perjantai 19. lokakuuta 2012

Oletko sinä tasaraita jokapoika vai nahkatakkinen siilitukka?

kuva: täältä

Luin juuri tänään kotiinkannetusta Opettaja-lehdestä tuoreen väitöskirjan väittämän, että vaatteilla on väliä. Tämä ei varsinaisesti yllätä. Olen samaa mieltä. Marjo Kamila on tutkinut erityisesti opettajien pukeutumista ja jakanut heidät tutkimustulosten perusteella tasaraita jokapoikiin, muotitietoisiin tyylitaitureihin, nahkatakkisiin siilitukkiin ja avokaulaisiin katseidenkeräilijöihin?

Enemmistö kuului mallikansalaisiin, jotka viestivät pukeutumisellaan asialinjaa. He toisinsanoen pukeutuvat perusvaatteisiin, jotka oli määritelty tässä olevan farkut, neule tai peruspaita. Farkut ja maripaita niin ikään kielivät asiallisuudesta ja arvostetusta brändistä. Nämä mallikansalaiset puolestaan katsoivat nenänvartaan pitkin niitä toisia, joilla oli vyötäröllään niittejä, liikaa paljasta kaulaa tai esteettien liian tiptop-pukeutumista. Heitä nimiteltiin nirppanokkaisiksi hienostelijoiksi. Liian piukasti pukeutuneita saatettiin kommentoida pikkuporukoissa ääneenkin, vaikka muutoin mielipiteitä toisten pukeutumisesta pidettiin omana tietona. 

Esteettien mukaan kaunis pukeutuminen on toisten kunnioittamista. Kapinapukeutujat puolestaan uskoivat, että arvovalta ei synny vaatteista, vaan asiansa osaamisesta ja luontevuudesta. Lävistykset ja tatuoinnit eivät sovi mallikansalaiselle, vaikka niistäkin on tulossa kovaa vauhtia arkea. Opettajanhuoneessa erään miehen käsivarsitatuointi ei ollut aiheuttanut ongelmia, mutta paikallislehdessä julkaistu kuva hänestä ja näkyvästä tatuoinnista aiheutti kohun siitä, miten kouluun oli voitu palkata tatuoitu opettaja. 

Mielenkiintoista tutkimuksessa oli myös opettajien huoli siitä, mitä kollegat ajattelivat heistä. Ei mitenkään yllättäen tutkimuksessa todeta, että suurimmat paineet pukeutumisesta olivat naisilla. Eivätkä muuten mallikansalaisetkaan mitään pyhimyksiä tutkimuksen mukaan olleet, sillä osa arvioi heidän tyylinsä armottoman tylsäksi. Tutkijan mukaan opettajan persoona saisi näkyä pukeutumisessa. Hän ehdottaa, että jo opettajankoulutuslaitoksissa tulisi saada opetusta, joka lisää tietoisuutta opettajan lähettämistä visuaalisista viesteistä.

Tutkimuksessa viitattiin myös kuluttamiseen. Isoimman hiilijalanjäljen tuottivat esteetit, jotka ostavat uutta ja täten kansoittavat kaatopaikkoja. Pienimmän jäljen taakseen jättivät kirppareitakuluttavat kapinapukeutujat. 


Tunnistatteko näitä tyylejä omasta työyhteisöstäsi ja mihin itse mielestäsi kuulut vai kuulutko mihinkään? Mitä pukeutuminen sinulle merkitsee?
 

9 kommenttia:

jarna kirjoitti...

Luin juuri muutama päivä sitten artikkelin samasta tutkimuksesta. Ihan mielenkiintoista.

zirk kirjoitti...

Näinhän se on, että pukeutuminen viestii toisille siitä millainen tyyppi on kyseessä. Kas siksi hoikennun ja mietiskelen sitä mun uutta tyyliä. Pakko, jos meinaa pärjätä. :D
Ja onhan se ihan kivaakin.
-Tosin, näissä maalaisympyröissä voi oikeesti nbrelatakin. Mun all time favorite on se kun ennen perhekerhon ryhmäkuvaa KUKAAN ei käynyt peilailemassa itseään!
Eli tasapaino ennen kaikkea. :)

Pepi kirjoitti...

Ihanaa kun ei tarvi välittää...eli siis ettei ole PAKKO pukeutua jonkun muotin mukaan!
Sitäpaitsi mä taidan olla liian tatskattu mummeli sopiakseni oikein mihinkään perusmuottiin - ja odottelen että joskus saisin sen viime jouluksi lahjaks tulleenkin tatskan....mutta kun ei mutsin niin kiire ole :D

Essie muuten tuli tänään, ja jos se on niin hyvä kuin pikakokeilu antoi ymmärtään, niin minust tuli heti fani!

Ripu kirjoitti...

Näinhän tämä menee. Muistan eräässä työpaikassa olleen erään naikkosen, jota voisi kuvata avokaulaiseksi sutturaksi vai mikä se yksi luokitus olikaan. Kyllä meitä muita hävetti, kun tämä juuri-eronnut-ja-villiä-sinkkuelämää-viettänyt-nainen porhalsi kokouksiin sukkanauhat vilkkuen (oikeasti) ja tukka edellisen baari-illan jälkeen vielä pörhössä. Samassa työpaikassa oli myös esimiestehtävissä eräs naishenkilö, jolla oli niin kulahtaneita ja vähän liian pieniä vaatteita, ja hänen presentoidessaan jotain isossa luentosalissa, paljas vyötärö vaan vilkkui. Yaiks! Siis excuse me, tällainen on vaan minusta tosi mautonta. Joo, tiedetään, olen tosi mummo, mutta eikö vaan?

Minusta jokainen pukeutuu oman persoonansa ja tyylin mukaan ja vaatteet kyllä kertovat käyttäjästään. Oma tyylini on varmaan monen mielestä tylsä, sillä skippaan yleensä halpistrendit johtuen niiden useimmiten huonosta laadusta (huom. missonilindex-moka). Tätä ei voi toki yleistää. Pyrin hankkimaan yleensä laatua ja tämä tarkoittaa, että ostan vaatteita itselleni vain jokusen kerran vuodessa. BOORING tai ei, mutta tämä on hyväksi havaittu systeemi. Eikä ole muuten nukkaa meitsin villapaidoissa, joita pidetäänkin vähintäänkin parikymmentä vuotta. ;)

Zirk: Just niin. Ja onhan se ihan eri fiilis lähteä ulos, jos on laittanut jotain muuta kun kotiunivormun päälleen. Tai riippuu kotiunivormusta. :D Niin ja rajansa kaikella. Ei sitä aina jaksa peilailla.

Pepi: Joo, mut sä ootkin niin cool, että sun ei tarvitse hirveesti panostaa. Hih. Ja kiva, jos Essie on kiva. :D

Jarna: :)

zirk kirjoitti...

Hei mihin villapaitoihin ei tule nukkaa?! Haluaisin neuletakin nukkaantumattomuustakuulla!!! Tarvin vinkkejä! :)

Heidi kirjoitti...

No minä menen suoraapäätä tuohon jokapoika maripaita-kastiin ja ihan mielelläni. En yksinkertaisesti JAKSA miettiä työpukeutumista mukavuutta ja suht tahrattomuutta pitemmälle (anteeksi vaan, kollegat).
Mutta myönnän takavuosina syyllistyneeni aivan liian anteliaan kaula-aukon ja aivan liian lyhyen helman (samalla ihmisellä, yhtä aikaa)paheksumiseen. Ääneti kyllä. Jotenkin vain se näytti tökeröltä kyseisen ammatin edustajan päällä.

caelia kirjoitti...

Kyllä tuosta tunnisti muutamia stereotyyppejä meidänkin toimistolta :)

Itse olen niin fiilispukeutuja että vaikea lokeroida itseään mihinkään noista (tai muihinkaan laatikoihin). Jonain päivinä on jalassa Converset ja päällä huppari kun taas toisena päivänä korkkarit ja jakku. Ja kaikkea siltä väliltä :)

Ripu kirjoitti...

Heidi: Se on hyvä tyyli. No worries. Sitä paitsi sen pukeutumisen tulee ollakin just sellaista jota ei tarvitse liikaa miettiä, vaan se on mukavaa ja toimivaa.

Caelia: Niin juuri. Yhtenä päivänä yhtä, toisena toista. What ever suits your mood, kunhan tyyli pysyy. Ja sullahan se pysyy. :)

Zirk: Mä teen sulle komeroinventaarion yhteydessä listaa. Palataan tähän pian! Marc o' Poloa voin heti kättelyssä tosin suositella, mutta on niitä muitakin.

zirk kirjoitti...

Ihanaa! Odotan innolla :)