lauantai 23. helmikuuta 2013

Mörkö se lähtee (luku)piiriin

En voinut olla laittamatta Riku Korhosia ja Anna-Leena Härkösiä samaan pinoon. Pus.

Meillä on paljon kirjoja, mutta ei kai kirjoja voi olla liian paljon? Viime aikoina, oikeammin viime vuosina niitä ei ole tullut kovinkaan montaa luettua. Miten aloittaa kirjan lukeminen, kun ei saa lehteäkään luettua kunnolla? No ei mitenkään. Tuntuu, että kirjalle tulee antaa aikaa ja kunnioitusta, ei sitä niin vaan aloiteta ja jätetä kesken. Lukuharrastushan sinänsä ei ole jäänyt, kirjat ovat vaan vaihtuneet blogeihin. Päätin kuitenkin alkaa tasapainotella näiden kahden lukuharrastuksen kanssa.

Kirjahylly tai meidän monet hyllyköt (mi-nä-NIIN-ha-lu-an-Lun-di-an!) pursuilevat kirjoja ja  hyllyjen yläreunaan tungettuja papereita ja piirrustuksia, jotka ovat tärkeitä, ja vain hetkellisesti (yeah right) aseteltu kirjojen päälle. Olen noin kahdeksan vuotta tuskaillut, että tarvitsemme kunnollisen kirjahyllyn, ja koska tämä ei ole toteutunut, niin kirjahylly on kuin pommi. To do: ylimääräiset ja turhat kirjat (puolustus: liittyi johonkin oppimistehtävään) divariin tai mihin vaan. Onko pakko säilyttää joitakin bridgetjonespokkareita (on, koska ne on ostettu Camdenista ja niin samaistuin tuolloin päähenkilöön. Kirja on sitäpaitsi alkuperäiskielinen).


Ei joulua ilman Kinsellaa. :)

Eilen vihdoin astelin kirjojen eteen ja hylly kerrallaan aloin järjestelemään. Imuroin ja pyyhin pölyjä kirjojen päältä ja hyllyiltä. Hyvä, hyvä. Pidin kirjoja käsissäni, muistelin keneltä olin ne saanut (kiitos!), ja mikä joulu tai synttäri tai nimmari tai mikä vaan tsemppaus/kiva ajatus oli ollut kyseessä. Kirja on niin loistava lahja. Ihan vauvasta vaariin, paitsi en tiedä ymmärsikö appiukko idean saatuaan minulta Kyrön Miniän. En varmaan itsekään ymmärtänyt. Anoppi oli sentään tykännyt, ja saivatkin joulupukin konttiin sitten myös sen Ruskeankastikkeen. Sanomattakin selvää, että meiltä meni heille myös se eka Mielensäpahoittaja. Järjestyshommissa huomasin muuten, että anoppi on jättänyt palauttamatta vähintäänkin neljä Mma Ramotswea. Hyvää hyvyyttäni olen antanut aina matkalukemiseksi. 


En ole uskaltanut lukea kaikkia, kun aloin näkemään painajaisia.

Järjestelytoimet venyivät, koska jäin pitelemään kirjoja käsiini ja vaivihkaa kääntelemään sivuja. Päästessäni vihdoin valokuvahyllyn kohdalle, aloin huokaillen kääntelemään albumeja, joissa oli kuvia lähes kymmenen vuoden takaa. Huokailujen lomassa päätin, että on tilattava reilun vuoden ajalta printit. Pian. Se se on nopeeta hommaa, permele. Silti se on tehtävä, koska kuvat albumeissa ovat ihanaa katseltavaa sekä tietysti yksi what a mum's gotta do, mum's gotta do -jutuista. Printtien tilaaminenhan ei tarkoita sitä, että ne ovat siellä albumissa. Alahyllyllä säilytettiin myös perheemme seurapelejä, joita ei ole ainakaan viiteen vuoteen pelattu (esikoisen ikä): kolme Trivial Pursuittia (erilaiset), Rappakalja (saatu lahjaksi, ei koskaan pelattu) ja Scrabble (anopin kanssa pelattu - vieläpä kahdesti). Pelit siirtyivät eteisen kaappien päälle odottamaan seuraavaa siirtoa. 

Elämänhallinta- ja lastenhoito-oppaat siirtyivät takariviin eli eturivin kirjojen taakse. Anna Wahlgren ei ole nykyään kovinkaan hyvässä valossa (kiitos tyttärensä traumaattisten lapsuusmuistojen), eikä sitä tullut esikoisenkaan aikaan paljon luettua. Luin useimmiten jälkeenpäin kuvaukset, millainen Wahlgrenin kahdeksankuukautta vanha oli, ja huomasin meidän olevan huomattavasti kehittyneempi. Hehhe. Wahlgrenin unikoulua muistaakseni kokeilin neljä vuotta sitten - illan.

Koiranpennun valintaopas = elämänhallintaopas

Kirjahyllystä puuttuu Kettu ja Oksanen - tämä hävettää ja pyydän anteeksi junttiuttani, mutta en ole yksinkertaisesti jaksanut perehtyä siihen ankeuteen ja muihin ahdinkoihin Virossa viimeisen parin vuoden aikana. Saako puoli pistettä, että olen ostanut Puhdistuksen lahjaksi? Ketun Kätilön lukematta jättämisestä saa ampua. Tai älkää.

Ensi viikolla ilmestyy toisen Katjan - sen nallekarhu Kallosen Askon - Kallion Säkenöivät hetket, jolla olisi hyvä herätellä tätä kirjaharrastusta. Siitä siirtyy pikkuhiljaa vaativimpiin teoksiin. Katja Ketultakin tulee uusi teos - Jäänsärkijä. Varmaan jotain optimistisesti viiden vuoden kuluessa Sofinkin lentävät kyyhkyset ja ehkä se Puhdistuskin on tullut luettua. Leffaa ei lasketa, enkä sitä aiokaan katsoa. Eihän se saanut edes yhtään patsasta. 

Aloitetaanko yhteinen lukupiiri?

15 kommenttia:

Heidi kirjoitti...

Aika tutulta näyttää nuo kirjaröykkiöt- röykkiöitä ja niteitä myöten :) Meillä olis muutama metri valkoista Lundiaa, jonka korvasimme (lievän rupsahtamisen ja ahtaaksi käymisen vuoksi)lasiovellisilla vitriineillä. Oi että sitä nautintoa kun lastasin kirjoja uuteen kotiinsa!
Olen viime aikoina yllättävän aktiivinen kirjastossa kävijä, harva se viikko haen uutta luettavaa. Aiemmin olen halunnut omaksi kaikki kirjat, nyt olen jotenkin lipsunut tuosta. Eikä siihen uuteenkaan hyllyyn kyllä mahtuisi. onneksi sitä voi täydentää.

Tulen ilomielin mukaan lukupiiriin, en kyllä osaa ehdottaa mitään tiettyä teosta. Mut mukana :)

Ripu kirjoitti...

Heidi: Ihana! <3 Eka lukupiiriläinen, tästä tehdään vähintäänkin meidän kerho. Minä voin ehdottaa kirjat. Tällä viikolla luetaan uusin Deko. Eikun mietitään oikeesti. Minulla on ollut myös tuo omaksi on saatava -asenne, mutta minäkin olen viime aikoina kirjastoon syttynyt, kun meillä ajaa kirjastoauto ihan viereen. Itselleni en ole kantanut kamalasti luettavaa - vielä.

Niin ja onnittelut uudesta hyllystä! Te olette meitä askeleen edellä. Voin niin vain kuvitella tuon tunteen tuosta kirjojen muutosta uuteen kotiin.. Tässä kun olen sitä uuden kodin (johon muutetaan vuonna kysymysmerkki) kirjahyllyä haaveillut, niin jostain syystä olen viimeaikoina kovasti pohtinut trendikästä Lundiaa. Täällä on ollut Pop-up-shoppia kulmilla, niin se on ehkä jäänyt tuonne alitajuntaan. Kyllä ne mainokset osaa hommansa.. Lasiovelliset vitriinit kyllä kuulostavat tosi hyvältä myös!

Nanna S kirjoitti...

Uskallankohan aloittaa kirjaa? Jos se osoittautuu hyväksi pitää oma elämä hetkeksi laittaa hyllylle. Se Kätilö kannattaa lukea. Kirjan kieli on poikkeuksellisen vahvaa ja tarina koukuttava.

*Laura* kirjoitti...

Tunnistan samaa - blogit (no esmes tää sun oma) ovat syrjäyttäneet kirjat (ja naistenlehdet). Pari-kolme kirjaa vuodessa on aika maksimi nykyään, sääli sinänsä!

Teidän kirjahyllyn sisältö näyttää todella samalta kuin meidän! Tai siis minun. Miehen panos sisältöön rajoittuu Grishameihin ja Juoppohullun päiväkirjoihin.

Ripu kirjoitti...

Nanna: Sepä se. Kirjaa kun ei voi jättää kesken, paitsi jos se on joku poikkeuksellisen huono.

Ja mä uskon tuon siitä Kätilöstä, kiitos. Olen kuullut ja lukenut kaiken suitsutuksen. Menen jäähypenkille rikoksestani.

Kätilö lukupiiriin ehdottomasti.

Ripu kirjoitti...

Laura: Ei riitä aika kaikkeen, pitää valita ja iso Kiitos myös Sinulle. <3 Meillä on vielä monta hyllyä, Mies on kyllä jatkanut lukuharrastustaan.. Kumma juttu muuten. ;) Miehen hyllyissä on minulle liian jännittäviä opuksia, kuten Stig Larssonit ja Jo Nesbot.

Pitäisiköhän lukupiiriin ottaa rohkeasti joku dekkarikin? Siis ei kauhua, ei tod. mitään Stephen King -kamaa.

*Laura* kirjoitti...

Nuo Larssonit ovat muuten tosi hyviä, suosittelen! Kuuluvat niihin harvoihin kirjoihin, joita olen parin viime vuoden aikana lukenut. Ja vieläpä dekkareita! Yleensä en moisia lue, mutta näihin tartuin miehen siskon suosituksesta. Kannatti!

Pepi kirjoitti...

Hei kuule, istu koneelle ja tee ifolorilla kirjat niistä kuvistasi!
Hakkaa kaikki albumit mennen tullen :)

Kirjoist mie en sano mitään kun joku hukkuu niihin edelleen vaikka puolet ainakin on jo maailmalla....

Anonyymi kirjoitti...

Tein uuden vuoden lupauksen, jossa lupasin itselleni, että saan katsoa kaikki katsomattomat leffat, jotka olen ostanut siltä varalta, että joskus, kun on aikaa (5kpl), lukea samasta syystä ostetut kirjat (6, sis yhden trilogian) ja tehdä jonossa olevat/keskeneräiset/ käsityöt (6kpl) tänä vuonna. Leffat kuitattu, kirjoista luettu kaksi ja yksi isotöinen käsityö on puolivälissä. (Niihin menee noin kuukausi kuhunkin). Tämä uuden vuoden lupaus on helppo pitää.

Tuon parisuhdeosaston voisit kyllä pistää suoraan paperinkierratykseen sellaista skeidaa nämä mars ja venus jutut ovat.

OP

Ripu kirjoitti...

Pepi: Niin vois kuule tehdä kuvakirjaa, mutta kun ei. Tehdään tekemällä. Valokuvien valintaa, pienentämistä, tilaamista, albumien ostamista noin vuoden odotuksen jälkeen, liimaamista, kiroilua. Niin ne valokuvamuistot rakentuvat. ;)

Elä huku niihin kirjoihin hyvä ihminen. Tuu lukupiiriin. :)

Ripu kirjoitti...

OP: Hienot lupaukset, ja hyvin menee lunastaminen.

Hei se Venus ja Mars on ihan must klassikkovitsi. :) Oli pakko laittaa se kuvaan! Siteerattiinkohan sitä jossain Ally McBealissä ja se piti siksi hommata. En muista, mutta ei sitä juuri sen tähden voi laittaa mihinkään kierrätykseen. Elämänhallintaoppaathan ovat hauskoja, niitä pitäisi vaan lukea. ;) Kuvassa ei muuten näy Dalai Laman Avosydämin, jota vilkuilen satunnaisesti meidän lehtisalissa., jotta turha äksyilyni kitkeytyisi pois. Se nopeasti rauhoittaa, kun Dalai toteaa, että ensi elämässäsi saatat olla kuule joku koppakuoriainen. Ehkä se sotku ei ole sen mölyämisen arvoista sittenkään. :)

Siilis kirjoitti...

mä olen kyllä lukenu. Ja kirjoittanu kaikki luklemani ylös :D Just laskin että olen vajaa 16 vuoden aikana lukenu 347 romaania ja 348. on työnalla, keskimäärin 2 kirjaa kuukaudessa. On vuosia kun en ole lukenut yhtäkään kirjaa puoleen vuoteen ja taas vastapainona kuukausia jolloin olen lukenu 15 kirjaa.

Ripu kirjoitti...

Siilis: Mahtavaa! Huikea määrä! Minulla on sellainen Lukupäiväkirja, jonka olen saanut lahjaksi. Kiitos siitäkin kirjasta rakas sisko. :) Olen kirjoittanut siihen vasta yhden kirjan pyydetyt tiedot - lomaillessani Kreetalla. ;) Ajattelin aktivoitua myös tässä asiassa. Sitä olisi mukava täyttää. Etusijalle pitäisi kuitenkin asettaa kuopuksen vauvakirjan täyttäminen..

zirk kirjoitti...

Tykkään kans Härkösestä. Muut suosikit Alice Munro ja Tove Janssonin aikuistenkirjat. Mutta nyt just en pysty ajatellakaan lukemista. :)

Ripu kirjoitti...

Zirk: No niinpä. Mä hykertelen ajatuksella aloittaa oikea kirja. :) Se kirja tulee valita huolella. Tai samahan se toisaalta, senkus nappais jonkun vaan hyllystä.