maanantai 27. marraskuuta 2017

Rentouttavaa uutta viikkoa, lapsiperheen kulttuuritärpit ja lempeä huonetuoksu


Maanantai on selätetty. Pfiuuuh! Heittäydyn ihan justiin joogamatolle hengittelemään ja puhdistelemaan chakrat arjen roiskeista vienon huonetuoksun siivittämänä. Meillä tuoksuvat rentouttavat ja tuotekuvauksen mukaan myös puhdistavat bambutikut, sillä tämä tuoksu on hän mennessä ainoa, joka ei ärsytä muita perheenjäseniä. Tuoksukynttilät pyydettiin polttelemaan, kun olen yksin kotona eli se ei tule tapahtumaan koskaan. 100% puhtaat eteeriset öljyt bambutikuissa välittää kotiimme nyt häivähdyksen sitruksista jouluntuoksua. Tässä siis vinkki, mikäli tuoksut ärsyttävät, mutta haluaisit haistella muutakin kuin pieruja. Anteeksi, toivottavasti tämä ilmavaivakevennys ei pahoittanut mieltäsi. Ei tää nyt oo niin vakavaa. :)


Viikonloppu oli täynnä touhua ja toimintaa, juhlimme yhdessä rakkaiden kanssa jälleen yhden ihanan yhtä vuotta lisää. Joka kerta olen aina vaan kiitollisempi meidän jengistä, jota ei pitkä välimatka erota. Meillä oli superhauskaa. Kävimme tsekkaamassa Heinähattu, Vilttitossu ja Rubensin veljekset. Leffa oli ihan hyvä, mutta hiukan mietitytti tämä Riihimäen näyttelijäkaartin ilmaantuminen tähänkin produktioon. On harvinaista, jos onnistut olemaan bongaamatta Janne Katajaa, Aku Hirviniemeä tai Niina Lahtista, sillä he ovat kaikkialla - niin leffoissa kuin telkkarissa. Hiukan siis yliannostusta havaittavissa, vaikka ihan hauskoja hahmoja ovatkin. Alibullenin neidit naurattivat, Krisse Salmisen ja Pirjo Heikkilän pienet eleet tehosivat, siinä missä kolina ja kilinä ei ihan niin paljon. Pienet näyttelijät toivat mieleen eräät hyvin tuntemani siskokset. Bonarina Aino Venna leffan soundtrackillä oli huippua!

Kulttuuririennot jatkuivat sunnuntaina Helsingin kaupunginteatterissa Peppi Pitkätossun parissa. Tätä suosittelemme, sillä 6-vuotiaasta teiniin, tämä upposi. Tarina itsessäänhän on melko surullinen. Pepin äiti on enkelinä taivaassa ja isä merillä, jota Peppi kuitenkin ikävöi. Pepillä ei ole käytöstapoja, miten voisikaan olla. Sydän kuitenkin on se, joka on paikoillaan ja se on kaikista tärkeintä. Loistavaa näyttelijäntyötä monilta näytelmän tähdiltä. 

Nämä näytelmät ja musikaalit ovat niitä, joita lapset kokevat serkkujensa kanssa ja me siskokset saamme olla mukana. Näistä pidämme kiinni niin kauan, kun jalka nousee. En usko, että lasten kasvettua he eivät lähtisi teatteriin, vaan kuljettavat meitä sitten käsikynkässä mukaan. Toivon mukaan he jatkavat tätä perinnettä yhtä innokkaasti omien lasten ja serkusten kanssa. ♥


*)Huonetuoksu saatu 

   

 



 

   

 

Ei kommentteja: