Ensilumi ja yhdessäolon taikaa

Viikonloppu alkoi, kun juna aloitti lumipyryisen taipaleensa kohti mummolaa. Perille meidät toi ratikka-juna-minibussi-ukinkyyti -kombo. Mummolassa vastassa meitä oli ihanat serkut, täti ja ukki. Illalla ukin sauna antoi meille pehmeät löylyt ja uni mummolassa oli takuuvarmasti syvää. Mummolaa voi helposti markkinoida stress-free-zonena, sillä siellä ei työasiat mieltä vaivaa. Olo on levollinen ja on niin hyvä olla.

Aamu valkeni lumipeitteen ihastelulla ja eipä aikaakaan, kun lumiukko ilmaantui pihaan. Ennen yhden ihanan synttärisankarin juhlimista, äidin haudalle veimme kynttilät jokaiselta meiltä tytöltä. Ikävä on äitiä ja se ei varmasti ikinä muutu. Nyt meitä on me. Ihana isä ja me tytöt, niitä miehiä unohtamatta. Kuten yksi meistä viisaista sanoi, ja niin se on - Äiti kulkee aina rinnalla; mielessä, muistoissa, esineissä, tunnelmissa ja meissä jokaisessa. 

Yksi pienistä tytöistämme juhli synttäreitään. Mekot silitettiin, onnittelulaulut laulettiin ja sankaria ihmeteltiin . Onnea, onnea! 

Niin onnekaita olemme me. 

♥     

P.S. Kotimatkakin on edennyt Tikkurilaan saakka ja se mahdoton naistenlehtikin on luettu. Must be magic.