sunnuntai 15. kesäkuuta 2014

Ravintolassa lasten kanssa - uhka vai mahdollisuus?

Aamupalalla

Hei eiks me mentykään reissuun ilman lapsia? No mentiin, mutta äitinähän sitä ajattelee lapsiaan ihan koko ajan. On ollut ajatuksissa kirjoittaa jo aiemmin edellisen matkan fiiliksiä ja kokemuksia liittyen reissussa ruokailuun, joten ennen matkalla ilman lapsia -postausta, on tämän vuoro.

Ajatus ruokailusta ravintolasta ei ole kuulunut meidän koko perheen agendaan -- vuosiin. Olemme useimmiten hylänneet ajatuksen siitä syystä, että olemme pyrkineet hallinoimaan verenpainettamme ja syöneet kotona. Syitä ei tarvinne toisille perheellisille eritellä. Reissussa puolestaan on toinen tilanne.

Kävimme Tukholmassa koko perheen voimin ja söimme laivan ravintoloissa niin aamupalat kuin päivällisetkin. Verenpainemittari ei ollut käsivarteen kytkettynä, mutta sille ei ollutkaan kovin suurta tarvetta. Pientä kiipeilyä ei lasketa (ks. kuva); ei tarvittu edes laastaria. Kesälomaristeilijöille vinkiksi, nämä kokemukset tulevat uudistuneelta Silja Serenadelta.




Laivan startattua Olympiaterminaalista, buffetin eka kattaus oli käynnissä. Ajatus siitä, että tuossa kohtaa syöminen olisi se ideaali, sillä seuraava kattaus, jossa me olimme, oli vasta klo 20. Olin maalaillut etukäteen jo ne perusuhkakuvat ilmoille, ettei pari- eikä kuusivuotiaammekaan voi mitenkään jaksaa odottaa, kun äiti ja iskä fiilistelee kalatiskillä. Laivan buffetissa olemme tykästyneet etenkin kaloihin, ja saturaatiopiste alkaa jo lähestyä, kun on skagenit, sushit ja lohet masussa, vaikka ei vielä ole lämpimiä edes maisteltu. Buffetissa oli myös suosittu tex-mex -osasto, joka me skipattiin, mutta antipastoista etenkin manchego-juustoa tuli viipaloitua lautaselle. Tarjolla oli myös uusi avokadopasta eli trendikäs pulled pork. Oletteko muuten tehneet itse? Täytyisi kokeilla.

Kuusivuotias navigoi ravintolassa tottuneesti ja kantoi ties kuinka monta lihapullalautasta pöytään. Tämä perinteinen buffetin komponentti maistuu aina. Ei tarve uudistua tällä sektorilla. Ruokailu eteni mukavasti, eikä ketään ihmeeksemme väsyttänyt. Ruoka oli helppoa syödä eikä syömistä muuten tarvitse rajoittaa lasten buffetiin, vaan mieluisia syötäviä voi poimia muistakin linjastoista. Rauhallisen ruokailun edesauttamiseksi äidin ja iskän tehtäväksi jää varmistaa, että mieluista syötävää löytyy koko ajan lasten lautasilta.


Aamupala oli buffetissa myös turvallisen tuttua. Mahat saimme täyteen. Kahvit, mehut, erilaiset leivät, leikkeleet, hedelmät, myslit ja makeatkin löytyivät meidän pöydästämme. Tukholmassa pääsimme pitkälle ennen kuin oli kenelläkään nälkä.

Meillä on ollut tuuria saada buffeteissa pöytä ikkunan ääreltä, ja etenkin Tukholman liepeillä saariston maisemat ovat upeat, mutta milloinkahan muistaisi laittaa tarpeeksi päälle, sillä siinä kohdassa on melkoisen viileää. Ei silti niin viileää, etteikö jäätelö olisi maistunut lapsille.

Tavolàta Ristorante Italiano

Paluumatkalla muutimme kurssia ja ruokailimme italialaisessa Tavolàtassa. Tunnelma oli rauhallisempi kuin buffetissa ja henkilökunta huomioi koko seurueemme välittömällä tyylillään. Tästä jäi hyvä fiilis. Alotimme kuoharilla ja antipastoilla.





Minulle tarjoilija suositteli pariloitua siikaa ja tomaattifenkolihöystöä. Siika maistui, fenkolia oli annoksessa fenkolifanille riittämin, omaan makuuni hiukan liikaakin. Iskästä kuului ruokailun ajan vain tyytyväistä murinaa, joten grillattu härän sisäfile timjamiperunoilla ja valkosipulilla maustetulla pinaatilla oli ilmeisen nappivalinta. Lapsille oli huikea buffet, josta teki mieli ottaa äidinkin, jollei à la carte olisi jo tehny tehtävänsä.




Tavolàtassa söimme antaumuksella niin monta ruokalajia (ne kaikki kolme), että olisi huiputusta olla mainitsematta mitään lasten jaksamisesta. Eiväthän ne jaksaneet itse syödä keskittyneesti annoksiaan niin kauan. Tarjoilija oli hyvin kartalla ja toikin lapsille - heti kun liikehdintä alkoi - askartelusetin kynineen sekä äidin käsiveskaan otettiin mukaan myös tabletti, joka auttoi siinä, että myös jälkiruoka saatiin syötyä - kenenkään hermostumatta.



Jälkkäriksi juustotarjotin - oj vad gott!



Joko tuli nälkä?

Vinkkinä lasten kanssa ruokailuun ravintolassa:  pakkaa laukkuun puuhaa - tehtäväkirja, paperia, kyniä, elektroniikkaa (tabletti, läppäri, tms.), joka pitää lapsen tyytyväisenä, sillä aikaa kuin äiti ja iskä syövät loppuun. Meillä tämä on toiminut nyt parin viime reissun ajan, että näitä kuvia katsellessani, saatan harkita laivareissua ensi viikonlopulle.

Onko kukaan risteillyt juhannuksena? Onko Tukholmassa tai Tallinnassa mikään paikka auki vai ollaanko siellä täysin juhannustunnelmissa?

*) Blogiyhteistyö

Ei kommentteja: