HERRRRRÄÄÄTYYYYYS!
Hohhoijjaa, kylläpä olikin tuo viimeöinen hetki taas sellainen, että luottokortti vinkui Lontoossa asti. Tein sellaisen ostoksen, jonka tiedän hymyilyttävän minua aina kun siihen vilkaisen. Tästä puhutaan myöhemmin.
Onneksi neiti lähes puolivuotias havahtui unestaan eikä tullut tehtyä muita hankintoja. Tämä ao. henkilö on muuten ollut koko elämänsä ajan superherkkä ja kun vihdoin hänet saa uneen, niin eiköhän joku perhanan nivel naksahda, kun yritän lähteä huoneesta - muutenkin jo hengittämättä. Huoh. Näen itseni jonain mission impossible tyyppinä mustissa trikoissa (Helly Hansenin kerrasto* in real life), joka lähestyy vitriinissä olevaa jalokiveä, jota vartioi lukuisat lasersäteet, jotka minun täytyy päihittää... Aina se kuitenkin kosahtaa johonkin ja homma alkaa alusta. Huokaus.
BTW uusin hankintani auttaa myös näissä tilanteissa selviytymistä.. Hih. Tulisipa se meille pian.
Nyt uuden päivän touhuihin, johon kuuluu keikka Gaudetekidsillä. Sieltä etsin Ricen lautasia (enkä muuta-enkä muuta-enkä muuta). Meillä on nämä kupit olleet lähes neljä veen käytössä ja koska synttäriviikonloppu on lähestymässä (+ jälleen kakku-gate) arvelin, että lautasetkin voisivat olla kivat! Ja kakkukynttilät ja-ja-ja...
*) HH:n kerrasto (I know, I know) tuli hankittua Levin reissulle ja kyllä taas tämä mummo ilahtui. Mainio hankinta. Pitäisin näitä vaikka joka päivä, vaikkei suksia ole lähimaillakaan. Kalsarit päihittävät sukkahousut mennen tullen. Että sukkahousut voivat saadakin minut tiloihin! Jos ne eivät ole rikki, niin poikkeuksetta ne ovat aina liian pienet. Ja kuumat. Puistatus. Kun miettii miten sukkahousut voivatkin hankaloittaa elämääni, niin voi sanoa, että ihan haikein mielin varastoin nämä kalsarit odottamaan ensi talvea.
