Kuuma-kylmä

Kattokaa nyt tuota ihanaa äitin hortonomia, joka kastelukannu kädessä yrittää hämätä olevansa menossa rehellisiin kastelupuuhiin. Oikeasti suunnitteilla on irroittaa nuo Petskun valkoiset kukat. Ei onnistu! Niin ja kattokaa nyt samalla, miten kaunis tuo mun Petsku on. Ihan kuin oma lapsi. Mieskin jaksaa kuittailla, että ihmeen kauan olen antanut tuon kukan elää. Pah! Lannoitus on siis kunnossa (arvatkaa siis miksi pissitän kymppikuista potalla.. Hihhihhehhehhohhoh!, no onko itellä noin mahtavaa petuniaa? Onko, mitä häh?) Olen niin ylpeä tuosta kukasta, että melkein jo tirautin tänään, kun ajattelin tulevaa talvea ja edessä olevia jäähyväisiä. Snif.

Niin talvi tuli mieleeni, kun kolmen hellepäivän jälkeen hihattomassa topissa melkein palelsi. Mitä, mitä tapahtuu? Pieni hortonominikin piti pukea kauppareissulle suorastaan syksymäisesti. Siitä huolimatta - Ihanat värit, vai mitä?