Lisäjelppiä kehiin ja terkkuja ravintoterapeutilta

Äidin aamupuuro in the making

Aamuisin herään pimeään. Tämä tosin johtuu siitä, että en saa vielä stressipiikin iskettyä oikein kunnolla nukuttua, mutta yritän olla huolehtimatta siitä liikaa. Nukun sen, minkä nukun. Kyllä se alkaa jossain kohtaa taas väsyttämään enemmän. Pimeä kuitenkin on tullut ja se on merkki tulevasta pitkästä talvesta. Tulee mieleen Muumilaakson väki, joka on varautumassa talveen. Talviunille tekisi kieltämättä mieli itsekin kaivautua (jos vaan saisi nukuttua, hih!). Vaan jotta jaksaa pitkän pimeän yli, on aika kaivella kaappeja. D-vitamiineista puhutaan paljon, eikä varmasti suotta, mutta ne muut lisäbuustit vaihtelevat. 

Kiitos rakkaan ja viisaan siskoni, sain viime keväänä synttärilahjaksi valmennuksen ravintoterapeutilla ja se oli todella avaava keskustelu. Valmisteluun käytin kohtuullisen paljon aikaa täyttäessäni kaavakkeita ja pohtiessani omaa ja sukuni terveyshistoriaa. Ravintovalmennukset ovat suosittuja ja oman ajankin sain vasta viikkojen päähän. Ymmärrettävästi ihmisiä kiinnostaa yhä enenevässä määrin tarkemmin selvittää, mitä heidän kannattaa - ja ei kannata syödä - sekä miten. Tämäkään ei ollut itselleni mitenkään selvä asia.

Omat tavoitteeni valmennukselle oli ylipäätään voida hyvin ja vähentää riskiä sairastua voimakkaasti sukurasitteiseen parantumattomaan sairauteen. Esittelin aiemmin urheilulääkärinäkin tunnetun Pippa Laukkan Hyvinvoiva nainen ja sen luettuani vasta oivalsin, miten hyvinvointi lähtee sieltä soluista ja jos telomeerinsä onnistuu pitämään pitkinä ja kauniina, geenirasite ei välttämättä aktivoidukaan. Olen kokenut aiemmin surua siitä, että se on se ja sama, vaikka päällään seisoo, jos suvussa on jokin sairaus, joka on monella suvun jäsenellä, niin siltä ei vaan voi välttyä. Tämä ei onneksi ole niin mustavalkoista, eikä välttämättä pidä paikkaansa, vaan sairauden täytyy ns. aktivoitua, puhjeta ensin. Tätä aktivoitumista yritetään välttää hyvinvoimisen avulla - niin fyysisellä kuin henkisellä tasolla. Stressi ja yhtä lailla esim. sydän- ja verisuonisairaudet ovat riskitekijöitä.

Minun ravintoterapeuttini Sanna kuunteli, kyseli ja kirjasi asioita ylös. Sain tarkan suunnitelman siitä, mitä minun olisi hyvä syödä ja milloin sekä mitä lisäravinteita tarvitsisin tuekseni. Oma virheeni pitkään oli se, että join aamuisin pannullisen espressoa ja lähdin töihin, jossa söin lounaan seuraavan kerran. 

Olen opetellut juomaan aamuisin vettä puolen litran lasipullon ennen mitään muuta, jonka jälkeen syön aamupalan. Talvisin ja kylmään aikaan se on puuroa ja marjoja. Kesäaikaan, syön esim. kauraleipää, luonnonjugurttia, mysliä tai granolaa, marjoja tms. Rasvojen merkitys on myös suuri ja tämän kanssa teen vielä töitä, jotta muistaisin lorautella oliiviöljyä ja MCT-öljyä sinne ja tänne. Niin ja juoda sitä vettä aterioiden välissä.

Lisäboosteista uusin tulokas dosettiini on ubikinoni. Tämä suht hintava kapselipaketti sisältää samaa, identtistä ubikinonia, jota minä itsekin tuotan. Ubikinonia on jo olemassa joka solussamme, mutta ikä tietysti vähentää sen olemassaoloa. Kuten kerroin, että stressi aiheuttaa itselleni sen, että sydän pamppailee lujaa tahtia öisin, niin näen, että ubikinonituki on minulle erityisen tärkeä, sillä sydänlihas käyttää valtavasti energiaa selvitäkseen yöllisistä rummutuksistaan. Terve.fi -sivusto toteaa, että sydänpotilailla on havaittu alhaisia ubikinonitasoja. 

Ubikinoni myös estää LDL-kolesterolin hapettumista eli sitä, ettei valtimot kovetu. Tietysti plussaa on myös se, että ikääntyminen hidastuu ja ikääntymiseen liittyvien rappeumasairauksien esiintyminen hidastuu nappailemalla ubikinonia. Itse ajattelen myös, että jos konkreettisesti koen, että voin paremmin ja energisemmin, niin silloin homma toimii.

Pari päivää sitten kävin ostamassa Ruohonjuuresta imeskeltävää sinkkiä flunssan oireiden karkoittamiseen (ja se muuten toimi!), niin huomasin, että Ubiquinon Gold -kapseleita
saa sieltä. Yleisesti kannattaa seurailla tarjouksia, esim. Hyvinvoinnin tavaratalossa on nyt 180 kpl pakkaus*) melko edulliseen hintaan.

Aamu alkaa sarastaa. Minä suuntaan puuronkeittoon, Hesari kainaloon - miten ihana onkaan, kun viikonloppuisin on aikaa käännellä oikeita paperisen lehden sivuja, ihan kaikessa rauhassa. Tämä samaa rauhaa ja levollisuutta sinne Sinunkin päivääsi!


*) sis. mainoslinkki