perjantai 27. huhtikuuta 2007

Toleranssia tosissaan

Terve!
Päivä alkaa olla pulkassa ja onnea itselleni siitä, että olen selvinnyt perjantaihin saakka. Meinasi kyllä käydä köpelösti lounaalla, kun Herra IsoHerra mainosti olevansa tosi suvaitsevainen, koska on käynyt Ameriikassakin. Se on siitä katos todisteena. Siellä se on hienoo se meininki. Donald Trump is "the man". Siitä todisteena jokaisen työntekijän on pitänyt ihastella Herra IsoHerran lompakkoa, joka on muutes ostettu - mistäpä muualta kuin Herra Trumpin giftshopista Trump Towerista. Meni kyllä keitot vähän väärään kurkkuun, kun IsoH latasi: "Mulla on vuodelta kolkytysi tietosanakirja ja katoin sieltä mitä neekeristä sanotaan. Siellä sanotaan, että neekeri on musta käkkäräpäinen, joka suuttuessaan sätkii raajojaan." Siis apua. Miten kukaan voi edes sanoa tuollaista?!

Lakeijatkin katsoivat jo toisiaan merkityksellisesti, mutta nauroivat tietenkin IsoH:n jutulle. Minä kokosin itseni ja - kuten aina - asetuin poikkiteloin ja sanoin, että "on kyllä kamalaa, että kerrot ääneen tuollaista", jonka jälkeen IsoH sanoi, että "mulla olis myös viis juutalaisvitsiä, mutta en viitti tässä kertoo." Kertoi kuitenkin oman versionsa siitä, miten juutalaiset tulivat Suomeen: "Se meni se tilausjärjestelmä pieleen, kun tänne tulikin nuoria naisia - ne oli kato varmaan tarkotettu sotilaille, mut ne menikin sitten näille vanhemmille miehille ja syntyi sitten tää juutalaisyhteisö tänne Suomeen." There. Huomautin, että mitähän työsuojelu sanoisi noista jutuista. IsoH:n mukaan ei niitä paljoo tällaset kiinnosta. Sitten kamala sadattelu pojuille, kun mä kiellän häntä käyttämästä neekeri-sanaa, mutta hän kun ei näe kerta kaikkiaan siinä mitään pahaa.

IsoH oli ostanut kokista ja ihme kyllä myös "lihktiä", kuten hän sitä useaan kertaan mainosti, niin kysäisin sitten, että saako ottaa. "Joo, jos otat kaks, niin se maksaa sulle yhden lounassetelin." Kyllä on vitsikäs äijä. Sitten kantaa mun pöydälle koko ajan jotain saamarin after-eightejä ja keksipaketteja oikein Ameriikan kokoisissa laatikoissa, kun olen oikein ääneen sanonut, että en syö pullaa enkä keksejä, vaan yritän elää vähän kevyemmin. No arvaahan sen montako after-eighttiä on mennyt. Viskasin sen lootan nyt sen "työpisteeseen", vaan eiköhän se kohta jo töröttänyt se laatikko mun pöydän kulmalla, on se kumma!

Kohta mä kokoan ne vähät rippeet, jotka mun ihmisyydestä on jäljellä ja hyppään bussiin. Ai sitä autuutta, kun ei tarvitse nähdä tätä legioonaa useaan päivään. Herra IsoH aikoo juhlia rankasti, joten me saatiin maanantaikin vapaata. Hei hip huraa. Tietenkään tämä vapaa ei ilmaiseksi tule, vaan siitä varmaan maksetaan sitten rankasti ensi viikolla. Täytynee varmaan jonkinlaiseen myrkytystilaan itsensä ajaa näinä vapaapäivinä, että selviää taas tulevista koettelemuksista, mutta ihanaa, ihanaa oloa muutaman päivän ajan, vaikka vähän päätäkin jomottaisi, niin se kyllä voittaa tämän maanpäällisen helvetin!!!

Ei kommentteja: