Albertin kanssa iltakävelyllä

Tapahtui eräänä iltana:

Kävin kuopuksen kanssa hoitamassa asioita illalla ja lapsi sai idean, että haluaa istua rattaissa "alaritsillä" ja laittoi Albertin etupenkkiin. Juteltiin siinä koko matka niitä näitä ja ihmettelin välillä, miten ihmiset katsoivat jotenkin vähän pitkään, mutta hei, olin laittanut kuitenkin huulipunaa ennen lähtöä, niin saahan sitä katsoa. ;)

Jossain vaiheessa matkaa ajattelin, että katseet eivät kuitenkaan olleet sellaisia, että wau mikä perheenäiti, vaan vähän huolehtivan oloisia ja ihmetteleviä. Päätimme tulla takaisin ratikalla ja siellä sitten yksi matkustaja sanoi minulle, että jaa, onhan siellä lapsikin kyydissä, kun näyttää ihan siltä, että nallea kuljettelet.

Onni on hyvä itseluottamus ja usko siihen, että saa katseita. Tsih. On ne ihmiset varmasti sinä iltana ihmetelleet avohoidon huonoa tilannetta. Ei mulla muuta.