tiistai 19. heinäkuuta 2016

Akkainviikolla

Riikan , Saaran, Maaritin... Helenan päivät  - Happy Naistenviikkoa!


Se on muuten ihan pötyä, jotta akkainviikolla sataisi estereitä tai sen niitä yksiä juttuja. Vihdoinkin on ihanan lämmintä täällä pääkaupungissakin. Gotta love.

Kesäloma on oikeastaan vasta päässyt kunnolla käyntiin, sillä vaikka lasten kanssa on puuhailtu mm. minigolfia (voi että oli esikoisella ja äidillä pinnassa venyttämistä, kun ei ne holeinonet niin helpolla irronneet...), on käyty Uunisaaressa (kääntymässä), vaan onneksi oli viltit mukana, jotta ne sai käärittyä ympärille, eikä suinkaan maahan auringonottoa varten. Sitä on siis ylipäätään kyllä puuhailtu ulkoilmassa, mutta ei se ole ollut hääviä huulet sinisinä. 

Mutta, mutta heti kun elohopea kipuaa reilusti kahdenkympin paremmalle puolelle, niin sillä on mahtava vaikutus!

Henkilökohtaisessa elämässäni olen trendikkäästi konMarittanut eli tyhjentänyt kaappeja ja vinttiä, pitänyt kirpparia Kanuunassa, netissä ja huomenna in person  - tulkaa muuten aamulla moikkamaan Ruoholahden puiston vilttikirppikselle klo 10-12 - ja saatte puistolounaan lapsille siinä sivussa. 

Kaikesta tästä touhuamisesta huolimatta, siltikin on moni homma aika kesken. Vaan kyllä siitä hyvä tulee. Aina voi käydä kippaamassa joutavat kamat keräyslaatikkoon, jos kyllästyy itse kierrättämään. 

Kierrättämisen vastapainona olen tehnyt myös pakollisia alehankintoja. Siis vain niitä must have -klassikoita, joita alesta hamstrataan. Samuji, Minna Parikka, mitä-näitä-nyt-on. Löytöjä, minä sanoin.  

Mun kesälistalle ei ole tapahtunut muuten yhtään mitään. Henkilöauto odottaa kuljettajaansa yhä jossain. Olen taas Pelagon sarvissa kiinni onnellisena ja melkein unohtanut koko autovouhotuksen, johon pääsin kehäkolmosen toisella puolella kiinni. Autofirmat saa tarjota blogiyhteistyöhön jotain Minicooperia. Minä voin ajella, ihan ilmaisiksi. Tirsktyrks!

Capri on vaihtanut kohdetta ja pohdituttaa vielä toteutumistaan. Kesämökki sen sijaan on oikeastaan konkretisoitunut ja sijaitsee ihan lähellä. Urbaani möksäni sijaitsee Hietsun torilla, jolle olen ottanut tavakseni parkkeerata päivittäin ja nauttia icelattea sään salliessa. Roslund käristää grillissään jotain, jonka tuoksu sopii mainiosti myös mökille. Veikkaan kuitenkin, ettei se ole hiillosmakkaraa.

Tänään sain levittää after suniksi 99,9% puhdasta aloe vera geeliä, joka on ihan parasta auringon päälle, sillä siellä kesämökillä ollessani aurinko helli hipiääni siihen malliin, että sain aikaisiksi jo rajat! Juhuu, kesä on vihdoin täällä!

Niin ja mä vihdoinkin luen! ROMAANIA! 

Sanoinko jo? #kesäonihanaa


 

Ei kommentteja: