Piknikillä vauvelien kanssa

Ehkä ihaninta. Kirjoitan parvekkeella ilta-auringon lämmittäessä ja lokkien kirkuessa naapurin katolta. Kesä on täällä ja se tuntuu ihanan lämpimältä. Meidän parveke on siitä huikea, että jos aurinko yhtään pilkottaa, se pilkottaa meidän partsilla ja ihan auringon laskuun saakka. 

Tänään on lasten kanssa puistoiltu, syöty eväitä puistossa ja oltu vauvojen kanssa. Jaksoin monta kertaa kieltää aikaisemmin, ettei nukenrattaita viedä ulos, kunnes tajusin, että hitto miks ei. Nyt niitä työnnellään erityisen ilolla, koska Alex ja isosisko Emilia otetaan mukaan - mielellään joka paikkaan.

Minä keskityin tänään juomaan jäälattea ja nauttimaan auringosta. Lapset juoksentelivat puistossa ja näyttivät minulle esityksiään. Meidän melkein eskarilainenkin oppi tekemään  hienoja kärrinpyöriä. Lasten kolmen ja puolen vuoden ikäero on näkynyt jonkin verran siinä, että nuorempi on tehnyt juurikin esim. kärrinpyöristä miniversioita tai todennut yksoikoisesti ettei hän osaa jotain, vaan  isosisko voi tehdä, mutta nyt näitä juttuja kuuluu aina vaan vähemmän. On ollut ihan liikkistä huomata, että apua, meidän vauva osaakin jo isojen juttuja ihan oikeasti.  Kärrinpyöriä näkyy tänään myös Instastoriesilla @riikka_hei.

On myös aika superia, että vaikka joka ikinen päivä molemmat tytöt viettävät aikaa pelien ja ohjelmien parissa puhelimilla ja se on ihan ookoo, mutta leikeille on silti tilausta. Tytöt saivat maahantuojalta leikkeihinsä nämä vauvelit ja ovat pienokaisistaan luonnollisesti onnellisia. Toiveissa olikin ollut jo pitkään omat Baby Born -vauvelit, koska meillä oli ennestään yksi vauva. Tiedättehän-mitä-siitä-seuraa. Kuopus toivoi erityisesti poikavauvaa. Baby Bornin isosisko oli nähty monella kauppareissulla, sitä oli katsottu netistä ja se vaan oli niin ihana. Isosisko Baby Born on pidempi kuin vauva Baby Born - no tietty on - mutta samat vaatteet näille sopii siitä huolimatta. Ihanan kätevää.

Nukkeleikeistä käydään myös paljon keskustelua netissä. On gallupeja ja kysellään, minkä ikäiset lapset leikkivät vielä nukeilla. Voi kunpa he leikkisivät mahdollisimman pitkään! Nukkeleikit sekä kehittävät että kuvaavat lasten tunne-elämää, kuten toki myös muunlaisetkin leikit, mutta hoivaleikit ovat hyvin tärkeitä tunne-elämän kehityksessä.

Pojille soisin hankittavan nukkeja leikkiin ihan ilman, että he niitä itse pyytävät, mutta erityisesti silloin. Tiedän tapauksen, jossa perheenisä ei suostunut ostamaan pojalleen vauvanukkea, kun hän sitä pyysi. Mitä tulee vauvojen sukupuoleen, niin mielestäni nukkevauvat ovat mainio tapa tarkastella ihmisen anatomiaa, kun se kuitenkin luonnollisesti lasta jossain kohtaa kiinnostaa ja nuket ovat lapselle ominainen tapa tarkkailla näitä eroja. On myös sydäntä läikäyttävää kuunnella, miten lapset vauvoilleen puhuvat. Ajoittain tuntuu, että on itsekin onnistunut jossain kohtaa, kun tunnistan omikseni niitä lohduttavia sanoja, joita lapset vauvoja hyssytellessään lausuvat.

Alex saa joka aamu vettä pullosta, se kylvetään - myös illalla. On erittäin ekologista, kun sama vaippa käy päivästä toiseen. Isosisko Emilian hiukset saavat hoitoa päivittäin ja myös äiti kehotti pitämään niistä hyvää huolta, ettei niille käy kuten eräälle meikkipää-horrowshowlle, jonka tukka ei selvää päivää tule enää näkemään. Nukkejen mukana tulee kaikenlaista hoitokamaa potasta ja tutista lähtien, myös se hiusharja. Niin ja ruokaakin näille nukeille saisi antaa, mutta lapset antavat leikisti kaupasta ostettua oikeaa mangososetta, koska vauvan putsaaminen on kuitenkin aika työlästä. Vesipissit pottaan on vielä ihan jees. Nukkeja hoidetaan hartaasti ja vielä illalla ne peitellään yöpuvuissaan nukkumaan.  Aika ihanaa.


*) Yhteistyössä maahantuojan kanssa