Maanantai - uusi mahdollisuus
Punajuurikeitto - aurajuustoa hitunen, täysin sallittu maanantailounas, kaiken lisäksi kaunis. |
Maanantai - uuden alku, uusi mahdollisuus.
Maanantaista alkaen en syö suklaata, aloitan jumppaamaan, juon vettä vähintään kaksi pullollista työpäivän aikana, syön hedelmiä ja kirsikkatomaatteja, en syö suklaata - joko sanoin tämän?
Jep, on maanantai ja hampaat on pesty, jotta en eksyisi suklaakaapille. Todellakin omituista, että tässä osoitteessa ylipäätään on suklaakaappi, se on sama kuin viinakaappi. Tarpeeksi korkealla harkitakseen, jos aikoo sieltä jotain ottaa. Pulloja siellä on kuitenkin huomattavasti enemmän kuin sitä suklaata. Se, miksi siellä on suklaata, johtuu puhtaasti viikonlopun reissusta, joka päättyi vasta eilen ja josta lisää tuonnempana oma tarinansa.
Havahduin siellä viikonlopun reissussa, että syksy on tehnyt tehtävänsä. Pehvalla on tullut istuttua, eikä liikuttua yhtään. Olen vedonnut siihen, että on ne pitkät työpäivät ja pienet lapset, en halua viettää iltoja jossain hikisillä saleilla, vaan istua jälleen sillä pehvalla pienet tytöt kainalossa. No tämä valinta valitettavasti on alkanut näkyä - ikävällä tavalla peilikuvasta. Viikonloppuna syötiin ja juotiin ihan järkyttävät määrät kaikkea mahdollista, joten sunnuntai-iltana oli tarpeeksi kylläinen fiilis päättää, että huomenna maanantaina alkaa uusi elämä.
Maanantai alkaa olla pulkassa ja vielä hyvässä nuhteessa:
Aamulla tankitin ruisleivän ja laten (ilman sokeria, en käytä muutenkaan, joten ei ollut mikään tiukka valinta).
Lounaaksi kuvankauniin keiton ja pari ihanaa leipäviipaletta - viheröljyllä (Soppakeittiössä vierailleet tietävät, mitä tämä ihanuus on).
Välipalaksi satsumaksia 4 kpl ja purkkaa liikaa (muista kohtuus - laksatiivisia vaikutuksia ja ilmapallovatsaa ei siis haluta).
Illalla Miehen tekemää makkarapastaa lautasellinen. Mitä? Pitäähän sitä ihmisen syödä ja itse asiassa ruokaa saakin syödä, mutta herkutella ei saa.
Ja sitä vettä niin, että kävin pissillä työpäivän aikana useammin kuin viimeisen viikon aikana.
Eikä siinä vielä kaikki, crème de la crème on sitten se jumppa, joka nyt alkoi 30 päiväksi. Morjens Jillian Michaels, en malta odottaa sitä hottisminua, joka odottaa just sopivasti jouluna, kun jaksan hikoilla kanssasi 27 minuuttia joka päivä. Tämä on tehokas jumppa, eikä ollenkaan niin paha, etteikö jaksaisi. Tein tämän kanssa tuttavuutta lähes parikymmentä päivää viime kesän taitteessa, mutta sitten tuli työreissu ja repsahdus, enkä saanut vedettyä kaikkia kolmea tasoa läpi. Heikko on ihmisen mieli.
Nyt katsotaan jälleen kerran mistä tämä tyttö on tehty, mihin saakka se maanantain kantti kantaa. Pakko lähteä nukkumaan, etten syö enää mitään.
Onko siellä muita maanantaisin uuden elämän aloittajia?