torstai 2. huhtikuuta 2015

Lasten kanssa - töissä

kuva


Mies soitti eilen ja kysyi, olenko kiirastorstain kotona, kun päiväkodista toivoteltiin "hyvää pääsiäistä". Naureskelin ja kiitin aprillipilasta. Ei ollut pilaa. Olin kuulemma ruksannut lomakyselyistä kiirastorstain, jolloin tytöt eivät tarvitsisi hoitoa. Minä tarvitsisin hoitoa. Töissä on tajuttomasti keskittymistä vaativaa duunia ja deadline oli jo. Juonkohan minä tietämättäni unissani ja sitten ihan päihtyneenä aamulla täytän päiväkodin kyselyjä. Usein nimittäin tuntuu aamuisin, että päässä heittää, kun yrittää saada lapset ulos kodista. Jospa se ei olekaan verenpaine, vaan unialkolismi. Uusi tautiluokitus taisi juuri syntyä.

Soitin päiväkotiin ja varmistin, oliko tosiaan näin ja kyllä vaan - viiva on seinässä molempien lasten kohdalla huomenna. Vai viiva on seinässä. Sen tietää mitä se tarkoittaa. Ruokaa ei ole tilattu tarpeeksi meidän suursyömäreille, jotka taatusti olisivat saaneet päiväannoksensa ja vieläkin enemmän jonkun muun annoksestakin. Tiedän, että olisin toki voinut pyytää hoitopäivän takaisin, mutta kun sitä ei suoraan ehdotettu, niin en sitä kysynyt, vaan päätin kantaa vastuun lomakyselymokastani. 

Onneksi lasten olot eivät olleet niin kamalat, että olisi pitänyt tehdä ilmoitusta. Siksi toisekseen lasten ja äidin työaika oli tänään lyhennetty viiteen tuntiin, joten tämä meni ihan ookoosti. Äitikin sai jopa niitä töitänsä tehtyä. Hah!




Ei kommentteja: