tiistai 12. huhtikuuta 2016

Rehellisyys maan perii, tsemppiä ja kun joskus vain halaus riittää



Illalla nelivuotias pyysi minua vastaamaan hyvä, siihen mitä hän aikoo kertoa. Sanoin, etten voi luvata ja kannustin kertomaan. Hän totesi, että hän on vastuussa viime viikolla pestyihin keittiönikkunoihin ilmaantuneista sormenjäljistä. Harmistuin asiasta ja kerroin sen lapsellekin. Kysyin, miksi hän teki niin, koska olin ikkunat pestyäni erikseen maininnut, että nyt ei saa ikkunoihin koskea. Hän ei osannut vastata, mutta katui selvästi ja kysyi, olenko hänelle vihainen. Totesin, etten ollut, mutta olin harmissani ja pettynyt, koska ikkuna pitää pestä uudelleen - ja koska olin erikseen sanonut, ettei ikkunoihin saa koskea. Lapsi ehdotti, että hän voisi pyyhkiä rätillä. Siitä olin kuitenkin salaa vähän tyytyväinen, että lapsellani on moraali.

Rannekoruni löytyi tänään keittiön lattialta, samainen neljävuotias katsoi minua ja sanoi, minä en sitä korua rikkonut. Ihmettelin, koska eihän koru ollut rikki. Lapsi korjasi ja sanoi, että kyllä se on! Jep, niin oli, mutta sain korjattua korun ja sanoin lapselle opettavaiseen sävyyn, että totuuden kertominen on aina parempi kuin huiputus. 


Kuva: Pinterest


Esikoiselle olen sanonut ihan pienestä saakka, että ei ole mitään, mitä äidille ei voi kertoa. Joskus jotkut asiat ovat tuntuneet lapsesta hyvinkin ahdistavilta ja suurilta, että on ollut vaikea niitä lausua ääneen, mutta sitten kun on saanut sanottua, mikä mieltä painaa, niin isoksi möhkäleeksi paisunut asia ratkeaa ja mieli kevenee.

Aina ei jaksa hehkuttaa positiivisuutta ja maailmoja syleileviä fraaseja. Joskus saa ja pitääkin puhaltaa - tai papattaa se paha mieli pois, jotta toivon mukaan voi jossain kohtaa taas todeta, että allt gick bra. 
 
Töissä on irtisanottu tänään useita kollegoja, eikä heille voinut lausua, että kaikki menee hyvin, vaikka jossain kohtaa tulee varmasti se hetki, että asiat ovat taas kunnossa. Tyydyin halaukseen ja taisin kyyneleiden läpi huokaista vain, että voi ei. 

Hyvä ystäväni on parasta aikaa synnytyssalissa. Häntä pelottaa. Minuakin jännittää. Hänelle toivotin vain ja ainoastaan hyviä ajatuksia ja luottamusta siihen, että kaikki menee hyvin. 

Kaikki menee hyvin.


kuva: Pinterest


 

Ei kommentteja: