Toisena adventtina ja viikonloppuna muutenkin

Toisena adventtina jouluradio raikui ja äitikin raikui maa on niin kaunista samalla kuin pienet ihanaiset tonttutytöt paistoivat pipareita. Olimme kotosalla ihan tyttöporukalla iskän ollessa koko viikonlopun huilaamassa jossain hiihtokeskuksessa (ilman suksia). Pitäähän sitä iskän saada huilata toisten iskien kanssa. Meillä oli onneksi tosi mukavaa kotona.

Ukkikin yllätti ja piipahti kylässä. Tytöt olivat tietysti ihan hullaantuneita. Paistoimme ukille torttuja, ja vinkiksi: perinteiseen luumuhillotäytteeseen vaihtelua saa laittamalla tilalle omenamarmeladia ja vaniljarahkaa. On. Tosi. Hyvää. Usko pois. Itse käytin Sunnuntain vaniljarahkaa, joka oletettavasti soveltuu torttuleipomuksiin paremmin kuin perusrahka.

Neljävuotias nautti suunnattomasti pipareiden leipomisesta. Hän tupsautti vähän jauhoja ilmaan ja kaulitsi taikinan kuin vanha tekijä, valitsi tarkoin muotit ja nosteli piparit pellille. Äiti sai kunnian kellottaa ja vahtia uunin luukun edessä etteivät ne pala. Neljävuotias totesi moneen kertaan, miten mukavaa on ja tuumasi joulun olevan paras vuodenaika. Niin minustakin.