To Do:
kuva: täältä |
Viime jouluna Joulupukki toi minulle kuvassa näkyvän hässäkän valmistamiseen tarvittavat systeemit. Huomatkaa: ei mitään hajua edes oikeasta termistöstä. En tiedä minkä takia ajan itseni näihin tilanteisiin. Miksi ei voi olla tyytyväinen siihen, että yksivuotiaskin nukkuu jo kohtuullisesti ja itsekin tuntee olonsa jollain tasolla virkeämmäksi. Kun vaan ei voi.
Jotta elämäni ei tosiaankaan helpottuisi missään kohtaa, minä aion koota tuon Keleen. Huomatkaa asenne. En suhtaudu tähän minään hyväntuulisena pikkupiipertelynä, vaan tiedän jo, että nuo saakutan oljenkorret on roskapöntössä alta aikayksikön. En kuitenkaan luovuta vielä, kun tarvikkeitakaan ei ole edes otettu pussista. Mies pitää minua oikeasti ihan seinähulluna. Tai en ole vielä varsinaisesti kertonut hänelle tästä projektista, sillä se pyytää jotkut tyypit hakemaan minut. Lepäilemään. Ehkä aiheesta. Verenpaine on noussut jo tätä juttua kirjoittaessa, jotta syytä olisi vielä harkita. Nää on niin näitä Nearest cliff, please -juttuja, mutta kerrankos sitä himmelin kokoaa. Hah. Alku vaikutti ainakin lupaavalta, sillä naurusta ei ollut tulla loppua, kun tavasin ohjeita:
Himmelin valmistus vaatii tekijältään geometristä hahmottamiskykyä..
See you later!