lauantai 23. kesäkuuta 2012

Yötön yö

panoramio.com


Juhannusaatto. On. Ohi. Päätä särkee. Yö on valvottu.

Melko tavallinen juhannuskuvio, mutta meillä valvominen ja päänsärky ei suoranaisesti johdu juhlimisesta, vaan valvomisesta. Valvominen johtuu kasikuisen levottomista unista ja Miehestä. Voi että minua otti päähän. Niin paljon, että kävin kerran vähän kankkuun monottamassa sikeässä juhannusunessa (ymmärrä tämä miten haluat) kuorsaavaa Miestä.

Olemme anoppilassa siis. Me tytöt nukumme parisängyssä ja Mies patjalla lattialla toisella puolella minua. Matkalaukkumme oli sängyn vieressä ja viskelin yöllä Miestä kohti lähestulkoon koko matkalaukun sisällön, koska en yltänyt tökkäämään lempeästi kyynärpäällä, enkä saattanut karjaista, että  LOPETA KUORSAAMINEN, koska olin juuri saanut kasikuisen takaisin uneen. Vihaan niin tällaisia öitä. Lapselle ei voi olla vihainen, jos kun yöllä herätään, mutta Miehelle voi. Etenkin kun kyseessä oli juhannusuni. Neljävuotiaskin totesi juuri kammarissa haistavan deodorantti. Hmmm. Voihan se siltäkin haista.

Meidän aatto sujui muilta osin suorastaan ihanasti. Tapasimme ex-tempore ystäviä ja vietimme koko päivän heidän kanssaan grillaten ja höpötellen lasten leikkiessä keskenään. Kävin tekemässä mummolassa salaatin ja kasikuisen sekä paistettavien halloumien vaatiessa samaan aikaa huomioni, en ehtinyt laitella salaatin tekemisestä aiheutunutta sekasortoa järjestykseen. Arvelin tulevani naapurista siivoamaan ennen kuin anoppi saapuu kotiinsa. Väärin meni. Kun saavuimme ystäviltä, paikat oli laitettu niiiiin siistiksi ja ojennukseen, että viesti meni kyllä perille. Anoppi 1 - Miniä 0. Apua, että hävetti. Pitikin aamulla hetki mietiskellä sängyssä, että millä sanoilla anteeksipyynnön aloitan. Anoppihan heti, että no mikäs sotku se edes oli. Vähän oli paperisilppua pöydällä. Ai peeveli, neljävuotias silppusi saksilla jonkun sanomalehden tuhanteen suikaleeseen. Sen unohdinkin.

Tästä on hyvä jatkaa. Milloinkahan niitä junia lähti takas etelään?

4 kommenttia:

Miima kirjoitti...

Meillä mies jää viihteelle yön yli, koska se nyt vaan on kaikille parempi niin ;D Tulee kotio sitten kun on järjissänsä ja toimintakykyinen (multa ei tasan löydy sympatioita itseaiheutettuihin päänsärkyihin tai väsymykseen, kunnon kotinatsi).

Ripu kirjoitti...

Meillä mies osaa käydä viihteellä noin niinkuin yleisesti. On oppinut, että tämä ei ole silmäsairaala eikä mahdollisista kiputiloista sovi valitella. Eikä onneksi ole sitä sorttia joka kaatuilee joka paikkaan, mutta tuo kuorsaaminen näissä tapauksissa... Kotona hän olisi viisaasti nukkunut toisessa huoneessa ja kaikki olisi hunkydory. Nyt oltiin täällä eikä siis olla hunkydory.

Miima kirjoitti...

Niin pitääkö mun nyt selventää :D Ei se mitään övereitä harrasta (kun on migreeniin taipuvainen ihan ilman nautintoaineitakin), mutta oikeesti - miten voi jo parista kaljasta tulla sellainen moottorinpärinä-efekti?!!??? Onneksi ei ole tarvinnut enää vuosiin sellaista kuunnella ;D

Olisit laittanut sen jonnekin ulkorakennukseen... ;)

Ripu kirjoitti...

Miima: Ei tarvitse selventää. :D En epäilytkään, että just sun mies harrastais övereitä. Ulkorakennus a.ka puuliiteri - I'm not that evil. Ehkä.