sunnuntai 19. maaliskuuta 2017

Ruokarytmissä


 
Huomenta!

näitä hetkiä rakastan. Muu perhe vielä nukkuu. Hiljaisuudessa vain minä ja höyryävä aamulatte. Nykyisin myös monena aamuna ihana puuro, tuskin olet välttynyt puuroosiltani instassa

Saapuva kevät on tuonut allekirjoittaneelle lisää energiaa ja lisääntynyt valo herättää jo varhain. Aamukukkumiset tietysti tarkoittavat sitä, että iltakeikkumiset päättyvät aikaisemmin. Tämä ei tietysti ole yhtään huono asia. Oletko muuten ikinä ajatellut, että se, oletko aamu-, päivä- vai iltavirkku ja miten se vaikuttaa aineenvaihduntaasi? Se on nimittäin pitkälti kellon syytä, jos vatsa näyttää rantapallolta.


Moni tietää sen, että liian vähäinen uni lihottaa. Se tekee myös kaikkea muuta ikävää myös mielenterveyden kannalta, joten yöunista ei kannata nipistää. Been there, en suosittele yöunista lintsaamista. Olen mielenkiinnolla silmäillyt Ruokarytmi -kirjaa, jossa kerrotaan, miten omalla rytmillä, sisäisillä kelloilla - keskuskellolla ja sen laitakelloilla - on itsessään vaikutusta painonhallintaan.

Tunnustin täällä vastattain, että olen lintsannut salikäynneistä, koska flunssa, koska ehkä vatsatauti, jota ei onneksi tullutkaan. Nyt olen palannut takaisin ruotuun tavoittelemaan Michelle-käsivarsia. Niitä odotellessa, tärkeää on myös pitää hartiat vetreänä, koska olen koneen äärellä koko päivän työssäni ja se vaatii hartiaseudulle tiettyjä action pointteja.  



Soisalo & Voutilainen ovat julkaisseet alkuvuodesta Ruokarytmi -reseptikirjan, jossa on ruokavinkkien lisäksi myös hyödyllistä tietoa siitä, miten oikeanlainen ruokarytmi tukee terveyttä ja pitää painon kurissa. Vinkkejä on myös keventäjille, mutta varsinainen laihdutusopus ei ole kyseessä.

Oma rytmini on aamupuurojen myötä korjautunut oikeaan suuntaan, mutta minun pitäisi vielä enemmän justeerata syömisrytmiäni, ettei liian pitkiä taukoja pääse syntymään. Näin myös energiatasot ja elimistöni rytmi, kellot, pysyvät oikeassa ajassa. 3-5 tunnin välein tulisi syödä, jotta välttyy siltä, ettei seuraavalla aterialla ahmi kiduksiinsa aivan liian suurta annosta, josta seuraa tietenkin se, että Michelle-käsivarsiin matka kasvaa entisestään, kun rasvat jumittuvat rasvakudokseen, eikä ne kulu energiana.


Kuulun työni puolesta toimistötäteihin ja -setiin ja myönnän ajoittain huolestuneena vilkuilevani myös kanssakollegojeni ahtereita, jotka ovat mallia istumatyöläinen. Vartalonmuodosta erottaa kyllä sen, millaista työtä tekee, jos ei pidä erityistä huolta omasta hyvinvoinnistaan. Kynähame kirraa tällöin tietystä kohtaa säälimättömästi. Itselläni hälytyskellot kyllä kilkattavat rankasti ja käskevät rivakasti sinne salille. Huomaan itse, että se ainainen istuminen valitettavasti tosiaan le-ven-tää. Tavoitteeni on joka päivä työskennellä myös seisten, joka ei ole vaivalloista sähköpöydän kanssa. Vaatii vain sen päätöksen. 

Ruokarytmi kannustaa syömään hyvää ruokaa, se ei kiellä syömästä. Tärkeää on osata kuunneta oman kehon nälkä- ja kylläisyysviestejä. Yhtä tärkeää on rauhoittua ruoan ääreen. Kirjassa on paljon hyviä vinkkejä ja huomioita, joista itse sain apua ruokarytmini säätämiseen. Sama koskee myös lasten ruokarytmiä. Etenkin koululaisen tullessa kotiin, on tärkeää, että lapsi oppii jo itsenäisesti valitsemaan ravitsevan välipalan, eikä vain niitä sokerimuroja. Nimim. Ei-kovin-rakastettu-murovahti, joka vertailee kaupassa murojen hiilihydraattipitoisuuksia. Meidän keittiössä ei Frozen-muroja ole nähty.

Ruokarytmi ei ole mitään ihmeellisiä kommervenkkejä, vaan kun ihminen kehittää omat tapansa, niin niiden tunnistamiseen ja hienosäätöön sekä itsensä kuuntelemiseen tämä teos on omiaan. Kirjan lämminsavulohipasta on myös mmmmuah!

Nyt tää toimistötyöläinen lähtee sinne salille, ihanaa sunnuntaita! Tsekkaa Ruokarytmi täältä, Michelle-käsivarsista täällä.



*) Kirja kustantajalta
**) Sis. mainoslinkkejä









Ei kommentteja: