Händikäppi
Back in the office. Mä olen vihdoinkin päässyt kartalle tästä konsulttien kierosta maailmasta. Esimerkkinä päivärahat. Nuo kuuluisat WorkShopit pidetään aina muualla kuin varsinaisella työpaikallani, niin silloin niistä kuuluu saada päiväraha. Ensimmäisen kerran jälkeen Herra Isoherra sanoi, että "Njää, mä en oikein tiedä noista päivärahoista, kun ei kukaan niitä ole ennekään pyytänyt." Mä ajattelin silloin, että onpa erikoista. Olin silloin "uusi" ja "kuuliainen" työntekijä ja jätin asian sikseen. Nyt huomasin, että jopa yrityksen "konseptikirjassa" mainitaan, että päivärahat kuuluvat jokaiselle ja yada yada. HAH! Eipä ollut tullut Herra Isoherra vilkaisseeksi sitä turhanpäiväistä vihkosta, joka muutes on oikein muovisissa kierrekansissa ja tehty tässä sweatshopissa omalla mahtavalla laitteistolla. Tuo kierrekansiin kaiken tunkeminen on muutes kans yks outo trendi. Yrityksen "Terminologiakirja vrs. 1,0" (palaan tähän vielä) on myös tietenkin kierrekansiiin sidottu, vaikka sivuja on peräti 15 ja se olisi helpompi lukuisempi ihan niitattuna.
Back to päiväraha. Laitoin päiväraha-anomuksen IsoHerran hyväksyttäväksi ja se siinä jo alkoi hiiltymään ja sitten luuli vetäsevän hihastaan oikein todellisen ässän: "Joo, no mut nyt sitten sun pitää antaa sitten mulle lounasseteli siltä päivältä." Mä olen kuitenkin niin viksu ja vilmaattinen, että olin soittanut verotoimistoon ja pyytänyt heitä toimittamaan minulle tekstinpätkän, että lounasseteli ei vaikuta tähän päivärahaan mitenkään. HAH.
Tämä keskustelu jatkui myös lounaalla ja nyt IsoHerra on niin tulistunut, että ei usko ennen kuin tulee selvitys verovirastosta. "Verotoimistohan on tosi looginen ja tämä asia ei ole looginen, joten mä haluun nyt kattoo tän jutun ja sitten aion kyllä kysyä kollegalta miten niillä nää päivärahajutut." Huhhuh. Mä sanoin, että niissä ei ole mitään kysymistä, laki on laki. Pojut käpertyivät kuoriinsa ja arvelivat, että kohta räjähtää ja sitten IsoH:n pinna katkesikin ja se ihan huusi mulle, että "LOPETA JO!" Hei kamoon. Onpa iso juttu, kun joutuu lakia noudattamaan. PYH.
Todellinen "händikäppi" toi Herra IsoHerra. Laitoin iPodin täysille, kun IsoH sitten rauhoitteli ja luennoi pojuille äsken, että "pitää tsekata tarkkaan missä ne händikäpit tässä sitten on". Hän kyllä itse tietää, kun on ollut alalla jo yli kakskyt vuotta. "Ei kehtaa kato asiakkaita suututtaa jonkun päivärahan takia." Pojut on ihan, että vou, händikäppien etsintään, mahtavaa! Tsiisus, mä tartten kohta nitroja.
Back to päiväraha. Laitoin päiväraha-anomuksen IsoHerran hyväksyttäväksi ja se siinä jo alkoi hiiltymään ja sitten luuli vetäsevän hihastaan oikein todellisen ässän: "Joo, no mut nyt sitten sun pitää antaa sitten mulle lounasseteli siltä päivältä." Mä olen kuitenkin niin viksu ja vilmaattinen, että olin soittanut verotoimistoon ja pyytänyt heitä toimittamaan minulle tekstinpätkän, että lounasseteli ei vaikuta tähän päivärahaan mitenkään. HAH.
Tämä keskustelu jatkui myös lounaalla ja nyt IsoHerra on niin tulistunut, että ei usko ennen kuin tulee selvitys verovirastosta. "Verotoimistohan on tosi looginen ja tämä asia ei ole looginen, joten mä haluun nyt kattoo tän jutun ja sitten aion kyllä kysyä kollegalta miten niillä nää päivärahajutut." Huhhuh. Mä sanoin, että niissä ei ole mitään kysymistä, laki on laki. Pojut käpertyivät kuoriinsa ja arvelivat, että kohta räjähtää ja sitten IsoH:n pinna katkesikin ja se ihan huusi mulle, että "LOPETA JO!" Hei kamoon. Onpa iso juttu, kun joutuu lakia noudattamaan. PYH.
Todellinen "händikäppi" toi Herra IsoHerra. Laitoin iPodin täysille, kun IsoH sitten rauhoitteli ja luennoi pojuille äsken, että "pitää tsekata tarkkaan missä ne händikäpit tässä sitten on". Hän kyllä itse tietää, kun on ollut alalla jo yli kakskyt vuotta. "Ei kehtaa kato asiakkaita suututtaa jonkun päivärahan takia." Pojut on ihan, että vou, händikäppien etsintään, mahtavaa! Tsiisus, mä tartten kohta nitroja.
