Piristystä pimeyteen Budapestistä

On tupsahdettu joulukuuhun ja vähitellen jouluvalot ovat ilmaantuneet koristamaan ikkunaa. Eikä hetkeäkään liian aikaisin, sillä pimeys alkoi käydä jo raskaaksi. Kirkasvalolamppujen lisäksi toki auttaa, jos kaamosta pääsee johonkin karkuun. Tässä tulee yksi vinkki.

Itse sain marraskuun harmaista huilia muutaman päivän matkalla Budapestiin. Varsinainen aurinkolomahan tämä ei ollut, mutta kyllä se tähän kaamokseen auttoi, sillä Budapestissä oli marraskuussa kuin meillä syys-lokakuussa. Lehdet olivat vielä värikkäitä ja lämpötila keikkui +15 paikkeilla. Sääennusteet lupasivat sateita, vaan niitä ei saatu neljän päivän aikana laisinkaan. 

Kyseessä oli työmatka, mutta aikataulussa on sen verran mukavasti joustoa, että ehdin tutustua kaupunkiin varsin perusteellisesti. Reissulla tulikin käveltyä vaatimattomat 50 km. Budapestin plussiin kuuluukin ehdottomasti se, että kaupungin voi ottaa haltuun jalkaisin. Mikäli joskus ei sitten enää jaksanut kävellä, saattoi napata sympaattisen näköisen ratikan tai huristella metrolla. 

Finnairin lento oli jo ennen puolipäivää perillä ja kentältä pääsi superhelposti yhdellä bussilla (100E) puolessa tunnissa keskustaan. Lipun hinta oli alle 3 euroa. Lipun sai ostettua automaatista terminaalin ulkopuolelta läheltä bussin lähtöpaikkaa. Sama homma toiseen suuntaan ja myös bussiin sai maksettua, kun ei pysäkillä ollut lippuautomaattia.

Ekana päivänä oli kiipeilyhommia. Budan puolella oleva Citadine kohosi kaupungin harjalle ja oli varsinainen palkinto päästä ihailemaan upeita maisemia melkoisen kapuamisen jälkeen. Baari virvokkeineen ei myöskään ollut yhtään huono idea nesteyttämiseen. Ei tarvinne mainita, että (iso) lasi valkkaria maksoi noin pari euroa. 

Linnavuori tarjosi Budan puolen parhaimmat nähtävyydet. Alkuillan hämärässä kaupungin valot osoittivat Budapestin kauniit rakennukset. Luin jostain, että oli sanottu Budapestin olevan vähän kuin Pariisi, hiukan ränsistynyt, mutta silti niin kaunis. Allekirjoitan tämän kuvauksen täysin.    

  

Kauniita kirkkoja ja temppeleitä Budapestissä riittää ja kävin sytyttämässä kynttilät parissa kirkossa. Dohány-kadun synagoga Pestin juutalaisalueella sen sijaan oli hienoinen pettymys. Pääsymaksu oli yllättävän kallis (noin 15€), mutta varsinaisesti paikassa ei ollut mitään kovinkaan erikoista nähtävää. Tämäkin paikka on pommittettu maan tasalla ja tarina kertoo, että mm. Estée Lauder on lahjoittanut viisi miljoonaa synagogan uudelleenrakentamiseen. 

Shoppailu Budapestissä onnistuu mainiosti. Pitkä ostoskatu Vaci Utca tarjoaa perusliikkeet ja turistikojut. Vähän ja enemmänkin fancymmat löytyvät Andrazy Avenuelta. Brändituotteet ovat jotakuinkin samoissa hinnoissa kuin täällä, vaikka muuten ruoka ja juoma on todella edullista. Söin muuten Gulassi-keittoa jokaisena päivänä. Niin hyvää. Ihanat kahvilat kakkupaloineen on myös ehdoton must.

Great Market Hall Pestin puolella tarjosi joka kojussa makkaraa ja paprikamaustetta. Yläkerrasta olisi ilmeisesti saattanut löytää paikallisia käsitöitä ja vintageaarteita. Minä kävelin makkarapötköjen viitoittamaa väylää hallista sisään ja ulos, joten nämä mahdolliset aarteet jäi huomioimatta. 

Kengät Tonavan rannalla piti myös käydä katsomassa. Luin kenkien tarinan siinä rannalla ja kengät tosiaankin olivat ihan muuta kuin koristeet rannalla. Siihen oli monen ihmisen kengät jääneet natsien ammuttua heidät Tonavaan.   
 

Ketjusilta oli yksi kauneimpia Budapestin nähtävyyksiä ja vei Budapestin puolelle Gellértin kylpylän juurelle. Kylpylöistä tulee mainita aina kun Budapestistä puhutaan. Kävin myös Szechenyi-kylpylän pihassa, vaan kumpaankaan en nyt vähän tylsästi tällä reissulla päätynyt polskimaan.

Summa summarum, tämä kaupunki vaikuttaa miellyttävän kaikenikäisiä - niin nuorempia kuin eläkeikäisiä. Minut tämä kaupunki onnistui todellakin hurmaamaan ja suosittelen pitkän viikonlopun kohteeksi ehdottomasti tätä kaunista kaupunkia.