee, koska olen päättänyt saada sen nyt tehtyä ennen kuin Mies tulee, jottei taas pääsis sanomaan. Aijai.
P.S. Huomatkaa sanojen äitiysloma ja hoitovapaa radikaali käyttö ilman puhinaa siitä, että mitäs lomaa tai vapaata tää muka on. No yhtä lomaa ja vapaatahan tää todellisuudessa on, että ihan turhaan äitit näistä termeistä skitsoo. Sitä paitsi ketä tämä kiristää, niin ei se loma siihen vikaan auttaisi muutenkaan. Hahhahhuhha. Siunausta!
Olen katsellut jokusen päivän tuota ysikuista sillä silmällä, että miten tuommoisen mötikän voisi johonkin hoitoon laittaa - mukamas? Kuka sitä vahtii, ettei laita suuhunsa mitään eikä kiipeä johonkin korkealle vain tullakseen sieltä pää edellä alas. Niin justiin. Näin ollen, kaikki (lue: hauskat, mukavat, mielenkiintoiset ja
Rahaa täytyisi kuitenkin alkaa liruttaa tähän osoitteeseen, sillä suureksi hämmennyksekseni en voittanut viime sunnuntain lottovoittoa. Olin nimittäin laittanut all eggs in one basket suhteessa hoitovapailuun. Mikäpä kotona on lapsia kasvattaessa, kun tilillä on 13 miltsia. Ei oo kiire töihin. Kun numerot olivatkin jotain muuta mitä meikäläisen Veikkauksen tositteessa sekä nettipelissä, olo oli vähintäänkin pökertynyt. Olin vielä puristanut neljävuotiaasta kolmeen ruutuun kaikki numerot eikä se ollut helppoa, kun neiti sanoi kaupassa, että eipä huvita. Näin nimittäin mielessäni kuinka kertaisin Veikkauksen kahvitilaisuudessa, että ajatella, kun tuo lapsi ei meinannut jaksaa niitä numeroita minulle ladella ja olisi voitto jäänyt saamatta, mutta onneksi jaksoi! Hahhahuhhah.
Olo on edelleen pökertynyt, mutta tällä hetkellä se johtuu siitä, että sain pitkästä aikaa erittäin huonon idean. Päätin taas ottaa Anu Harkin persoonan ja se olisi vaan ihan kerralla uskottava, että minä en oo hän enkä ikinä tuu olemaan. Mulla oli sellainen tummanruskeaa puuta parvekepöytä, jonka päätin muuntaa ihanan kirkkaanvalkeaksi. Nopeesti vaan graffity-style. Need I say more? Nää hywät iweat täytyy toteuttaa aina kun Mies ei ole kotona, koska muuten se estäisi minut ihan alkuunsa. Olisipa ollut kotona. En uskalla kurkata parvekkeelle mihin asti se spraysäde on yltänyt. Oikean käden sormet ovat kyllä aivan valkeat eikä lähtenyt pois, vaikka kuinka hankasin. Meillä ei ole tärpättiä. TERO! Meille on muuten tullut Miehen kanssa tavaksi (viime junareissulta alkaen - hih!) hihkaista toiselle mahdollisimman pahalla saundilla TERO!, jos toinen on tehnyt jotain väärin. Esim. jättänyt mukin liian lähellä ysikuisen käsiä, jolloin se on nurin alta aikayksikön jne. Se naurattaa takuuvarmasti aina. Nyt luulen, että Mies saattaisi sanoa jotain muutakin eikä naurattaisi. Yhtään.
Jahas, en vaan olisi uskonut, että jollain spraymaalilla saa tällaista tuhoa aikaisiksi. Arvelin K-Raudassa, että loistoidea. Pitäisi mennä jatkamaan toinen kerros, mutta en tiedä kandeeko. Kandee, koska olen päättänyt saada sen nyt tehtyä ennen kuin Mies tulee, jottei taas pääsis sanomaan. Aijai.
P.S. Huomatkaa sanojen äitiysloma ja hoitovapaa radikaali käyttö ilman puhinaa siitä, että mitäs lomaa tai vapaata tää muka on. No yhtä lomaa ja vapaatahan tää todellisuudessa on, että ihan turhaan äitit näistä termeistä skitsoo. Sitä paitsi ketä tämä kiristää, niin ei se loma siihen vikaan auttaisi muutenkaan. Hahhahhuhha. Siunausta!
