Joulukorteista

Mä ihmettelen niitä, jotka kertovat, etteivät olisi koskaan uskoneet, että heistä tulee sellaisia, jotka ottavat kuvia lapsistaan joulukortteihin. Siis se kun on niin noloo. Tiedän itse asiassa vaikka kuinka monta äitiä, jotka ovat lausuneet nuo sanat. Siis mitä noloo? Musta se on vaan mageeta. Huomaatteko, että mummo yrittää täällä Viileä Venla -längvitsiä vääntää, jota neljävuotias viljelee täysin sujuvasti jutuissaan. Suomennos: en siis tajua mitä noloa.

Onko nimittäin mahtavampaa saada kortti ystäviltä, joita ei vaikka näe kovinkaan usein (ja vaikka näkisinkin), mutta kortista näkee, miten lapset on kasvaneet, ja miten ihania ne ovat ja miten meidän kortti meni nyt kyllä ihan riman alle, vaikka ajattelit, että tulipa upea tällä kertaa ja ja ja. No ei oikeesti. Meidän kortit eivät mene riman alle. Katso itse.


Tässäpä tämänvuotisia joulukorttiotoksia.

Mitä nää on ottaneet?

Kerrassaan upeita, fantastisia - näistähän tekisi kortit kaikista? Jos sinulle tuli nyt sellainen fiilis, että omat korttinne eivät ole ihan tätä luokkaa, niin äläpä harmittele. Ei kaikilla voi vaan olla yhtä hienoja. Ensi jouluna rimaa korkeammalle sitten. Hihhi.


Vertailun vuoksi alla yksi viimevuotisista joulukorttisuosikeistani.

   

Rauhallista joulua!