torstai 29. joulukuuta 2016

Laiskottelua luvallisesti


Ho ho ho! Jou jou jou! Joulu on taas livahtanut ohi tältä vuodelta! Joulun vastaanotimme mummolassa yhdessä rakkaittemme kanssa ja niin vaan joulupukkikin löysi tiensä mummolaan. Esikoinen myhäili, että kyllä hän niin tietää tämän jutun, kun kummisetä oli samaan aikaan koiria ulkoiluttamassa, mutta kylläpä vaan oli taas joulun taikaa ilmassa, kun sekä kummisetä että koirat ilmaantuivat takaisin vielä pukin jakaessa lahjoja. Gotcha

Joulupukki toi jälleen kaikkia kivoja juttuja ja lapset ovat viime päivät korvanneet kännyt ja tabletit uusilla leluillaan, eikä äidin ole tarvinnut kertakaan sanoa, että homma seis. On ollut suoranainen ilo seurata, miten ensin mummolassa serkukset leikkivät yhdessä ja nyt kotona siskokset jatkavat leikkejään. Can't nothing but love! 


Äitikin sai paketteja, oli ollut superkiltti lahjojen määrästä päätellen. Yhdestä paketista kuoriutui huppari ja collarit. Niistä tulikin koko joulun ajan suosikkiasu. Kiitos tiedät-kyllä-kuka. Samoin kävi kuopukselle, kun yhdestä paketista tuli Desigualin Disneyn Prinsessat mekko, joka on ollut päällä aattoillasta lähtien. Kiitos siitäkin tiedät-kyllä-kuka. Meillä on yksi speziaalitonttu, joka kyllä tietää aina mistä kukakin taatusti tykkää. Tänään ollaan osin vielä pyjamissa, mutta eiköhän se tuokin mekko etsiydy päälle, mikäli ulos vielä tämän päivän nimiin päästään.

Se, että päästään tai ei päästä ulos onkin ihan mahtavaa. Nyt on ihana vain olla. Ei tarvitse tehdä mitään, jos ei halua. Silloin sitä toisaalta ehkä tekeekin, kuten minä, joka vihdoin lastasi ison pahvilaatikon täyteen vaatteita Emmylle postitettavaksi. Ainoa ongelma on nyt vain saada tuo jättimäinen pahvilaatikko postiin. Oh well. Se olkoon myöhempien aikojen ongelma.

Sain pukilta pari kirjaa, joita odottelen aloitettaviksi. Toivoin vain jotain hyvää luettavaa ja sitä sain. Ehkäpä illalla. Lasten kanssa olen tänään rakentanut Legoja. Meille tuli jo syksyllä Legolta pari pakettia, mutta nämä jätettiin kotitontuille kuusen alle tuotavaksi sillä aikaa, kun olimme mummoloissa. Joulun taika yltää kotiinkin saakka.. Äiti - ikuinen tonttu! :D

 
Koululainen on kasannut itse Heartlaken hevoskoulunsa, paitsi minä sain purkaa perustuksia (jeeee!), kun tukipalkki oli joutunut väärään kohtaan. Saatoin tehdä vähän enemmänkin kuin pelkkiä perustuksia, kun mieskin huomautti, että taidan tosiaan nauttia rakentelusta. Mitäpä sitä kieltämään, legojen rakentelu on ihan parasta ja stressin purkamiseen toimivaksi havaittu keino. Vielä olisi viisivuotiaan kanssa askarreltava hodarikiska. Autan mielelläni.

Tänä päivänä laiskottelu on siis vedetty ihan maksimiin ja nyt odotellaan ruokaa Woltilta, niin tulee syötyä muutakin kuin konvehteja. Käydään kaupassa ja salilla huomenna. Ihanaa löysäilyä. Nyt aion kyllä tempaista, sillä vien pahvit ja paperiroskat ulos asti - ihan siitä syystä, että ruokalähetti pääsee ovelle saakka. Hah!


*) Legosetti saatu

2 kommenttia: