torstai 5. heinäkuuta 2012

Joko se alkaa?

kuva: personalitycafe.com

EI! EI SAA! EIII! Äiti-tuu-hakee-tää-se-sotkee-mun-leikit! Muks, kops, itkua. Äiti toruu neljävuotiasta, että ei saa kannella ysikuista eikä muksia muutenkaan. Neljävuotias loukkaantuu äidille. Ysikuinen loukkaantuu äidille. Just peachy. 

Nyt on havaittavissa seuraavaa: ysikuinen sekoittaa  neljävuotiaan jokaisen leikin eikä mitään voi tehdä yhdessä, sovinnossa. Miten tähän on tultu? Vastahan ne oppi ylipäätään leikkimään keskenään jotain viikko sitten. Ysikuinen saa ihan totaaliraivarit siitä, että hän ei mm. saa naputella tietokoneeseen omia salasanoja ja katsoa yle areenaa tai jopa saisi, mutta kun pitää nojailla niihin nappeihin koko ajan, niin ei onnistu. Tietokoneen kuva on hetkessä milloin mitenkin päin. En osaa itsekään kääntää sitä, vaikka haluaisinkin. 

Hermo palaa myös siitä, että ei saa syödä samoja ruokia kuin isosisko. Tänään tosin annoin harjoitella jo herneiden syömistä, kun sitä huutamista ja rimpuilua ei kestänyt kuunnella kukaan. Herne suuhun ja johan hiljeni. Kohta sitä kakistelua en kestänyt minä, joten valitsin jälleen sen raivohuudon, joka sai uutta pontta, kun sisko alkoi syömään jugurttia ja just se jugurtti olisi pitänyt saada eikä mikään helvatan vauvaversio. 

Illan viimeinen taisto käytiin samasta vauvanukesta. Tarjosin toista samankokoista nukkea ja se ei olisi voinut vähempää kiinnostaa enkä pyytänyt neljävuotiasta tietenkään vaihtamaan nukkea, koska hänellä oli leikki kesken. Myönnytyksiä on raukka joutunut tekemään tähän asti ihan tarpeeksi ja se isosiskon duuni on muutenkin rankempi vetää koko loppuelämän, joten nukke pysyi neljävuotiaalla. Nimim. Pikkusisko.

P.S. Niin ja tuo ysikuinenhan ei tietenkään nuku. Ei vaikka tainnuttaisi millä. Siis laillisilla välineillä. Isolla kiululla puuroa ja siihen maitoa litroittain. Ei tehoa. Jos erehtyy nukahtamaan, niin vartin päästä ollaan jo pystyssä. Mistä nuo patterit saisi ihan vaan yöksi irti?

4 kommenttia:

jarna kirjoitti...

Meillä nuo kaksi pientä nahistelee KOKO AJAN. Sadasta leikistä yksi onnistuu yhdessä ja sekin alkaa just silloin, kun ollaan lähdössä jonnekin! Käsittämätöntä.

Ja se joidenkin lasten nukkumattomuus on älytöntä! Nöpöhän on ollut meillä se huono nukkuja. Nyt JO 4-vuotiaana alkaa olla se tilanne, ettei neiti tule joka yö viereen. Ihanaa :D

Pepi kirjoitti...

Mulla huomenna kaikki kolme ihanaa rinsessaa, viisvee, kolmevee ja kahdeksanhampainen kasikuu :)
Joksus ihmettelen kuinka kaikki voikaan mennä niiden kanssa niin noileesti....ihan piiiiientä rätinää vaan välillä....

Näistä muuten kolmevee on se jolla on ehdoton kielto koskea läppäreihin, onnistuu hakkeroimaan itsensä vaikka mihin alta EEEIIIn ja hukkaa samaan aikaan koneelta kaikki valokuvat! Pelatessaan (yrittäessään siis) Ängriböööödsiä mun ipadilla onnistui jo melkein ostamaan liudan ohjelmia...ja vaihtamaan salasanan!

Ilmiselvä tuleva hakkeri! Ja keikistelee hakkeroidessaankin :D

zirk kirjoitti...

Jepujee. Sitä se on kun lapsilla on sisaruksia ja siksihän niitä on, että oppivat pitämään puolensa. Kaikki aina toitottavat sitä jakamisen oppimista, mutta itse (neljästä lapsesta toiseksi vanhin) koen oppineeni sisarusten ansiosta häikäilemätöntä oman edun tavoittelua, manipulointia ja kyynärpäätaktiikkaa. :D
Vaikeaa äitinä on tietää päivittäin se, minkä verran puuttua veljesten kahnauksiin. -vaikka nuo ovatkin melko tasaväkiset.
Mitä tulee Ysikuisen touhuihin, minusta tuntuu, että ikä 8-12 kk on ollut meilläkin melko ärsyttävää aikaa samoista syistä:intoa olisi vaan ei järkeä, taitoa tai mahdollisuuksia.
Niin,että tsemppiä! Been there done that!

zirk kirjoitti...

Noista unijutuista tuli mieleen dokkari Nina Simonesta, jossa rouvan kummipoika kertoi olleensa kuuleman mukaan onnellinen ja unelias vauva. Hengailihan hän äitinsä kanssa paljon pössyttelevän kumminsa luona.
Sit on sekin ongelma, että pitäis itsekin ymmärtää mennä nukkuun. T: nimimerkki :o zzzzzz