maanantai 26. maaliskuuta 2012

Hyvän mielen haaste 2012!


Hei ihanaa, minut haastettiin pohtimaan mikä tuo hyvää mieltä. Kiitos Jarna, tämä oli mukavaa! Itse olen vasta uudelleenaktivoitunut yönaputtelija, joten olen luultavimmin tuiki tuntematon tilittäjä (miltei) kaikille haasteen vastaanottajille. Kiitokset teille ihanista ajatuksista ja teksteistä.

Toivottavasti ehditte miettimään näitä asioita, niistä nimittäin tulee oikeasti hyvä mieli - lupaan. Lörkäti, lörkäti, haaste lähtee matkaan NYT - viuuuuuuuh ja se pätkähtää näiden blogien taitaville kirjoittajille:


1) Kahden suora

2) Project mama

3) Diapers and delicatessen

4) Hajottamo

5) Pihalla kotona

Aina täytyy olla tietyt rajat ja limiitit, alla siis ohjeet:

Listaa asioita, jotka tuovat hyvää mieltä. Haasteessa kuuluu jakaa ainakin kymmenen (10) hyvän mielen asiaa, antaa vielä eteenpäin viidelle (5) bloggaajalle ja lisäksi mainitse haasteen antajasi.
Got it?

Itse sain oman haasteeni Jarnan Tyylisuuntauksia blogista, KIITOS! Nämä hyvän mielen asiat tulivat vaivatta mieleeni omalla ajallani, siis keskellä yötä, jolloin järkevä ihminen nukkuisi. Enemmänkin ja syvällisempiä ajatuksiakin olisi varmasti olemassa (yeah right), mutta nyt mennään näillä.

1) Ihanat lapsukaiseni: nelivuotias ja puolivuotias. Äidin aarteet. Ihanat ja kamalat. Snif! Ja erityisen hyvää mieltä tuo ne aamut, jolloin lapsi ei jää itkemään päiväkodin pihalle. :) Haluan myös kiittää meidän koko perhettä, johon läheisesti kuuluvat mm. ihana isosisko, joka pitää meistä huolta ja hänen kaksi ihanaa tyttöä. Meillä onkin todellinen tyttöjengi! Sisko-rakas: K i i t o s. We heart you!

Samaan kategoriaan myös ystävät, joita tulee nähtyä aivan liian harvoin. Onneksi on ainakin jokavuotiset pikkarit (pikkujoulut), joista poisjäämiselle on rikosnimike (tai ei ole oikeasti, mutta voisi olla). Kunhan jaksan (hirvee homma) pumpata jääkaapin maitoa täyteen, niin sitten lähdetään ottamaan muutama puteli skumppaa ja siihen päälle fiksusti muutamat Fisut. Vai mitä sitä nykyään otetaan? Tän ei pitänyt olla mikään Oscareitten kiitospuhe, sen vois laittaa noihin ohjeisiin. Ai niin, Mies meinas unohtua, koita kestää, ei mulla muuta.

2) Suklaa, ehdottomasti. Tämä ei kaipaa selitystä. Tai kaipaa, koska on olemassa ihmisiä, jotka kuulemma kykenevät varastoimaan suklaitaan kaapeissaan viikkotolkulla. En ymmärrä miten se on mahdollista. Ilman suklaata olen todellinen ämmä, oikea paska akka, jos näin voi sanoa. Sen verran itsekriittisyyttä multa kyllä löytyy, että ihan reilusti: voi sanoa. Olenkin vastattain havahtunut siihen todellisuuteen, että minulle ei kerta kaikkiaan sovi suklaaton elämä. Se on mulle kuin happi. Turha rimpuilla.

En kuitenkaan voi sietää Budapestia. Kuka helvetti syö Budapestia? Kuka sen on keksinyt? Multa meinaa itku tulla (vähintäänkin menee kaikki joulufiilikset), jos paketista paljastuu se kamala kiiltävä punainen laatikko, jossa kaunolla lukee tuo kaupunki. Olen niin rajoittunut, että en edes halua matkustaa tuonne, vaikka maksettais. Tai voisin ehkä tehdä poikkeuksen, JOS maksettais.

3) Astianpesukone tuo hyvää mieltä kotityöläiselle. Tämä tärkeä rakkine kuitenkin vaatii toimiakseen hiukan manuaalisia toimintoja, kuten veden lisäämisen vähintäänkin kolme kertaa lyhyen pesuohjelman aikana. Löytyipähän Aventin mikrosteriloijan kannelle joku funktio. Ei tule näitä kakkoslapsen tuteja juuri steriloitua, joutaapahan johonkin järkevään hommaan tuo kupu ja kasvaapahan lapsen vastustuskyky. Kiitos rakas isä, kun käyt antamassa tekohengitystä tälle arjen lifesaverille. Inhoan tiskaamista, joten tämä masiina tuo oikeasti iloa elämääni.

4) Perinteinen postikortti laskujen seassa. Aina hymyilyttää! Päätän itse joka vuosi, että nyt lähetän kaikille synttärisankareille vähintäänkin kortin. Missäs kuussa ollaan menossa jo? Ei vaan, lupaus on pitänyt - joidenkin osalta.. Tähän samaan voi laittaa ihanat naistenlehdet, kuten Menkat ja Kakat (Mieheni lanseeraama nimike). HAHAH! Lisäksi ihanat sisustuslehdet JA BLOGIT, joita selatessa innostuu haaveilemaan esimerkiksi omasta pihasta ja kodista ja päiväunista ja omasta(kin) elämästä ja ja ja.

5) Aurinko! Alkaa heti tehdä mieli uusia aurinkolaseja. Aurinko antaa lupauksen kesästä ja kesä on hyvä, vaikka poikkeuksetta aurinko huiputtaa minut laittamaan Converset liian aikaisin jalkaan, koska leikkipuistoissa on kuitenkin vielä polvia myöten sohjossa.

6) Hotjooga Kaisaniemessä on-off suhteessa since 2005. Aivan ihana, jonne kaihoan lämmittelemään, etenkin talvella. Huiputtaa luulemaan itseään huippujoogiksi, kun lämmössä venyy uskomattomiin solmuihin. Seuraavat päivät ovatkin mielenkiintoisia. Käykö muille koskaan niin, että kun sattuu niin sairaasti, on pakko vaan nauraa? No nää on just niitä mielenkiintoisia päiviä.

7) Sushi. En uskalla edes arvioida kuinka paljon olen tuhlannut nigireihin ja makeihin. Tuhansia euroja, varmasti. Ei kannata kehottaa tekemään itse. Been there (tosin n. 10 v sitten) and never go back (tai suunnittelin jopa Tokyokanin kurssia, mut se on toistaiseksi suunnittelun tasolla). Se sushikaislamatto on sitä paitsi nyt Barbien matto ja Mies vetää kotiin ostettua wasabia nakin päälle kuin sinappia. Zen Sushi niin Kaisaniemessä kuin Kämp Galleriassa - take me (and you) there, et voi mennä vikaan.

8) Shoppailu! Niin perinteinen kaupoissa haahuilu (mitä terapiaa!!!) kuin vahvana kakkosena nettihankinnat, joita tulee usein tehtyä ulkomailta asti. Aattele kuule, ulukomaelta! (Apua mikä urpo täällä puikoissa taas.) Mikä on oikeesti hassua, on se, kun tässä sivussa on oppinut tanskaakin: pige on tyttö ja kurv on ostoskori. ;)

9) Robert’sin tankkaus. Latte, jos kävelen kotiin. Cappucino, jos hoidan vielä asioita. Fiilistelykysymys. Ei kuitenkaan mitään siirappisysteemejä. Se on täräkkä tsufe tai vielä vähän täräkämpi.

10) Puhdas, siisti koti. Tämä on niin harvinainen näky, että tästä tulee aina hyvä mieli. Oi että. Huomenna, I promise. (EDIT: Tänään on tuo huominen ja huomenna on neiti neljävee partypartyparty! Ei ole todellista, miten sainkaan itseni taas tiloihin tänään. Mietin auttaisikohan, jos vetäsis jotain Malboro Lightsia, mutta sitten tokenin, että tässähän ollaan äiti-ihmisiä eikä mitään whitetrashporukoita. Mies puolestaan on kuin haaleassa vedessä ”eitässämitäänkiirettäole, minäkuuntelenkuulokkeilla, ensiiskuule,josjokuitkee.” *****!!! HUOMENNA HETKEÄ ENNEN KUIN VIERAAT TULEVAT, MEILLÄ ON PUHDAS, SIISTI KOTI (Miehen kanssa tuskin ollaan puheväleissä, mutta koti kiiltää ja uusia, ihania tulppaaneja on maljakossa!) Aamen.
-----
Siinäpä tulikin sitten hyvää mieltä ihan reilulla kädellä!

Lisäksi tuli niin paljon product placementtiä, että odotan täällä jo lahjakortteja hotjoogaan, (kiitos Harriet, kiitos - jo etukäteen!;), Zen sushiin, Robertsiin, ihan voip laittaa matkalahjakorttii, Helsinki Day Spa korttii esim. facial vois olla ihan ookoo, joku kokovartalohässäkkä ihan mahtava - kiitos, Fazer suklaalähetystä tännepäin - kiitos, Moët et Chandon, Mumm:kin käy, no perhana Freixenetiä saa laittaa kans, kyllä cavakin maistuu (tätä join pullotolkulla mm. We got Beefissä Tytön kanssa ENNEN lapsia, rairai - huh!). Kiitos, kiitos, kiitos lahjakorteista. P.S. Budapestiltä ei tarvitse vaivautua.

8 kommenttia:

LauraQ kirjoitti...

Hei mahtavaa, kiitos! Oon vähän huono vastaamaan haasteisiin, mutta sitä ei kande ottaa henkilökohtaisesti. En vaan saa aikaiseksi, ja sitten kun en vastaa johonkin tuntuu pahalta vastata toiseen. You know.
Mutta olen iloinen kun linkitit blogiisi, kirjoitat hauskasti ja rennosti. Tykkään! Ja tulen takaisin.

jarna kirjoitti...

Niin ihana iahna haastevastaus, olen onnellinen että haatoin JUURI SINUT! Blogisi on huippu!

Ihanaa päivää sulle ♥

Liisa kirjoitti...

Tiedäksä, mä syön budapestejä. Ne on ihan ok! Mutta kuka syö marmelaadia?!? Tää on mulle vaikee tajuta.

Ripu kirjoitti...

Hei en kestä!!! KIITOS! Ihan nyyh ja byää liikutuksesta (ja vähän unettomista öistä).

LauraQ, ymmärrän täysin! Kiitos kun piipahdit ja vauvauvau, jos vielä palaat.

Kiitos ihana Jarna! ♥ Kiitos vielä, kun haastoit. Sinulla oli ihania vastauksia, aloin mm. heti haaveilla omasta saunasta, jossa voisi joskus olla ihan zen - tai sit ei. Nyt heitän kaks kauhaa vettä ja neljävee tyrkkää ovet auki. Se siitä sitten.

Liisa - näinhän siinä sitten kävi, että joku ihana tyyppi tykkääkin Budapesteistä. Voi itkut. No kaikkea ei tarvitse eikä pysty ymmärtämään. Tätä et arvaa, minä yhdistin Mustapekkajuustoa ja puolikkaan vihreän kuulan joulun aikaan ja tykkäsin! Normaali ihminenhän minä en tosin ole.

Liisa kirjoitti...

Mä oon nyt jo monta kertaa lukenut tota tokavikaa lausetta ja menee vieläkin kylmiä väreitä.

Ripu kirjoitti...

Liisa: tämä ei suinkaan ollut minun keksintöni, vaan jonkun OIKEAN chefin suunnittelema juustolautanen tyyliin brietä ja viikunahilloa, mustapekkaa ja puolikas vihreä kuula. Ihan normitouhua. Kokeileppa. ;)

jarna kirjoitti...

Ja kärsin VVS:stä (=vikkelät sormet syndroomasta), joten älä huoli noista ihan mielipuolisista kirjoitushäröistä ;)

Anonyymi kirjoitti...

Voe herranen aika, että joku muukin nauraa, kun sattuu tarpeeks paljon! Oon jo vähän diagnosoinu miestäni, jolle käy noin... Joku sadomasokistinen homma tuo on, ku liittyy nimenomaan urheilusta saatuun kipuun tai vastaavaan. Aivan kreisiä.

Mulla saattaa kesken riidan yhtäkkiä pettää pokka ja siinähän menee pasmat aivan sekasin. Juoksen kesken lauseen vessaan hirnumaan. Joku siinä alkaa vaan naurattaa niin järjettömästi. Kaks aikuista ihmistä tässä inttää jostain aivan järjettömästä jutusta ja kumpikin on ihan tosissaan asiansa kans. Onhan se koomista. Paitsi raskaana. Raskaushormonit pistää pannan niin kireelle, ettei paljoo naurata. Huuli ja panta kireellä painetaan päivästä toiseen...

Hauska blogi sulla!

-Riikka