torstai 28. kesäkuuta 2012

Yksinkertaista, dear Watson

kuva: fruugo.com

Kotona day II. Ihan täyttä hevelettiä jälleen kerran. Olin aamulla säntäämässä Lastenpuoti Lauretten loppuunmyyntiin*, kun minut pysäytettiin ja huomautettiin, että top tykkänään, rätti kouraan ja vasta sitten tilit tyhjäksi. Minulla kiehautti siihen malliin, että jotkut uhmaikäisen itkupotkuraivarit olisivat jääneet niin toiseksi. Ei pitkään aikaan olekaan otatellut samalla tavalla. Ihan järkyttävää, kun piti jäädä siivoomaan. Buu-huu. En kyllä ymmärrä miksi aluperin jäin, mutta päivähän oli pilalla jo pelkästä vihjauksesta. Aloin vääntämään jotain typerää lihapullaa dramaattisin liikkein, kun en raivoltani kyennyt tarttumaan mihinkään muuhun. Sinänsä hyvä, tulipahan tehtyä lounaspullat, koska ne olisi saattaneet jäädä päivällisaikaan rauhallisimmissa tunnelmissa (lue: kokonaan tekemättä). Siivosin lihapullien pyörityksen jälkeen myös koko huoneuston, parvekkeen ja vessan, perkele.

Tulipa taas sellainen fiilis, että mistä tuokin raivo oikein nousi. Minä tykkään, että on siistiä, mutta mieluiten siten, että joku muu on siivonnut. Well, who wouldn't, mutta minä oikesti tarkoitan tätä. Koska tämä vaihtoehto on harvinaista herkkua, täytyy siivouskipinän lähteä minusta itsestäni. Enkä halua, että Mies on silloin lähistöllä, kun alan toteuttaa tätä kutsumusta. Mies voi olla mieluusti lastenhuoneessa pitelemässä kiinni muuta siivousapua, mutta en kestä, jos siinä ollaan Miehen kanssa touhuamassa vieri vieressä samaa asiaa. Biatch (tiedetään).

Oivalsin tänään, että emme ole äyskäröineet toisillemme enkä minäkään ole tuntenut mitään epämiellytttäviä tuntemuksia ollessamme lomalla toisten nurkissa, kuten kälyni minulle alleviivasi. Tämä johtuu yksinkertaisesti siitä, että minun ei ole tarvinnut siivota. Niin yksinkertaista. Heti, kun tähän huusholliin astui sisään, iski migreeni ja tänään piti alkaa heti aamusta toteuttamaan jotain, joka ei ole varsinaisesti omalla mukavuusalueellani päinkään. 

Jotta ihana, iloinen, mukava, miellyttävä, lempeä ja erityisesti kaunis minäni jatkaa olemassaoloaan ilman häiriötiloja - meille on hankittava siivooja. Ei ole muuta vastausta.



*) Tiedoksi Gantin, Ralph Laurenin, Burberryn, Tartine et Chocolaten kamuille loppuunmyynnissä -50%, mutta ei siellä ollut mitään meidän kokoja eikä ne ehkä muutenkaan olleet ihan tämän päivän moodiin sopivia rimpsuja.) Pyörittelin ihania Shepherdsin karvakenkiä ysikuiselle, kunnes äly käväisi päässä ja tajusin, että tuo vauva juoksee ensi talvena eikä tämmöisiä kusiluistimia enää tarvita, vaikkakin olivat tosi ihanat.

6 kommenttia:

Miima kirjoitti...

jep ja jooh... Mä olen aina ollut sitä mieltä, että mun olisi pitänyt syntyä johonkin prinsessalinnaan, jossa joku muu hoitaa nuo ikävät kodin kunnossapitovelvollisuudet... nimim. anoppi pesi ikkunani ehkä 3 vuotta sitten...

Heidi kirjoitti...

Itsekin haluaisin siisteyttään kimaltavan huushollin ilman, että pitäisi sormeaan nostaa. Mutta kun kaikki (lue mies ja sen yhden kerran palkattu siivousfirma) ei siivoa _oikealla tavalla_ , on pakko siivota itse. Silloin kun ei jaksa/ehdi, ahdistus valtaa mielen. Olen noidankehässä.

zirk kirjoitti...

Ngh: juuri kuule väsyneet kilarit vedin, kun sohvalla lojui puoliksi syötyjä tomaatteja kun meinasin siihen parkkeerata imettämään ja katsomaan töllöä.
meillä molemmat siivoilee, mies jopa enemmän.
Inhoa kotitöitä ja olisin siivoojan kannalla. TODELLAKIN. niin että sympatiat sinne.
Mä en vaan alkaa siivoileen vihjailuista, vaan harrastan paikalta pakenemisia kivoille pikku kyläreissuille AIKAS USEIN: :D

Ripu kirjoitti...

Thanks girls! Mikä lie horrorpäivä oli taas käsissä pideltävänä. Otin illalla tupla-annoksen suklaata, niin kyl se siitä kattokaas. Se on tuo siivous semmonen laji, että kaikki finesset on oltava kohillaan, kuten Heidi sanoi, että homma hoidettava kaiken lisäks oikealla tavalla. Eihän se muuten kannata.

Miten Miima on muuten saanut anopin ikkunanpesuun? Annoitko sille jotain? :D

Zirk: Sulla on tuo alibi. Meillä Mies aina kuittailee, etten voi tehdä mitään, kun siinä sitä vaan istutaan ja imetetään. No harmi. Kyllähän minä muuten vaikka rätillä pyyhkisin pintoja, mutku nyt vaan ei voi..

zirk kirjoitti...

Niinpä! Imetyshän EI ole vapaata vaikka töllöä samalla vahtaiski ku siinä on niin KiIINNI lapsessa :D

Miima kirjoitti...

Anoppi on auttanut meillä muutoissa lähinnä sillen että on pessyt niitä ikkunoita ;D Pitäis vissiin taas muuttaa...