lauantai 9. helmikuuta 2013

Touhukortteja ja koiranhoitamista



Neljävuotias on kova piirtelemään ja askartelemaan. Välillä on ihan mukava, että sitä luovaa paperisilppua ei koko aikaa synny, vaan voi tehdä jotain muuta. Oppi&Ilolla on kivoja touhukortteja, joissa on mukana kynä, jolla voi piirtää kortteihin. Piirrokset lähtevät korteista paperilla pyyhkimällä. Huom! Mistään muusta tuo tussi ei sitten irtoakaan, että sen kanssa tuosta pöydästä ei liikahdeta. 
 
 


Yksivuotias leikkii mielellään koirilla, jotka haukkuu, hyppii, ulisee ja murisee. Äiti puolestaan saa näistä erilaisia halvauksia. Jostain syystä näitä koiria meille on siunautunut kolme kappaletta. Yksivuotiasta on hauska seurata, koska tähän riemuun sisältyy myös hiukan pelkoa. Kikatusta ja huolestuneita huokailuja vuorotellen.



Lapset ja Mies huutavat nälkäänsä, joten äiti siirtää itsensä luontevasti hellan luo. 

Hauskaa viikonloppua kaikille!

8 kommenttia:

Vadelmia kirjoitti...

Meillä on muuten sama suhtautuminen tuolla 2,5-vuotiaalla ysikuiseen pikkuveljeensä. Kikatusta ja sitten kirkuen karkuun. "Vauva niinni hår", eli vauva ottaa hiuksista kiinni. Sitten isosisko tulee taas pikkuveljen luo, menee oikein siihen eteen ja ojentaa hiuksiaan. "Pappa, vauva" eli "klappa, vauva" eli silitä.

Jennijee kirjoitti...

Kävin kirjakaupassa hoitelemassa ison läjän kevään synttäriostoksia. Olipa hyvä että keksin jotain muuta, touhukortit oli jo käsissä! :)

Ripu kirjoitti...

Vadelmia: Se onkin jännittävä leikki! Meilläkin oli silloin alkuun vähän samaa. Nyt pikkusisko saa samat takaisin, jos tukasta erehtyy isosiskoa kiskomaan.

Jennijee: Vähän sä oot tehokas. Siis kevään lahjat. Wau, oikeasti hienoa! Meillähän lahjat ostetaan aina edellisenä päivänä noin klo 16.15, että on se kolme varttia aikaa kiidättää joku aivan briljantti idea postiin, jota ei siis todellakaan meinaa keksiä siinä kellon kanssa painiessa. Sitten kun keksii, ei löydy kokoa tai väriä tai-tai-tai. Nimim. Keskiviikkona oli lähellä käydä kalpaten, mutta onneksi Stockan kasikerroksessa on nykyään posti, joka meidät pelasti. :D

Nuo touhukortit ovat muuten ihan kivat, mutta se tussi......

Anonyymi kirjoitti...

Koirakouluttajalla on tomerat otteet. Varo vain, ettei kohta pyydetä oikeata hauvaa, onhan harjoiteltu jo koiran hoitamista...tämä taitaa olla ns hivutustekniikka. OP

Jennijee kirjoitti...

Kirjakaupassa on töissä tuttu, joka on mahtava personal shopper. Hänellä on itsellään lapsia, ja hän osaa kertoa jokaiseen ikä- ja sukupuoliryhmään mahtavat vinkit. Kun hän sattuu olemaan töissä, yritän muistella kaikki lahjoja tarvitsevat, niin hän keksii lahjat mun puolesta. :)

Ripu kirjoitti...

OP: Neljävuotiaan toimesta on koiraa jo pyydetty sekä vastattain pohdinnassa oli miksi muka meille ei voisi ottaa ponia.

Jennijee: Loistopalvelua. :D

Anonyymi kirjoitti...

No Ripu, miksei muka teille vois ottaa ponia? Tai koiraa? OP

Ripu kirjoitti...

OP: No siks! :)