torstai 25. toukokuuta 2017

Kuin herrankukkarossa Bergenin kyljessä






Hei helatorstain iltana!

Palasin eilen työmatkalta Norjasta ja koin vierailleeni jossain aivan ainutlaatuisessa paikassa, joka mykisti minut kauneudellaan ja tyyneydellään. Bergenin kyljessä sijaitseva Osøyri tai tarkemmin ottaen Solstrand Hotel & Bad, jossa yövyin, oli jollain tapaa taianomainen - monella tavalla. Minut valtasi täydellinen tyyneys katsellessani ympärilleni. Saatoin vain huokailla. Ehkä se on vähän tällainen, se taivaanrannan maa.    















Luin lentokoneessa, että Bergenissä sataa 270 päivää vuodessa, joten ajattelin, että eipä ainakaan harmita istua sisätiloissa konferenssissa. Yleinen vitsi on, että bergeniläinen sanoo: - I saw the sun yesterday and I got really scared. Ha, haa. Olin varautunut lämpimin vaattein, mutta kahden päivän vierailuni aikana aurinko ihan lämmitti, eikä vettä tullut tippakaan. Villaponcho sai jäädä matkalaukkuun.
 
Hotelli oli huikea ja minulle kerrottiin sen olevan Norjan paras konferenssihotelli. Tätä en tohdi kiistää. Instastoriesvideoissa esiteltiin myös huone, jossa oli unelmaisen pehmeät peitot, tyynyt ja patja. Nukuin samassa asennossa aamuun saakka, tätä ei ole tapahtunut vuosiin.

Lämmin uima-allas, josta pääsi uimaan myös ulkoilma-altaaseen herätti minut aamulla ennen superrunsasta ja erittäin maistuvaa aamupalaa. Allas oli Stille sone ja täytinkin kehoni täydellisellä rauhalla, jota edesauttoi harmoninen maisema. Mihinkään ei ollut kiire, vaikka aikataulu olikin olemassa.







Kahdessa päivässä, jotka oli täytetty myös workshopeilla, dinnereilä ja verkostoitumisella ei ihan hirveästi ehtinyt tutustumaan uuteen kohteeseen. Sen verran ehti, että kävelin hotellin ympäristössä ja vain nautin siitä, mitä kulloinkin näin. Oli niin kaunista, että teki melkein mieli itkeä. 

Konferenssin anti itsessään oli myös ilokseni mielenkiintoinen ja sain uusia tuttavuuksia naapurimaistamme. Mikäli joku suunnittelee matkaa Norjaan, niin lämmin suositus Bergenille ja 30 km päässä olevaan Hordalandille. Tänne jäi pieni pala sydäntäni.   
 

Tämän päivän olen pyhittänyt lapsuuteni presidentti Koiviston muistolle, kuten varmasti moni muukin. Osallistuimme esikoisen kanssa presidentin surusaattoon Hietaniemen hautuumaalla ja seurasin televiosta hautajaisten kulkua. Suuri kunnioitus.

2 kommenttia:

M kirjoitti...

Ihania kuvia! Seuraava matkakohteeni on Norja, en malta odottaa että pääsen seikkailemaan tuollaisiin maisemiin :) Hassua miten erinäköistä siellä on vaikka onkin niin lähellä Suomea

Riikka kirjoitti...

Kiitos M. Pikainen oli oma reissu, mutta todellakin, kaunista siellä oli. Ihanaa, että sinulle on edessä Norjan matka. Varaudu huokailemaan :) ja nauti!