Meillä asuu nyt koululainen!

Siskokset matkalla arkeen

Minä illalla harjasin hiuksiasi ja salaa vähän itkin.

Hiljaa toivoin, 

kunpa saisit kulkea kauniin koulutien,

kunpa voisin pakata reppuusi suojakilven, 
joka suojelisi sinulta kaikelta pahalta,

kunpa voisin ottaa pelkosi pois,

kunpa tuntisit, että sinä riität omana itsenäsi, 
ettei sinun tarvitse olla mitään muuta,

kunpa kukaan ei koskaan kiusaisi, 
kunpa koskaan et kiusaisi.

kunpa saisit olla kaikessa rauhassa 
sinä. ♥ 

-äiti


Koulu starttasi eilen aamulla esikoisella ja päiväkoti kuopuksella. Kaikkia meitä jännitti kovasti. Tunteet sahasivat ilosta ja innostuksesta kovaan jännitykseen ja haikeuteen.

Arjen alkaminen on iso juttu. Tiiviisti kesällä yhdessä vietetty aika päättyy ja kaikki on yhtäkkiä omillaan. Arki tuo myös hyviä asioita ja lapset viihtyvät omassaan varmasti hyvin, mutta onhan se alkuun aikamoinen juttu.

Koulun ja arjen aloittamiseen liittyy niin monta erilaista tunnetta.  On ylpeyttä, on haikeutta, haluaa vain pitää tuon pienen sylissään, ei laskea irti, vaikka muu maailma pakottaakin.
 
Lapset vietyäni olisin olisin voinut mennä takaisin kotiin ja vollata ihan kunnolla, mutta sen sijaan poljin töihin, sinne omaan arkeeni huokailemaan.

Jälleen uusi arkinen aamu tänään. Kyllä me pärjätään!