perjantai 28. syyskuuta 2012

Ostoslista


Olin kirjoittamassa puutelistaa huomisia 1-v juhlia varten ja lähdin kesken kaiken pelastamaan yksivuotiasta imurin lonkeroista (että voikin olla pelottava vehje ihan hiljaisenakin). Sillä aikaa neljävuotias lisäsi listaan ne tärkeimmät. 

P.S. Neljävuotias muuten oppi jokunen viikko sitten kirjoittamaan ihan itse
Terveisin melkoisen ylpeä äiti

16 kommenttia:

Heiri kirjoitti...

Taitava muksu! :)

Sirkku kirjoitti...

Oliko lapsi opetellut ihan omasta innosta ja mielenkiinnosta ja hahmottanut äänteet ja kirjaimet, vai käytitkö jotakin "apuja"?
Olisi mielenkiintoista tietää, koska moni ekaluokan kevään opiskelija saattaa kirjoittaa yhtä hyvin?

Joka tapauksessa lapsesi on lahjakas. Tarjoa rohkeasti lisähaastetta oppimiseen, koska näköjään omaksuu helposti uusia asioita.

Pepi kirjoitti...

Noi pienten kirjoitukset on ihan huippuja :D
Vanhin rinsessa oppi kirjoittamaan nimensä ensin ihan oikein mutta oikealta vasemmalle :DD

zirk kirjoitti...

Vautsi, sietääkin olla ylpeä! Tykkään niin 4-veestäsi, tyypillä tuntuu olevan asennetta. :D

Tytti kirjoitti...

Hienosti kirjoitettu! Meidän neljävee piirtelee avaruusaluksia :)

Ripu kirjoitti...

Hei oli pakko kirjoitttaa nämä kommentit uusiks, kun oli kamalasti kirjoitusvirheitä! Tuskin meni ihan oikein kaikki tälläkään kertaa, kun on pari assistenttia selässä. Seliseli.. :)

Heiri: Kiitos!

Sirkku: Ihan omasta innosta ja kiinnostuksesta alkoi kirjaimet kiinnostaa, vaikka me vanhemmat ollaakin kasvatustieteilijöitä, ja opettajia, niin enemmänkin ollaan ajateltu, että ei tarvitsisi ihan vielä oppia lukemaan tai kirjoittamaan. Toki saa kirjoitella ja tehdä harjoituksiakin, mutta mitkään kirjainharkat eivät sinänsä näytä kiinnostavan. Mahtava ekaluokka tiedossa. Heh. Joo eipä huvita mitään s-kirjainta treenata. :)

Pepi: Ne on niin huippuja. Kirjoitustaulussa lukee milloin mitäkin. Joskus neiti kysyy apuakin, tyyliin miten "Fränkil" ts. Franklin kirjoitetaan ja minä sanon kirjaimet, mutta muuta apua ei kaivata. Ja Pepi, tuo peilikirjoitus onkin usein se eka vaihe.

Zirk: Thanks, asenne on ns. kohdillaan.. :)

Tytti: Kiitos, avaruusalukset on hienoja!

Jennijee kirjoitti...

Kyllä saakin äiti olla iloinen, mahtavan hienosti kirjoitettu!

Oppiiko lapset nykyään aikaisemmin lukemaan ja kirjoittamaan? Nykyään kuulee usein 4- tai 5-vuotiaana lukemaan oppineista. Itse kun menin ekalle, en todellakaan osannut lukea eikä kovin moni muukaan. Siinä onkin opettajille haastetta, että nämä tähdet pysyvät motivoituneina!

Ripu kirjoitti...

Eipä mennyt oikein äitillä tuo korjattukaan versio... Hahha! ;)

Jennijee: En tiedä oppiiko lapset nykyään lukuhommat sen aikaisemmin kuin aiemmin. Itse opin lukemaan 4 tai 5 vuoden ikäisenä, ja muistan juurikin sen, miten tylsää oli koulussa, kun toiset vasta opettelivat, ja lukeminen oli heille luonnollisesti hidasta. Viittasin aina käsi kamalasti heiluen, että saanko mä pliis lukee, kun kuulostaa niin vaikeelta. :D

Tarja kirjoitti...

:) Aivan mahtavaa! Fiksu tyttö. Sietääkin olla ylpeä, kun ei kaikki koululaisetkaan saa kirjoittamalla sanomaansa noin hyvin perille.

Mukavaa viikonloppua!

-Heidi- kirjoitti...

Vau. Uskomattoman taitavasti hän tosiaan kirjoittelee noin pienenä. Monasti mietin, että pitäisikö sitä nähdä jotenkin enemmän vaivaa omien lasten kielellisen kehityksen eteen. Tällaiset hellyyttävät ja hämmästyttävät taidonnäytteet vain lisäävät tuota nipistystä sisälläni.

Olen uusi lukija täällä. Löysin blogisi tänään ja ihastuin ikihyviksi. "Tovi" vierähti tässä koneella, kun luin vanhoja postauksia ja heti seuraavan tilaisuuden tullen jatkan blogisi parissa.

T. Heidi seitsemän hengen huoneesta

-Heidi- kirjoitti...
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
Maria kirjoitti...

Wau! Hienosti jo nelivuotias kirjoittaa!

*riikka* kirjoitti...

Vautsi, teillähän on siellä lahjakas pikkuihminen! Meidän neljävee ei vielä ole kynästä juurikaan kiinnostunut, vaikka isosisarukset oppivat 4-5 vuotiaina lukemaan&kirjoittamaan:)

Ripu kirjoitti...

Tarja: Kiitos, ylpeyttä täynnä! :)

Heidi: Tervetuloa Sinullekin, ja kiitos kaunis! ;) Kiva, että viihdyt. On pakko myöntää, että hetken mietin missähän sinä oikein olet, kun terveiset tuli Seitsemän hengen huoneesta. Ei onneksi pehmustetusta. Hahhhah!

Mielestäni ei tarvitse sen kummemmin nähdä vaivaa. Mikäli lapsi on kiinnostunut, voi tukea ja auttaa, mutta jos ei, niin hyvä niin. Meillä nuo kirjaimet on oppinut jotenkin ihmeen salakavalasti. Tietysti joskus miettii miten joku Q kirjoitetaan (Quasi Oktonauteista...) :D Äänteitä on kyllä treenattu nyt kun tarkemmin muistelin - Sirkku kysyikin miten on äänteet hahmottanut - eli sen sijaan, että sanottaisiin aaaa, on sanottu a ja k on äännettynä ehkä "kh" eikä koo. Oliskohan tämä auttanut tässä kirjoittamisen omaksumisessa sitten.

Maria: Kiitos, kyllä taitava on. Suosikkisanoja on Bella, Nelli Nuudelipää, Kari Uki (ukki). Nyt vaan on niin jännä, kun neiti kirjoittaa melkeinpä mitä haluaa, kuten tänään kauppalistaan. Ja oli niin hellyttävää nähdä, kun tulin katsomaan, että hän oikein rapsutti päätään, ja mietti kynää heiluttaen mitähän mä vielä tarviisin kaupasta..

Riikka: Kiitos. Se on hyvä vaan, jos kiinnostaa muut asiat vielä. Sitä kynää ehtii sitten pitelemään myöhemmin. :)

Sirkku kirjoitti...

Nyt mä ymmärrän: se on siis geeneissäkin.

Ripu kirjoitti...

Sirkku: Hihhi!