perjantai 4. heinäkuuta 2014

Kesälomaa Ateneumissa




Biitsille vai museoon? Tätä ei meillä usein kysytä. Lupaavasti paistaa, mutta vielä ei merenranta houkuttele. Päätimme viettää lähes jo hellepäivän kuusivuotiaan kanssa taidenäyttelyssä. Ateneumissa on Tove Janssonin 100-vuotisjuhlanäyttely. Ajattelin, että siitä on hyvä aloittaa taiteennauttiminen. En ole aiemmin nähnyt ajankohtaiseksi tuoda vastaavia kulttuurielämyksiä jälkikasvumme elämään. Ennemmin olemme käyneet teatterissa ja leffassa, mutta nyt on käyty myös taidenäyttely.

Ensimmäinen huomiota herättänyt kohtaaminen oli Ateneumin kokoelmien Simbergin Haavoittuneen enkelin kanssa. Äiti mikä tuolla on, miks sitä kannetaan
- Tämän teoksen kohdalla on taitelija halunnut, että jokainen kokee ja tulkitsee sen omalla tavallaan. Mitä sinä siitä ajattelet? Tämä on katsos nyt sitä taidetta.  
Lapsi koki ehkä syvimmin, että äiti on ihan vitsi.




Matka jatkui tokan kerroksen itse Tove Janssonin näyttelyyn. Olin hehkuttanut, että eikös olekin mahtavaa nähdä, mitä muuta muumien lisäksi tämä täti on tehnyt. Kiersimme kuvat läpi. Muumeja lukuunottamatta ne muut kuvat eivät kovastikaan herättäneet huokailuja tai kysymyksiä. Yhdessä oli lapsen mielestä kauniita kukkia maljakossa. Niin oli. En tiedä olisinko muutenkaan ihan just se oivallisin henkilö näyttämään tauluista, missä se kultainen leikkaus sijaitsee. 

Maalausten lisäksi esillä oli mm. Muumi-kirjojen ja sarjakuvien alkuperäispiirroksia, Tuulikki Pietilän (Toven elämänkumppani) rakentamia kolmiulotteisia Muumi-kuvaelmia, jotka lasivitriineissään valaistuna houkuttelevat nuorta taiteenharrastajaa luokseen. 

kuva

Muumeja tarkasteltaessa huomasin hyvinkin suurta yhdennäköisyttä taiteilijan ja niiden varhaisempien muumihahmojen välillä. Tiedän toki, että hän on kuvannut läheisiään muumihahmoissa, mutta kovin oli samaa näköä itse taitelijankin kanssa. Itse koin, että joistakin töistä sai sellainen tuntemuksen, että Tovella on ollut pilkettä silmä kulmassa, hän on osannut nauttia elämästä, ottanut grogin ja ehkä toisenkin, ja se on ollut ihan ookoo. En ole lukenut Ateneumin  näyttelyn kasaajan -  kuratoineen Tuula Karjalaisen kirjoittamaa Tove Jansson Tee työtä ja rakasta, mutta nyt mieli tekisi. 

kuva

Hauskaa oli taidekokemuksen jälkeen, kun Ateneumin kaupan edessä olevista komeroista löytyi mekkoja, essuja, muumien häntiä - ihan vain sovittelua varten. Kuusivuotias valitsi varmastikin juuri taiteilijan kunniaksi päähänsä kukkaseppeleen.  



Äiti: Mitä sinulle jäi mieleen sieltä taidenäyttelystä?
Kuusivuotias: Hmmm. Mä sain sellaisen muiston mieleen, et kun me käytiin vaan siellä. Se oli mukava vaan se käynti.
Äiti: Jäikö mikään erityinen juttu sinulle mieleen?
Kuusivuotias: Emmä oo varma. Niistä muumeista mä pidin. Miks sä kyselet äiti.

Mentiin sitten jätskeille Ben & Jerrylle. Kiva päivä. ♥

Tove Jansson Ateneumissa 7.9. saakka.

Ei kommentteja: