maanantai 23. huhtikuuta 2007

Moody Monday

Ajattelin aamulla, että hohhoijaa raskasta on, mutta jospa ajattelisin positiivisesti siihen asti, kunnes se ei ole enää mitenkään mahdollista ts. kun astun toimiston ovesta sisään. Hyppäsin bussiin, kuuntelin Tuomoa ja jossain vaiheessa vilkaisin puhelinta - kuinka ollakaan Iso Herra oli jo soitellut. Soitin takaisin ja heti syyllistys, että enkö ollut vielä töissä. No en ollut, kun bussissa. Eilen, siis sunnuntaina, pyhäpäivänä, IsoH yritti soitella, mutta en vastannut, kun en kerrassaan ymmärrä miksi pitää soitella vapaapäivänäkin, niin laitoin vain viestin, että on kuule kauheet migreenit, jos asiaa, laita viesti. No tämän aamuinen puhelu koski minun eilistä "migreeniä" ja se meni tosiaan näin: "Nyt mä toivon kuule, että sä kuuntelisit mua, kun sä et koskaan kuuntele mua, mutta kuuntele nyt. Sulla kun on tota migreeniä ja ne flunssat, niin usko jo, se on allergista. Nyt menet ja ostat heti antihistamiinia." Sanoin topakasti, että itse uskon, että se oli sitä, kun oli niin kamala viikko töissä viime viikolla, että stressi purkaantuu ja mun siskon perhe oli tosi flunssassa, kun kävin niillä viikko sitten. Niin vielä vaan väitti, että "Se on kuule sitä allergiaa ja sillä hyvä." Voi että meinasin heittää koko puhelimen kuraojaan, kun mua niin otti päähän. Klonks. Positiiviset fiilikset katosivat heti kärkeen.

Lakeijat ovat säntäilleet täällä koko päivän, kun IsoHerra on positioimassa myrkkyä jonkun asiakasparan mieleen. Ottaisivat iisisti. Eivät vielä oikein tajua, että silloin kannattaa vaikka kirjottaa blogia, kun ei ole tarkkailevat pythonin silmät paikalla (mulla vaihtuu noi mielikuvaeläimet noissa IsoH:n silmissä). Olen sähissyt paikaltani, että täällä on sitten turha olla mistään eri mieltä ja pojut vaan sinisin silmin kattoo mua kuin olisin joku katkeroitunut ja vaikea ämmä. Sanoinkin ihan varmistukseksi ääneen, että mä kuulostan varmaan tosi hankalalta tyypiltä, kun en ole aina kaikesta samaa mieltä kuin IsoHerra, mutta tulette huomaamaan... KJÄH, KJÄH. Kauheeta ihan.

Lakeijat ovat yrittäneet lähestyä mua tänään. Kyselevät kaikkea ja mä vastaan, että OIKEESTI miettikää ite, ei se IsoH tiedä mistään mitään, jos se on sanonut, että tee niin ja niin. Musta tulisi varmaan ihan mahtava työnohjaaja.

Kohta on maanantai lusittu. Jee. Pakko lähteä jonnekin veri-suussa jumppatunnille, että saa taas itsensä kasattua. Huomenna mulla onkin varsinaiset kissanpäivät, kun Herra IsoHerra on poissa ja saa luennoida uudelle lakeijalle "miten näitä hommia oikein tehdään" yhdessä tosi mahtavassa "WorkShopissa". JEE. Ihan oikesti suorastaan positiivinen fiilis tuli muhun. Plim. Nyt se lähti pois, kun puhelin soi.

No kukas se sieltä soittaa. Nyt on kaikki sekaisin IsollaHerralla, että jatketaan taas. Mä rupean ratkomaan nyt näitä ydinasekoodeja. HAH.

Ei kommentteja: