lauantai 3. toukokuuta 2014

Kevätstartti Tukholmasta!


Alkaa vähitellen lehdet ilmaantumaan puihin täälläkin, atshiuuu vaan! Tosin viime päivinä on koettu taas kylmiä sormia, vuotavia neniä ja just-kun-pakkasin-kaikki-talvivaatteet-pois -sadattelua. Oh well. Fiilistellään sitten näillä pääsiäiskuvilla. Me otettiin varaslähtö ihanaan kevääseen pääsiäisviikonloppuna Tukholmassa. Valmistaudu huokailemaan.




Tukholma ei pettänyt tälläkään kertaa. Meidän jengi jaksoi huokailla. Voj että. Samoja kujia, kadunpätkiä, sama tikkunekkukauppa Gamla Stanissa, metron viisto hissi, joka alkuun tuntuu siltä, että hissi kulkee sivuttain, kunnes huomaat sydämen tasoittuessa, että jasså tämähän kulkee liukuportaiden lailla - kiitos paljastavien lasiovien. Aina sitä viisastuu.




Olimme Päivä Tukholmassa -aikataululla ja päätimme nautiskella päivästämme ilman suurempia suunnitelmia. Mies kysyi onko NK absolut must, eikähän se ollut, ja sopu säilyi koko päivän! Täysin shoppailutta ei tarvinnut olla, Galleriet tien toiselta puolelta kurkattiin kuitenkin. Vanhan kaupungin ihanat puodit vetoavat aina vaan, enkä puhu nyt niistä turistirysistä, vaan esim. kuvan lamppukaupasta, josta mukaan lähti uuden sävyisiä palloja La Case de Cousin Paul (a.k.a. Paulin pallot) -lamppuihin.

Kotona pohdittiin kyllä, että Skansen olisi kiva, mutta siihen olisi varattava koko päivä, joten mennään sinne vaikka ensi kerralla. Meidän viime kesäiset Skansen-terveiset löytyvät muuten täältä. Suosittelen lämpimästi. Me kuitenkin tällä kertaa suuntasimme Värtänin satamasta (Silja) metroon ja hurautimme Tukholman ytimeen.

Kävimme myös Kuninkaanlinnan liepeillä tsekkaamassa esikoisen toiveesta, olisikohan prinsessoja paikalla. Ei näkynyt, ja selitin Madden olevan vauvan kanssa Amerikassa. Kuusivuotias totesi, että sehän selittää kaiken. Välillä asiat ovat hyvinkin yksinkertaisia.



Oli niin upea ilma, että ei voinut kuin ihmetellä, miten sääkin on Tukholmassa niin underbart. Miehelle piti todeta laivalta lähtiessä, ettei hän pärjää ilman takkia, vaan vielä mitä, oli tosi lämmintä! Tiedetään, mummo mikä mummo.

Kungsträdgården hurmasi kukkaan puhjenneilla kirsikkapuilla muitakin kuin meidät. Kävelimme Birger Jarlsgatania ihastellen ja kauhistellen - miten-sen-nyt-ottaa- Guggeja, Fendejä, Vuikkareita ja muita kamuja matkalla metrolle ja palasimme Tukholman keväästä huumaantuneita takaisin laivaan.



Oj että. Mä tunnen nää mestat, enkä koskaan kyllästy. Mies on kylläkin sitä mieltä, että on käsittämätöntä, ettei minulla ole hajuakaan, missä milloinkin kuljetaan. Ei pidä paikkaansa. Sitä paitsi det spelar ingen roll. Ihan sama, missä sitä dallailee, kun kaikkialla on niin kaunista. Tukholmassa.



4 kommenttia:

Merikuu kirjoitti...

Komppaan! Ihan mun lempikaupunki! Me oltiin viime kuussa ja mennään taas tässä kuussa uudestaan. :)

Riikka kirjoitti...

Merikuu: Oj mahtavaa! Mekin saatiin Siljan risteily ostoksista, mutta saapa nähdä, miten ehditään se käyttää. Eihän se olisi kuin lähtisi. :)

Missä te käytte päivän aikana?

Anonyymi kirjoitti...

Riikka, mistä toi Tukholma-intoilu johtuu. En ihan tajua. OP

Riikka kirjoitti...

Hei OP, miten et tajua? :) Niin härligt, skönt, ihana ja mahtava kaupunki vain merimatkan päässä. Se on myös sitä, että lasten kanssa on sinne helppo reissata, mutta onhan ne ruotsalaiset vaan niin fiiniä jengiä. Javist! Niin ja niillä on ne kuninkaalliset. Yhä itkettää se Danielin hääpuhe. Oj! :) Joko tajuat? ;)