sunnuntai 13. syyskuuta 2015

Dudadedän duududidet ja leffakriitikko asialla




Ei tämä nyt niin paha ole, vähän on nenä tukossa. Sarvikuonoa näytin jo tälle nenälle, niin se jo heti siitä aukesi. Taikaa. Perheen pienimmäinen on meillä se varsinainen dudadedä. Tällä viikolla olen henkilökohtaisesti potenut ennemminkin niskanseudun vaivoja, joita olen jopa aktiivisesti hoidattanutkin. Tästä vilautuksia instassa, mutta kerron kyllä enemmänkin, miten sarjahoito vaikuttaa.

Ostin töiden alettua vähän niinkuin varuiksi Clipperin Sleep Easy teetä ja nuhan yrittäessä vallata nenäonteloitani, keitin lempeää teetä iltajuomaksi. Kohta nukuttaa. Zzzzz. Ihan varmasti. Teessä on mm. kamomillaa, joka rauhoittaa juoksusta rasittuneen kehoni (still going strong - tai aika hitaastihan minä mennä löntystän, mutta back in da game muutaman taukoillan jälkeen). 





Muussa elämässä tapahtunutta: 

Mekin kävimme katsomassa paljon kehutun Inside Out - Mielen sopukoissa -leffan. Kriitikko minussa arvioi leffan ihan ookooksi ja kyllä minäkin pienet tirautin yhdessä kohdassa, mutta ei leffassa ollut sitä vaikutusta, jonka toivoin siinä olevan ekaluokkalaisen ollessa leffaseuranani. Voi olla, että johtuu myös pienemmästä neidistä, jonka kanssa poistuimme puuteroimaan nenät kesken leffan. Tämä on aina ihan vakio. 

Mikä hulvattominta, ovella iskettiin 3D-lasit käsiimme ja siinäpä sitten motivoimaan epäuskoisia lapsia pitämään ne päässä, koska muuten kaikki näyttää ihan epäselvältä. Kolmevuotiaalle ne rillit olivat liian isot, päädyin pitämään niitä hänelle päässä sen ajan, kun hän niitä ylipäätään suostui pitämään. Vanhempi lapsi pohti, onko leffa jännittävämpi lasit päässä. Hän kurkisteli kauan rillien yli tai ali ennen kuin oli varmistunut, että lasit oikeasti tarkoittaa vain sitä, että kuvasta saa jotain selvää. . Itselläni olikin todelliset foureyes, kun iskin kolmedeet omien rillieni päälle. Mikä show.

Ensi viikolla mielenkiinnolla seurailen, ollaanko sitä perjantai vapaalla - vai mites se menee, miten sitä lakossa ollaan. Täytyy ottaa selvää, kun en ennen olekaan hulinoinut poliitikkoja vastaan. Suorastaan anarkistinen olo. Laitan hakaneulan vaikka hmmm... ei poskeen, mutta johonkin, lupaan tai sitten unohdan koko jutun.

Niin ja tuo sarvikuonokuvan lavuaari. Minä tunnustan. Minä olin asialla. Minä sen särin. En voi käsittää, miksi peilikaappeja ylipäätään on tuommoisen posliinivadin päälle pitänyt sökötellä. Tilastollisesti vähintäänkin kerran jotain sieltä siihen altaaseen pudottaa. Se tapahtui minulle nyt. #tragedy

Nyt tee alkaa selvästi vaikuttaa. Kauniita unia.

 







 



2 kommenttia:

Jennijee kirjoitti...

Join the club! Hajuvesipullolla saa hienosti lavuaarin mäsäksi. Toivottavasti flunssat talttuu nopeasti!

Riikka kirjoitti...

Kiitos. Nenäkannu on tosi hyvä. Hesarissa taidettiin juuri sanoa, ettei se auta nenän tukkoisuuteen, mutta kylläpä auttaa. Oli niin tukossa nenukki, kun tuli flunssa, että joutui vähän kaasaria rassailemaan, kun ei vesi meinannut mennä läpi, mutta kyllä se siitä sitten ja aukesi kunnolla.

Mä odottelen päätöstä, miten käy uuden lavuaarin kanssa. Jag betalar eller inte. :)