Kevätjuhlan kynnyksellä ekaluokkalaisen ajatuksia

*) T-paita ja legsut saatu

Viime keväänä se sai eskarin hoitajalta legendaarisen potkun pepulleen - se oli potku koulutielle. Pitihän siinä vähän nyyhkyttääkin, kun se meidän vauva menee kouluun - nyyyh! Nyt ollaan jo siinä hetkessä, kun se lapsi on jo kohta käynyt sen ekaluokkansa ja on niin sanotusti jo vanha tekijä. Annetaan hänen itse kertoa, miten niinku meni omasta mielestä?

Miltä tuntuu, kun ekaluokka on melkein ohi?
Hyvältä.
Miksi?
En oikeastaan tiedä. No, se vaan on tosi kivaa.

Mikä on ollut kivointa?
Tietenkin koulu. Koulussa on niin kivoja aineita, esimerkiks matikka, äidinkieli, käsityö, musiikki ja englanti. Myös kaverit on kivoja ja opettaja.

Onko ollut jotain, mistä et ole pitänyt?
Melu.
Mitä teet silloin, kun on meluista?
Meillä on koulussa kuulosuojaimet ja niitä saa lainata.  

Mitä olet oppinut ekaluokalla? Tärkein asia.
Kouluaineita. Oon oppinut ilmasemaan omaa mielipidettä. 

  

Mitkä on sellaisia juttuja, mistä pidät nyt?
Mä tykkään sellasesta kun Good luck Charlie (Äiti mä sanon miten se kirjotetaan). Se kertoo pienestä tytöstä, sillon kolme isosisarusta. 

Mun lempikirjailija on Lena Furberg, se tekee sarjakuvia Hevoshullulehtiin.

Mä tykkään musiikista, popista, mun lempiartisti on Tuuli ja Paula Vesala. 

Sit mä tykkään Elastinen feat.   

Boo Boo sai oman juomankin

Mitä odotat kesältä?
Mä odotan kesältä hauskoja hetkiä ystävien kanssa. 
Entäs perheen kanssa? 
(naurattaa) Ja perheen kanssa. Haluaisin tehdä pyöräretkiä.

Onko jotain muuta, mitä haluaisit sanoa? 
Ei.

Kiitos haastattelusta!
Kiitos haastattelusta! 

 ♥ ♥ ♥

Äitinä sitä aina kyselee, että onko ollut kavereita ja alkuun tuntui tosi raa'alta, kun jo aamusta sovittiin, ketkä ovat kavereita sinä päivänä, eikä sitä sopinut muuttaa. Leikkiin ei vaan mahdu muita ja sen asian kanssa vaan täytyy osata olla, ei auta äidin mölinät tai pölinät. Kyselen välillä, etteihän kukaan jää yksin. Ei kuulemma jää.  Mielestäni tämä ilmiö on syksystä vähän helpottanut tai sitten siihen on totuttu. 

Ekaluokalla myös tunne-elämä heittää ja samaa mieltä on Mannerheimin lastensuojeluliiton kuvaus eka-tokaluokkalaisesta. Listauksen jokainen kohta on nostanut päätään tämän vuoden aikana. Välillä on mietitty, onko nyt joku pre-teen-preview menossa, kun tunteet tuiskahtelevat nollasta sataan - seesteisestä, rauhallisesta tytöstä uhmakkaaseen, draamakuningattarehen. Tämä on kuulemma yleistä, kun koulu alkaa - on todettu myös työpaikan kahvipöytäkeskusteluissa. MLL kuitenkin muistuttaa, että ne tuiskahtelut ja se isona oleminen on kuitenkin sitä, että lapsi voikin kaivata sinne vanhemman kainaloon.

Ekaluokkalainen on liikaa puhelimellaan, välillä otetaan niitä irtiottoja, jolloin puhelimella saa vain soittaa tai siihen vastata. Vaatevalintoihin äitiä ei kaivata, toki hän voi ehdottaa, mutta kaikki ei mene läpi.

On ihanaa, että tuo meidän pieni, melkein jo tokaluokkalainen rakastaa keppareita, Pupua, Boo Boota, niitä ziljardia Beanie Boota - siinä samassa lisäillen kynsilakkaa ja huulirasvoja.  Voi rakkaus. 

MLL:n tiivistelmä 7-9 -vuotiaan kehityksestä

• Koulun alkaminen on uusi iso asia lapselle ja koko perheelle.
• Lapsi on seesteinen, innokas ja nopea oppimaan uutta. Hän on entistä itsenäisempi, mutta toisaalta myös vanhempaan takertuva ja uhmakas ja kaipaa erityistä tukea uusissa haasteissaan.-
• Tunteet saattavat ailahdella ja niitä voi olla vaikea hallita.
• Koululainen on innostunut tekemään sopivan kokoisia tehtäviä ja askareita itsenäisesti ja viemään ne loppuun. Hänelle on tärkeää saada kiitosta ja onnistumisen kokemuksia.
• Vapaa leikki ja omaehtoinen touhuilu ovat koulun rinnalla yhä tärkeitä.
• Kaverit merkitsevät entistä enemmän. Erilaiset leikit ja pelit sekä tavaroiden vaihto ovat mieluisia.
• Sääntöleikit ja säännöistä neuvottelu ja sopiminen ovat tärkeitä. Pelissä häviäminen voi vielä olla vaikeaa. Lapsi pohtii erilaisia sääntöjä ja hänellä on melko hyvä kuva oikean ja väärän erosta.
• Tytöt ja pojat ovat vielä kavereita keskenään. Ensimmäisten kouluvuosien aikana tyttöjen ja poikien väliset kaverisuhteet usein vaihtuvat oman sukupuolen kavereihin.
• Ryhmään kuulumisella, hyväksytyksi tulemisella ja kavereiden mielipiteillä on suuri merkitys.
• Opettaja on tärkeä auktoriteetti, jopa ihailun kohde. Lapsi voi alkaa arvostella vanhempiaan, vaikka vanhemmat ovat hänelle hyvin tärkeitä.
• Lapsi pystyy parhaiten ajattelemaan asioita, joita voi itse nähdä, tuntea tai käsitellä. Ajattelu on vielä konkreettista.
• Ajantaju laajenee. Lapsi pystyy jo paremmin hahmottamaan, mikä on mahdollista ja mikä ei. Mielikuvitus ja uskomukset voivat kuitenkin sekoittua yhä tosiasioihin.
• Pituuskasvussa on tilapäinen spurtti 6–8 vuoden iässä. Lapsi on pitkäraajainen, ”varsamainen”.
• Hampaat vaihtuvat maitohampaista pysyviin hampaisiin n. 12 ikävuoteen asti.
• Unen tarve vaihtelee, keskimäärin tarve on 10 t vrk:ssa. Lapsi tarvitsee riittävästi unta oppiakseen ja jaksaakseen uusissa haasteissa.
• Ensiluokkalaisista n. joka 10. kastelee öisin tai päivisin, asia kannattaa ottaa puheeksi neuvolassa tai kouluterveydenhoitajan kanssa. Asia saattaa nolottaa lasta.
• Lapsi on liikunnallisesti taitava ja aktiivinen. Tässä iässä ollaan usein huimapäisiä ja uhkarohkeita.
• Lapsi pyöräilee, kiipeilee, juoksee, hyppii, heittää ja ottaa kiinni palloa, tekee kuperkeikan, hiihtää, luistelee ja opettelee uimista.
• Sorminäppäryys kehittyy ja antaa valmiuksia piirtämiseen, kirjoittamiseen, askarteluun tai soittimen soittamiseen.
• Pikku koululainen tekee monia asioita miellyttääkseen vanhempiaan. Hän ei aina osaa arvioida omaa jaksamistaan ja kykyjään. 

Mites ne toiset (ekaluokkalaisten) äidit, miten niinku meni siellä omasta mielestä?