Leffassa: Helinä-keiju ja Mikä-mikä-hirviön arvoitus
 |
| kuva Finnkino |
Pääsimme katsomaan Helinä-keiju ja Mikä-mikä-hirviön arvoitus ennakkonäytöksen eskarilaisen ja lähes kuusivuotiaan kummitytön kanssa. Leffa oli K-7 ja 4-vuotiaat pääsevät aikuisen seurassa. En kuitenkaan suosittele tätä leffaa alle suositusikärajan, sillä leffa oli paikoitellen vähän liiankin jännä.
 |
| kuva Finnkino |
Jännästä päästäänkin äidilliseen pohdintaan siitä, miten Helinä-keiju leffassa olisi taatusti ollut aineksia hyödyntää keijujen ja Keijupoukaman asukkien persoonia enemmänkin, mutta nyt pääroolissa oli muriseva Mörö ja sitä jahtaavat vartijakeijut.
 |
| kuva Finnkino |
Pyrin itse käymään läpi leffakokemusta tyttöjen kanssa pedagogisella otteella siitä, mikä leffan punainen lanka oli, mutta on todettava, että lapselle tämän olisi voinut keijut hyvinkin aukaista ihan repliikkien avulla. Leffassa mentiin jännästä, pelkoon ja suruun nopealla temmolla, kunnes leffa sitten yhtä äkkiä vaan loppui.
 |
| kuva Finnkino |
 |
| kuva Finnkino |
Jäin itse jälleen pohtimaan, tarvitsevatko lapset todella näin intensiivisiä, kovaäänisiä, paikoin lähes kauhunomaisia kuvia. Jännällä ja pelolla on vissi ero. Missä ovat ne hyvänmielen leffat, joissa yhtä hyvin voi käsitellä samankaltaista tematiikkaa erilaisuudesta ja ennakkoluuloista sekä luopumisesta? Itse en ymmärtänyt, miksi tätä jahtaamista ja murinaa oli 1h 17 min leffassa lähes kokonainen tunti. Keijujen touhuja ja leppoisia pupuja näkyy tässä leffassa turhan vähän meidän makuumme.
Lapset itse totesivat, että jos joku on menossa tätä leffaa katsomaan, he haluavat varoittaa, että se on tosi, tosi pelottava. Itselläni vierähti kyynel leffan lopussa, kun ei-kuitenkaan-pahalle-Mörölle jätettiin kauniit jäähyväiset. Hämmennyin, kun valot syttyivät saliin ja lopputekstit pelmahtivat ruutuun ilman, että ehdin kaivaa nenäliinaa esille.
Suosittelen katsomaan trailerin ennen leffaa ja mikäli lapsi sanoo, että on liian jännä, arvosta sitä ja valitse joku toinen Helinä-keiju tai muu leffa. Me jäämme innolla odottamaan Cinderella -leffan saapumista leffateatteriin, joskin paha äiti-puoli hiukan tietysti pohdituttaa, miten paha hän on. Hih..
Ihanat kengät, tytöt huokaisivat leffajulisteen edessä!
 |
| kuva |
