maanantai 13. maaliskuuta 2017

Luikuripäivä ja läppäripaaston tuloksia

Maaliskuun tulppaanit

Maanantai. Silmät aukesivat 4.45. Mielessä pyöri alkava arki. Pohdin iskeekö vatsatauti toiseen lapseen, mieheen tai minuun. Viikonloppu nimittäin alkoi perjantai-iltana kuopuksen koko yön kestäneellä oksennusmaratonilla. 

Pyörin sängyssä vielä pari tuntia, nousin ylös, vetäisin ripsien tyveen Plume-viivat*) ja latasin Bialetin porisemaan. Esikoinen aneli vielä viisi minuuttia, kunnes nousi kyynelehtien ja valitellen vatsaansa. Okey then, kotipäivä tiedossa. Hän palasi sänkyyn ja mulla latte had just kicked in, joten lähetin tekstarin pomolle ja otin pensselin käteen. 


Viime aikoina meillä on pidetty melkoista remonttikämppää, kun äitillä on ollut melkoisen mieleinen, mutta samaan aikaan mittava tuunausprojekti. En ole pitänyt totaalista somepaastoa, sillä insta @riikka_hei on päivittynyt - mutta iltaisin ja viikonloppuisin totaalista läppäripaastoa - ja se on johtanut siihen, että olen ollut melko toimelias. Suosittelen!

Nope, en ole käynyt salilla ainakaan kahteen viikkoon ja se kyllä valitettavasti näkyy muuallakin kuin jalkatekniikassa. Oli pakko vetäistä väliin vähän Helena Ahti-Hallbergia TTK:sta. Miten dramaattiset olivatkaan eiliset tanssit? No joo, en onnistu väistämään tätä salirikkuruutani ja taas tänään olin varmasti menossa, mutta given tämä vaaniva oksennustauti, niin joutuu vieläkin lintsamaan. Huhhuh.

Instasta on nähnyt vilauksia maalausprojektista, josta varmasti lisää, kunhan homma on valmis. Ihanaa on tiedossa. Tätä seuraavaa on vaikeampi uskoa, sillä olen tässä läppäripaastolla myös alkanut neulomaan villasukkia. Juuei, kukaan ei ole kaapannut blogin salasanaa. Ihmeitä TODELLA tapahtuu! Ja siis puikoilla on jo toiset villasukat tälle vuodelle. Aika hyvin, huomioiden, että ne peruskoulun pakkosukat neuloi minulle kässän opettaja samaan aikaan sättien, miten huono sukantekijä olen. Gotcha! Okei, kuvia tulossa, jos sielläkin on joku epäilevä sielu.

Puurot, joista kerroin vastattain täällä, ovat tulleet jäädäkseen ja vatsa voi ihan superisti näillä terveellisillä ja samaan aikaan herkullisilla puuroilla. Myös arkiaamuina väsään itselleni setin. Seuraavaksi on lasten käännytys, edes maistamaan. Kuinka kukaan voi vastustaa Superfoodiepuuroa? Näitäkin vilahtaa siellä instassa. Oothan siellä? 

Lapset riehuivat tänään erityisen energisesti ilman sairastumista ja itse kuulostelin vatsani tilaa, onko sitä liptonia tulossa vai pääsenkö semiöllöilyllä. Jää nähtäväksi, mutta kaikesta jännästä huolimatta, energista viikkoa ihanat!


*) Saatu testiin



Ei kommentteja: