tiistai 26. elokuuta 2014

Eskarilaisen tossut ja ruusujen elämän pitkitys




 


En sitten suostunut hm:n jumppatossuihin, vaikka nekin kimaltavat. Muutamat tossut ovat puhki kuluneet alta aikayksikön ja sitten jossain joulujuhlassa olen kauhistellen katsonut, kun lapsen varpaat kurkkivat kärjistä.

Tänä syksynä satuin kurkkaamaan Pikku Jalat.fi -kauppaan ja lopputulos onkin nähtävissä. Lapsi itse ihastui Petit by Sofie Schnoorin söötteihn persikkametallin värisiin tossuihin, koska toivoi tossuissa olevan "äksät". Hetki meni tajutessa, että häntä viehätti ristiin menevät kuminauhat. Ahaa. Näiden tossujen lesti oli kuitenkin leveämmän puoleinen, jolloin niihin jäi liikaa väljyyttä meidän normilestiselle neitille. Tossut lähetettiin pitkin hampain takaisin. Lapsi ehdotti, että voi laittaa tossujen sisään villasukkaa, muutamat pohjalliset ja ties sun mitä fyllinkiä, jotta olisi vain saanut ne pitää. Äiti vei tossut postiin. Mikä pits!

Tilalle tilasin kapeampilestiset Bisgaardin kultakimaluudet. Nämä sopivat jalkaan kuin valettu. Kuminauha pitää tossun paikoillaan, joten näissä voi olla käyntivaraa, vaikka muuten ei tossuihin oikein kasvunvaraa voi varata ilman etteivät ne putoaisi jalasta.  

Pääasiassa näillä viiletetään päiväkotikäytössä, mutta nämä ovat kyllä niin kauniit, että menevät myös juhlakäytössä - ja tulevissa syksyn harrastuksissa - oma tarinansa..

Niin ja en raaskinut heittää ruusuja maljakosta roskiin, vaan päätin pitkittää niiden eloa laittamalla ne pariksi päiväksi (lue: viikoksi) veteen meitä vielä ilahduttamaan. ♥

*Tossuista saatu alennusta


2 kommenttia:

Ä.Hupulainen kirjoitti...

Kaunista, kaunista vaan!

Riikka kirjoitti...

Kiitos, kiitos.